Eurooppa,  Unkari

Eurotrip: Budapestiä monesta kulmasta

Ensimmäisenä täytyy sanoa, että Unkarin pääkaupunki Budapest lukeutuu ehdottomasti suosikkikohteisiini Euroopassa. Olen monta kertaa tämän reissun aikana miettinyt, kuinka Eurooppa on onnistunut yllättämään minut uudelleen ja uudelleen. Täällä on mitä upeimpia helmiä tutustumiskohteena, ja väistämättä tulee mieleen, että olen turhaan matkustellut maapallon toiselle puolelle etsimään kauniita maisemia ja ikimuistoisia kokemuksia. Tietenkään Lattareita ja Mongoliaa ei voi verrata Euroopan kohteisiin, mutta olen totta puhuen aiemmin jopa hieman väheksynyt omaa maanosaamme ja pitänyt Eurooppaa tylsänä. Tämä reissu on ollut hyvä muistutus, ettei kannata ajatella ennakkoluuloisesti, jos ei ole itse käynyt kohteessa tai todistanut jotain omin silmin.

Tonava kaunoinen

Eilisiltana varasin Get Your Guiden kautta 9 euron jokilaivaristeilyn Tonavalle. Menin klo 19 lähtöön ja ajelimme tunnin verran jokea pitkin. Lautta oli aivan täynnä, eikä suotta, sillä osoittautuihan Budapest todella kauniiksi iltahämärässä, kun kaikki koristeelliset rakennukset ja sillat oli valaistu loistoonsa. Kuulimme englanniksi ja saksaksi kertomuksia kaupungin nähtävyyksistä, jotka pitävät sijaansa Tonavan varrella.

Oppaan ääni kuvaili myös Unkarin vaiherikasta historiaa, minkä aikana maa on ollut usein eri tahojen, kuten mongolien ja turkkilaisten miehittämä. Minua ei liiemmin kiinnostanut historia vielä yläasteella, mutta muistan kyllä esimerkiksi käsitteen Itävalta-Unkari, ja miten sekava ja vaihteleva koko Euroopan aluejako on aikanaan ollut.

Tonava on Euroopan toiseksi pisin joki lähes 3000 kilometrin pituudellaan ja se virtaa peräti kymmenen maan läpi alkaen Saksasta ja päättyen Romaniaan. Kuriositeettinä Wikipedia tiesi kertoa, että Tonava on ainoa Euroopan suurista joista, joka virtaa lännestä itään. Joki halkoo Budapestin kaupungin kahteen osaan, lännessä on Buda ja idässä Pest. Keskusta sijoittuu Pestin puolelle.

Joella oli kova liikenne, kun erikokoiset paatit ja jokilautat risteilivät kuljettaen matkustajia niin paikallisesti, kuin kansainvälisillä risteilyillä. Laiva joutui välillä mutkittelemaan, ettei olisi tullut yhteentörmäystä. Mietinkin toukokuussa tapahtunutta laivaonnettomuutta, missä isompi jokialus törmäsi pienempään turisteja kuljettaneeseen laivaan, joka kaatui ja upposi vain seitsemässä sekunnissa. Turmassa kuoli 27 ihmistä, yksi on kateissa ja vain 7 pelastui. Tämä tekee turmasta yhden pahimmista Euroopassa tapahtuneista sisävesionnettomuuksista lähivuosina.

Budapestissä on kauniita Tonavan ylittäviä siltoja ja etenkin pimeän aikaan ne on hieno näky. Muita nähtävyyksiä joen varrella on muun muassa tekninen yliopisto, Gellertin kylpylä, parlamenttitalo ja uusi kansallisteatteri. Myös Gellertin kukkulan päällä sijaitseva vapaudenpatsas näkyy valaistuna kauas joelle. Suosittelen ehdottomasti tekemään iltaisen jokiristeilyn, sillä silloin siitä saa paljon enemmän irti, kuin päivällä. Risteilyjä on lukemattomia erilaisia, joten jokaiselle löytyy varmasti sopiva.

Gellértinvuori

Tonavan Budan puoleisella rannalla sijaitsee yksi Budapestin tunnetuimmista kohteista, Gellértinvuori, joka kohoaa 140 metrin korkeuteen. Kukkulalle johtaa useampiakin reittejä, mutta nopeiten sinne pääsee jalan, jos lähtee kapuamaan joelta katsottuna vasemmalta laidalta. Tämä reitti tosin on kaikkein jyrkin ja koettelee toden teolla kuntoa. Reitin varrella on useita hengähdyspenkkejä, joista avautuu kauniit maisemat kaupungin ylle. Kiipesin itse tämän reitin ja olin aivan hiestä märkä päästyäni ylös kukkulalle. Maisemat oli kuitenkin kaiken urakan arvoiset. Paikalla oli aika paljon turisteja kuvailemassa. Otin baarista kahvin ja istahdin alas hetkeksi.

Kukkulan laella on Szabadság Szobor eli vapaudenpatsas, joka pystytettiin vuonna 1947 Neuvostoliiton päihitettyä Natsi-Saksan Unkarin maalla. Patsas edustaa tyyliltään sosialistista realismia ja on 40 metriä korkea. Patsasta ihmettelmässä kuului olevan myös muutama muukin suomalainen ja kuulin suomea myös eilen laivajonossa.

Aika jännä muuten tämä unkarin kieli. Sehän on suomen sukulaiskieli, vaikka ei siltä kyllä kuulosta ensialkuun eikä varsinkaan näytä, kun koettaa lukea kirjallista tekstiä. Mutta siitä huolimatta olen monta kertaa kaduilla olevinaan kuullut suomea puhuttavan, vaikka kyseessä ei tarkemmalla kuuntelulla ollutkaan suomi. Joku siinä puheessa ja aksentissa kuulostaa tutulta ja osa sanoista muistuttaa hyvin paljon suomea.

Alastulo vuorelta oli paljon helpompaa, kuin sinne kiipeäminen. Ihastelin hetken rehevää kasvillisuutta ja mietin, poikkeanko vielä kukkulaan hakatussa luolakirkossa. Kävin jo kirkon ovella, mutta en sitten kuitenkaan jaksanut mennä sinne. Jos aihe kiinnostaa, tältä sivulta voit lukea lisää vuoresta ja sen kohteista.

Kauppahalli

Gellértiltä suuntasin hostellini naapurissa sijaitsevaan valtavaan kauppahalliin, Central Market Halliin, jossa on myytävänä vaikka mitä ruuasta, mausteista, viinasta, käsitöistä ja tekstiileistä lähtien. Kauppahalli on kaksikerroksinen, ja meninkin yläkerran Fakanál Étterem -ravintolaan syömään. Halusin aitoa gulassikeittoa ja sitä myös saamani piti. Keitto oli todella erinomaista ja liha suussasulavan mureaa. Otin myös kulhollisen pikkelöityjä vihanneksia sekä kotitekoista limonadia. Annos oli iso ja maha tuli hyvin täyteen.

Kiertelin vielä myyntikojujen välissä ja harmittelin mielessäni, etten voi ostaa mitään, koska reppu oikeasti painaa niin paljon, etten voi ostaa edes mausteita kotiinviemisiksi. Tulen saamaan varmaan jonkun ylipainosanktion Berliinin lentokentällä, sillä halpalentoyhtiöt on todella tarkkoja tavaroiden painorajoista. Käsimatkatavara saa painaa 7 kiloa ja kantamukseni ovat jo nyt yli 12 kiloa..

Rahasta

Kauppahallissa on aika kovat hinnat, koska näin ainakin jossain kadunvarsimyymälöissä samoja tuotteita puolet halvemmalla. Mitään suurempaa hintavertailua en ole täällä tehnyt. Ruokakaupat ei mielestäni ole mitään maailman halvimpia, puhumattakaan kahviloista. Rahaa nostin automaatista noin 40 euron verran (14000 Unkarin forinttia), mutta suurin osa niistä meni hostellin maksuun, pari tonnia pesulaan ja loput olen antanut kerjäläisille, joita on aika paljon.

Automaatti veloitti muistaakseni neljä euroa nostosta, joten rahaa ei kyllä kannata nostaa montaa kertaa. Olen maksanut kaikki ostokset Revolutin kortilla ja säästänyt sillä rahaa. Täällä pätee sama kuin Turkissa, että maalla on oma valuutta, mutta myös euroilla voi maksaa. Kurssi on monessa paikassa kuitenkin kiinteä, vaikka oikeasti päivän kurssi voi olla paljon parempi, kun sen maksaa kortilla. Esimerkiksi gulassiateria olisi maksanut euroilla 8,50€, mutta kortilla 2250 HUF kustansi vain 7,65 €.

Hostellista

Tällä hetkellä olen takaisin hostellilla ja lähden ihan kohta suuntaamaan kohti Pyhän Tapanin tuomiokirkkoa, jossa on meeting point Red Budapest -kävelykierrokselle. Varasin kierroksen eilen eri vaihtoehdoista; valittavana oli normaali kävelykierros, juutalaisuutta käsittelevä teemakierros, baarikiertue ja tämä kommunismin aikakauteen sijoittuva tour. Arvosteluissa joku oli maininnut kierroksen sisältävän vääristynyttä tietoa, olettaen että tuolla kierroksella joko dissataan tai ylistetään kommunismia.

Hostellista vielä sen verran, että tämä on aika kotoisa paikka. Majoitun kuuden hengen naisten makuusalissa ja täällä on ollut kyllä tosi rauhallista. Olen Central Market Hall Zen Hostelissa, eikä tämä onneksi ole mikään bilehostelli. Yleiset tilat on myös hyvin rauhalliset ja viihtyisät, vähän kuin olisi jonkun kotona. Rakennus on ikivanha ja huoneiden pohjapiirrustukset on erikoiset. Tämä on melko sokkeloinen asuntokokonaisuus, mutta se tekee paikasta vain mielenkiintoisen. Kylpyhuoneita ja vessoja on riittävä määrä ja ne on ripoteltu eri puolille asuntoa.

Hostellin rappukäytävä.

Paikkaa siivotaan monta kertaa päivässä, joten tilat on erittäin puhaat eikä nurkissa pyöri pölypalloja, kuten usein dormeissa tuntuu olevan. Vessat myös pestään monesti päivässä, mikä on bonusta, kun on kyse isoista majoittujamääristä. Täällä taitaa olla neljä dormia, joten majoittujia on paljon. Siksi olenkin yllättynyt, miten hiljaista täällä on, eikä keittiöönkään tarvitse jonottaa.

Red Budapest -kävelykierros

Saavuin äsken takaisin hostellille parin tunnin kävelykierrokselta. Kierros oli, no, ihan ok. En välttämättä menisi uudestaan tai suosittele sitä, ellei nyt satu olemaan todella suuri historia-fanaatikko. Opas oli selkeästi asiantunteva, mutta mielestäni kierroksella oli liikaa puhetta ja liian vähän mielenkiintoisia kohteita. Ehkä se johtuu osittain siitä, että moni kommunismin aikaisista merkeistä on siivottu pois katukuvasta, kuten esimerkiksi valtava Stalinin patsas tai rakennusten katoilla olleet punaiset tähdet.

Ydiniskun kestävä pommisuoja.

Se kävi selväksi, että Unkarin kirjavassa historiassa on ollut pariinkin eri otteeseen kommunistinen hallitus. Opas kertoi ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista, kuinka Unkari oli kommunistinen, sitten poliittinen suuntaus yhdisti voimansa Natsi-Saksan kanssa, sitten taas suunta vaihtui Neuvostoliiton liittolaiseksi, kunnes 1989 Itäblokkien maissa alkoi vastavallankumoukset ja maat siirtyivät sosialistisesta yhteiskunnasta kapitalismiin.

Muistomerkki puna-armeijan sotilaille, jotka vapauttivat Unkarin natsien kynsistä. Toisen näkemyksen mukaan Neuvostoliitto ei vapauttanut Unkaria, vaan alkoi itse miehittää maata.

Unkarin kommunistinen puolue oli jo edellisenä vuonna aloittanut maassa uudistukset, mutta viimeinen niitti poliittisen ja yhteiskunnallisen järjestelmän muuttamiseksi tapahtui 80-90-lukujen vaihteessa perestroikan myötä. Opas kertoi, että kansan on vielä liian aikaista puhua politiikasta ilman tunteenpaloa, joten poliittiset aiheet eivät ole mikään paras vaihtoehto keskustelun avaamiseksi paikallisten seurassa. Osa haikailee kommunismin kulta-ajan perään, jolloin koulutus ja terveydenhuolto oli ilmaista ja työttömyysprosentti nollassa. 90-luku oli kansalle hyvin vaikeaa aikaa taloudellisesti, kunnes elintaso on siitä hiljalleen kasvanut.

Unkarin kansallispankki.

Alla olevat kuvat on Vapauden aukiolta. Monumentti on osoitettu muistoksi uhreille, jotka kokivat kauhuja ja kuolemaa Natsi-Saksan (kotka) vallan alla. Vain päivä monumentin esittelyn jälkeen paikalle kerääntyi protesteja, jotka vaativat monumentin poistamista, sillä siinä Unkari esitettin uhrina, vaikka oikeasti valtio oli sortanut itsekin juutalaisia ja muita vainottuja ryhmiä. Monumentin eteen onkin tuotu paljon pikkuesineitä ja valokuvia uhreista, jotka kärsivät tuon miehityksen ja toisen maailmansodan aikana.

Kuten aina voimakkaiden ideologioiden kanssa, on asioilla kaksi puolta ja sitä myötä kaksi virallista totuutta. Sama pätee myös tuohon kierrokseen – riippuu aivan omasta arvomaailmasta, pitikö tuota kierrosta propagandana vai totuutena.

Tänäpäivänä Unkarissa on hyvin oikeistolainen hallitus, mikä herättää vahvoja mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Vaikka elintaso on noussut kapitalismin myötä, aiheuttaa se samalla myös tyypillisen ominaisuutensa; eriarvoisuuden ja syvenevät luokkaerot. Unkari on tilastojen kolmantena EU-tukirahojen väärinkäytössä, hallitus on hyvin korruptoitunut, mediaa valvotaan ja sensuroidaan, minkä lisäksi Unkari on sulkenut rajat pakolaisilta, eikä kanna EU:n yhteistä vastuuta pakolaiskriisin ratkaisemisessa. Valtapuoluetta voi jossain määrin pitää jopa äärioikeistolaisena. Turistille poliittinen tilanne ei kuitenkaan näy katukuvassa juuri millään lailla, eikä tällä hetkellä ole aktiivisia mellakoita meneillään.

Mitä seuraavaksi?

Kello on nyt päälle seitsemän ja söin äsken pientä iltapalaa. Datailen olohuoneessa ja jouduin äsken avustamaan uusia tulokkaita paikkojen esittelyssä, sillä respa on mennyt jo kiinni, ja täällä on paikalla vain nainen, joka siivoilee paikkoja. Hän ei puhu ollenkaan englantia, joten jouduin toimimaan ns. tulkkina ja oppaana matkalaisille. Nainen kiitteli vuolaasti unkariksi, mutta eipä tuosta nyt suuri vaiva ollut.

Opastin jo aiemmin tänään metrossa ihmisiä, kun joku vanha mies kysyi, kuinka pääsee sille ja sille asemalle. Sitä ennen israelilainen pariskunta tarvitsi apua lipun ostossa ja metrossa suunnistamisessa. Kuljin heidän kanssaan osan matkasta ja selitin miten metro toimii ja missä on mitäkin opastekylttejä. Ihan kuin olisin joku Unkari-asiantuntija parin päivän kokemuksella 😀

Kohta menen pakkailemaan kamoja kasaan ja aamulla onkin aikainen herätys jälleen kerran. Viime yönä nukuin ihan hyvät yöunet, jonkun 10-11 tuntia ja oli ihana herätä omaan tahtiin ilman herätystä. Huomisaamuna jatkan kuitenkin matkaa Sloveniaan, mihin bussi starttaa jo 9:25. Joudun menemään metrolla ja osittain jalkaisin asemalle, joten pitää lähteä hyvissä ajoin liikkeelle. Toivottavasti päädyn tällä kertaa oikeaan maahan..

Minun sänky on keskellä alhaalla. Kiva kun sängyissä on verhot, että pääsee verhoutumaan omaan rauhaan.

Budapest oli näiden parin päivän kokemusten perusteella kyllä todella hyvä matkakohde ja olen tyytyväinen, että tulin tänne. Meinasin ihan alunperin, että olisin lähtenyt jo Puolasta kotiin, mutta olisi kyllä jäänyt niin monta upeaa paikkaa käymättä, että onneksi tein tämän uuden suunnitelman ja ahdoin reiluun pariin viikkoon näin monta maata.

Suosittelen Budapestiä ehdottomasti kaikille Euroopan matkailusta kiinnostuneille. Täällä on todella paljon monipuolista tekemistä, näkemistä ja kokemista, ja kaupunki vaikuttaa hyvin turvalliselta ja selkeästi organisoidulta. Myös iltaisin uskaltaa kulkea yksin. Metrossa on ruuhka-aikaan paljon porukkaa, mutta sekin on pientä verrattuna esimerkiksi Mexico Cityn ruuhkahuippuun.

Eurotrip 2019: Tallinna, Viro | Riika, Latvia | Kaunas, Liettua | Varsova, Puola | Auschwitz, Puola | Krakova, Puola | Kosice, Slovakia | Budapest, Unkari | Maribor, Slovenia | Wien, Itävalta | Praha, Tsekki | Berliini, Saksa

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.