Aasia,  Jordania

Jordaniaa vuokra-autolla etelästä pohjoiseen

Vietimme tammikuussa Jordaniassa pari viikkoa kierrellen maata Europcarin vuokra-autolla. Pidimme tukikohtana Aqabaa, joka sijaitsee etelässä Punaisenmeren rannalla. Tämä postaus käsittelee pelkästään Jordaniassa ajamista. Muut postaukset:

Pariviikkoisen reissun aikana vuokrasimme auton kaksi kertaa ja kävimme Kuolleellamerellä, Ammanissa, Ma’anissa, Petrassa ja pari kertaa Wadi Rumissa. Ajoa tuli noin 1300 kilometriä ja bensaan upposi suunnilleen 130 euroa. Bensan hinta Jordaniassa on 1,50 €/l.

Perusvarusteisen automaattivaihteisen henkilöauton keskihinnaksi tuli viitisenkymppiä vuorokaudelle. Vuokrasimme auton Rentalcars.comin kautta. Europcarin kanssa ei ollut mitään ongelmia, vaikka netissä oli joitain arvosteluja, että liike olisi yrittänyt vierittää aiemmat kolhut uuden asiakkaan niskoille.

Teiden kunto

Jordanian länsiosassa kulkee kolme valtatietä Aqaban ja Ammanin välillä. Kuolleenmeren reunalla menee Jordan Valley Highway, keskellä Kings Highway ja aavikon läpi Desert Highway.

Tiet ovat pääosin ihan ok kunnossa lukuunottamatta Al-Aqabah’n kuvernementtia, jonne uuden tien rakentaminen tai pinnoitus ei ole jostain syystä vielä edistynyt.

Merkittävimmät seikat Jordanian liikenteessä on mm. tiessä olevat jumalattoman korkeat ja terävät töyssyt, joista ei useinkaan ole varoitusmerkkejä. Töyssyjä on etenkin kaikkien kylien ympärillä. Toinen vaaratekijä on tiessä olevat isot kuopat. Uudemmilla teillä näistä ei liiemmin enää vaaraa ole.

Kaikkia teitä ei ole valaistu pimeällä.

Muu liikenne

Kolmas vaaratekijä on muu liikenne ja se, ettei Jordaniassa liiemmin ole liikennesääntöjä. Liikennesäännöistä tärkeimmät on liikennevalojen noudattaminen ja poliisin pysäytyksiin reagoiminen. Muutoin esimerkiksi kaistoilla ei ole merkitystä, vaan autolla ajetaan siellä mihin oma kulkupeli sattuu mahtumaan.

Ohittaa voi kummalta puolelta tahansa, mutta oikeastaan kukaan ei käytä vilkkuja, joten liikennettä saa tarkkailla jatkuvasti.

Nopeusrajoitus valtateillä on teoriassa 90-110, mutta käytännössä kaikki ajaa about 130 km/h. Osalla teistä on nopeusvalvontaa. Rekoille ja kuorma-autoille on monin paikoin omat kaistat, ja raskas liikenne matelee välillä kävelyvauhtia.

Teiden varsilla kulkee koiria, kameleja, lampaita ja vuohia, jotka saattavat jolkotella tielle.

Tarkastuspisteet ja ajokortti

Poliiseilla ja armeijalla on useita tarkastuspisteitä jokaisessa kuvernementissa ja niihin on pakollista pysähtyä. Yleensä kysytään nimeä ja kotimaata. Itseasiassa kotimaata saatettiin kysyä useaankin otteeseen saman pysähdyksen aikana. Myös passia piti näyttää toisinaan.

Poliisit ja sotilaat kysyivät välillä myös, mistä olimme tulossa ja minne menossa. Pari kertaa haluttiin katsoa peräkonttiin ja takapenkille. Virkavalta on pääosin ystävällistä, ja kaikki toivottivat meidät tervetulleeksi Jordaniaan. Englannin taitotaso on melko alkeellinen.

Auton papereita tai ajokorttia ei kysytty kertaakaan, vaikka monissa ulkomaisissa blogeissa lukee, ettei edes auton vuokraaminen onnistuisi ilman kansainvälistä ajokorttia. Tuo ei näemmä pidä paikkaansa.

Parkkeeraus

Parkkipaikat on usein täynnä tai niitä ei ole ollenkaan. Autoja pysäköidään kadun varteen, ja jos varsi on täynnä, näkyi autoja pysäköidyn myös viereiseen riviin eli ajoväylälle. Näimme pari kertaa auton pysäköitynä keskelle suojatietä ja liikenneympyrää.

Me säilytettiin autoa hotellin vieressä olevan rakennustyömaan tontilla, missä oli muitakin autoja.

Navigointi

Pidimme Google Mapsia navigaattorina, ja suurimmaksi osaksi se opasti ihan oikeaan. Petran reissulla reitti kulki jostain syystä osan matkaa kärrypolkuja pitkin pieniä kyliä halkoen, vaikka parempi reitti olisi mennyt Kings Highwayn kautta.

Myös Kuolleellemerelle mentäessä Maps ajatti meidät kohti lentokenttää, jossa odotti armeijan tarkastuspiste. Rynnäkkökiväärin tervehdys sai meidät heittämään uukkarin ja etsimään vaihtoehtoisen reitin.

Tienviitat on sekä arabiaksi että englanniksi. Osa muista liikennemerkeistä on pelkästään arabian kielellä, joten niiden sanoma jäi arvoitukseksi. Pikkukylissä ei välttämättä ole tienviittoja ollenkaan, eli navigaattori/kartta on tarpeellinen.

Huoltoasemat ja kahvilat

Yleisimmät huoltoasemat ovat JO Petrol ja Manaseer. Joka paikassa oli tankkauspalvelu. Etenkään syrjäisemmillä asemilla tankkaajat eivät puhu englantia. Kannattaakin olla tarkkana, mitä tankkiinsa saa.

Viimeisenä päivänä pyysimme tankkausta tietyllä rahasummalla, koska aioimme palauttaa auton vajaalla tankilla, mutta tankkaaja jätti pumpun solisemaan yksinään ja lähti toiselle autolle, jolloin tankkiin tuli liikaa bensaa.

Huoltoasemilla on yleensä vessat, ja niihin sisäänkäynti on rakennuksen ulkosivulla. Jollain pienen kylän taukopaikalla oli vessa vain miehille.

Teiden varsilla on lukemattomia pieniä kahvikojuja, joista saa herkullista ja tujakkaa turkkilaista kahvia. Kahvi maksaa +/- yhden euron. Tien syrjästä löytyy myös vihannesten ja hedelmien myyjiä, jos sattuu nälkä yllättämään. Paikalliset pitävät piknik-taukoja maanteiden varsilla.

Ajaminen kaupungissa

Kaupungissa saattaa olla yllättäviä tiesulkuja esim. tietyömaan takia. Mitään ohitusreittejä ei ole merkattu, joten kannattaa vaan seurata edellä ajavia autoja, mistä muut puikkelehtivat menemään.

Ammanissa kadut on paikoin melko jyrkkiä ja kapeita. Katukuva ei kuitenkaan ihan niin paha ollut, mitä olin saanut etukäteen kuvan netistä. Olimme liikenteessä perjantaina, joten ilta-aikaan keskustan liikenne oli ihan tukossa. Autot tööttäilivät aggressiivisesti ja liikennettä tuli joka puolelta.

Ihmiset ylittävät katuja mistä sattuu. Itsekin jalankulkijana vain ylitimme tien aina sopivan tilaisuuden tullen. Ei kuitenkaan kannata luottaa siihen, että kaikki autot pysähtyvät jalankulkijan takia.

Ajaminen Wadi Rumissa

Monelle ei ehkä tulisi mieleen ajaa vuokra-autolla Wadi Rumin aavikolle, mutta me testasimme sitäkin. Netissä on jonkin verran tietoa aiheesta, mutta pääsääntöisesti tavallisen henkilöauton viemistä aavikolle pidetään järjettömänä ideana, joskaan sitä ei ole kielletty. Mikäli Wadi Rumiin haluaa tehdä kunnon tripin omin päin, tarvitsee siihen erillisen luvan ja nelivetoauton.

Meillä oli Jordan Passit, joka sisältää pääsymaksun aavikolle, mutta emme kuitenkaan ajaneet erämaahan virallisen vierailijakeskuksen läpi, vaan lähdimme oikoreittiä kohti Seven pillars of wisdom -kalliomuodostelmaa. Emme toisin sanoen lähteneet kauas hiekkadyyneille, vaan pysyttelimme jeeppien ajamilla urilla tarkkaillen koko ajan, ettei hiekka muutu liian pehmeäksi.

Aukeilla kohdilla Wadi Rumin pohja on kivikovaa, joten siellä on yllättävän helppo ajaa. En kuitenkaan suosittele tällaista seikkailua, koska aavikolle eksyy helposti eikä signaalittomalla puhelimella saa soitettua apua. Meidän kohdalla sattui poliisit ajamaan ohi, ja he kysyivät tarvitsemmeko apua. Myös joku jeeppi kävi kysymässä avuntarpeesta.

Auton vieminen ulkomaille

Jordanian vuokra-autoa ei saa viedä pois maasta esimerkiksi Israeliin.

Jordaniassa ajaminen verrattuna muihin maihin

Olemme kiertäneet vuokra-autolla kuudessa Balkanin maassa, Madeiran läpikotaisin, Costa Ricassa, Meksikossa Jukatanin niemimaalla, Tunisiassa, Keski- ja Pohjois-Italiassa, San Marinossa, Sloveniassa sekä Alppimaissa.

Pahimmat paikat ovat olleet Albaniassa Tirana, Kosovossa Pristina sekä Tunisian iltaruuhkat pääkaupungin ympärillä, ja näistä etenkin monikaistaiset liikenneympyrät, missä ei ollut mitään sääntöjä. Costa Ricassa haasteita toi auto, jossa ei ollut tarpeeksi tehoja, vaan se hyytyi keskelle ruuhkaista ylämäkeä.

Veljeni, joka meidän reissuilla toimii kuskina, ei pitänyt Jordaniaa lainkaan pahana paikkana ajaa. Suurimmat haasteet olivatkin nuo tiessä olevat töyssyt ja kuopat, mutta muu liikenne ei juurikaan aiheuttanut harmaita hiuksia.

Jordaniasta on tulossa erilliset postaukset koskien edellä mainittuja kohteita, ja lisäksi työn alla on kirjoittaa matkakertomukset Israelista ja Palestiinasta, joissa myös kävimme. Mutta koska olen aloittanut opinnäytetyön väkertämisen, on blogi tällä hetkellä aikasyöppöjen listalla vasta toisella sijalla 🙂

25 kommenttia

  • Reissu-Jani

    Olen ajanut samoja reittejä Jordaniassa ja niiden teillä olevien hidasteiden suhteen piti olla todella tarkkana. Pari kertaa vetäisin moottoritiellä 120km/h sellaisen yli pomppien. Jouduin myös ajamaan pimeällä kun saavuimme Ammanin kentälle, jonka lähistöltä otin vuokra-auton. Oli todella haastavaa tunnistaa pimeässä liittymät ja jouduinkin ajamaan lähes Ammaniin asti kunnes pääsin tekemään U-käännöksen matkalla Madabaan. Minua ei (muistaakseni) pysäytetty missään tarkistuspisteillä (vuonna 2019). Wadi Rumin aavikolle vuokra-autolla en lähtenyt ajamaan ja hyppäsin beduiinien Hiluxin lavalle. Vuokra-autolla oli kiellettyä ajaa aavikolle eivätkä vakuutukset olleet siellä voimassa – olisi pitänyt ottaa nelivetoinen.

    • Cilla Maria Travel

      Mekin ajettiin parista töyssystä kovalla vauhdilla niin että kolis vaan. Ja voin vaan uskoa, millaista oli ettiä liittymiä pimeän aikaan, kun osa meinas päivälläkin mennä ohi. Uukkarin paikkaa joutui kans välillä ettimään, mutta ainakin noilla pääväylillä oli suht usein kohtia, joissa pääs vetämään keskikaistaleen yli toiselle puolelle.

      Meillä se vuokrafirman tyyppi ei sanonu mitään, kun kerroin sille et mennään autolla Wadi Rumiin. Tosin epäilen, ettei sillä käyny mielessäkään, että kirjaimellisesti ajetaan sinne hiekalle.. No mut joo, ei mekään nyt sentään millekään safarille olis tolla lähetty, ja olis varmaan poliisit alkanu kyselemään lupien perään jos olisivat törmänneet meihin jossain kauempana. Meilläkin se virallinen safari oli ihan beduiinin jeepillä 🙂

      Ja nyt noita tarkastuspisteitä oli jokaisessa kuvernementissä vähintään yks.

  • Elisa

    Hienot kuvat, Wadi Rum on kyllä todella upea. Itse kävin kuolleella merellä just Palestiinan puolelta.
    Auton vuokraamalla pääsee paljon helpommin katsomaan paikkoja, ja tulee varmasti myös paljon halvemmaksi kuin taksilla.

    • Cilla Maria Travel

      Kiitos 🙂 Olis kyllä ollut mielenkiintoista tietää, paljonko esim. Aqabasta maksaa taksikyyti Petraan tai Wadi Rumiin. Moni taksikuski niitä kaupitteli, mutta hinnat jäi pimentoon.

  • Elina / elinanmatkalaukussa

    Haha, mä en edes rekisteröinyt mitään pomppuja! 😀 Istuin kyllä takapenkillä, etten ehkä kiinnittänyt niihin huomiota. Kuski oli Aqabasta kotoisin ja Aqabaa lähestyessä huokaisi helpotuksesta, kun tiet muuttui siellä jälleen paremmiksi. Tuli kyllä ihan leppoisa fiilis Jordanian liikenteestä, ei pelottanut kertaakaan, sillä joissakin maissa liikenne on omasta mielestä vähän jopa pelottavaa.

  • Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Jordania olisi mielenkiintoinen paikka, erityisesti nuo tässäkin mainitut kohteet kiinnostaisivat erityisesti! Vuokra-auto tulisi todennäköisesti olemaan meillä pääasiaillinen kulkupeli, mutta luulenpa, että Wadi Rumin aavikolle tulisi lähdettyä jonkin retken mukana. Mielenkiinnolla odotan lisää juttuja Jordanian kohteista!

    • Cilla Maria Travel

      Ehdottomasti kannattaa vuokrata auto. Tuolla on paljon takseja tarjoamassa kyytejä aina Petrasta, Kuollestamerestä ja Wadi Rumista lähtien, mutta ite en tykkää yhtään järjestetyistä kyydeistä, koska siinä menettää sen vapauden. Tosin esimerkiksi Meksikossa otettiin Uber Pueblasta Atlixcoon ja kuski kyllä pysähtyi tien varteen, kun halusin kuvata tulivuorta, mutta yleisesti ottaen tykkään siitä, että reitit ja aikataulut on omissa käsissä. Mäkään en kyllä lähtis syvälle Wadi Rumiin omin päin. Siellä meillä olikin privaattijeeppiajelu beduiinikuskin kanssa.

    • Cilla Maria Travel

      Sen säännöttömyyden kun tajuaa, niin osaa luovia liikenteen seassa ja olla tarkkana. Monessa maassa joutuu kyllä varmasti koventamaan luonteensa ja olemaan itsekäs, koska risteyksistäkään ei pääsis koskaan eteenpäin jos jäis vaan oottamaan millon joku antaa tietä. Kukaan ei sitä tietä anna, joten liikenneympyröihinkin on vaan mentävä ronskiski sekaan.

  • Ne Tammelat

    Hyvin olette selvinneet liikenteen seassa ja saaneet hyödynnettyä vuokra-autoilun parhaat puolet. Vähän sellaiselta kuulostaa tuo liikenne, että itse saattaisin taipua kuskin sekä auton vuokraamiseen vaikka autoilu sinällään ei olekaan ongelma. Aavikolla ajoa tuli kokeiltua Qatarissa, oli aika siistiä!

  • Eveliina / Reissukuume

    Hahhah, Jordanian liikenne kuulostaa aikamoiselta villiltä länneltä! 😀 Mutta toisaalta, tuolla varmaan edetään koko ajan. Enemmän itseäni ainakin ärsyttää ne liikenteessä hidastelijat. Toki en kyllä haluaisi kamelia auton keulaan 130 km/h vauhdissa – tai muutenkaan.

  • Mari / Kodinvaihtaja

    Hurjan halpaa ajaminen. Pääsee niin vapaasti liikkumaan ja jotenkin vaikutti kuvissa, että ei ruuhkia ollut?

  • Pirkko / Meriharakka

    Me käytimme Aqabasta Wadi Rumiin ja Petraan autoa ja kuskia, ja kuskin myötä saa tietysti myös opastuksen. Muuten kiva kaveri, mutta kun (maaliskuussa) Petraan mennessämme edellisenä yönä oli satanut lunta, kuski alkoi lievästi lumisella tiellä lähes panikoimaan, että emme voi mennä tuonne! Mietimme jo hetken, että josko jompi kumpi meistä alkaisi ajamaan, lumi kun ei suomalaiselle ole ihan tuntematon elementti, mutta lopulta pääsimme kuitenkin turvallisesti Petraan kuskinkin ajamana. Sikäli tyyppi oli oikeassa, että lumen ja sitten kohta sulavan veden takia Petra oli ½ päivää osittain suljettuna, mutta onneksi olimme muutenkin suunnitelleet olevamme siellä yötäkin, niin ei sentään jäänyt lumen takia matkan pääkohde näkemättä!

    • Cilla Maria Travel

      Tuo on kyllä jännä, että noillakin suunnilla tupruttaa lunta. Viikkoa ennen meidän reissua oli Petrassa ollut lumisadetta, joten odotin jotain talvimaisemaa. Lunta ei kyllä onneks meidän aikaan tullut, ja päivälläkin oli 20 asteen molemmin puolin. Pari viikkoa ennen reissua oli Petrassa tulvinut rankkasateiden takia. Aavikolla oli melko vilpoisaa yöllä.

  • Sonja | FIFTYFIFTY

    Mielenkiintoinen postaus! Jordania ei ole ehkä ekana listalla maista, jossa haluan käydä, mutta Lähi-Idän kohteista ehdottomasti kiinnostavimpia. Vaikuttaa siltä, että ajelu sujuu siellä kohtuullise mukavasti. Vähän kyllä hirvittää ajatus siitä, että ajellaan sieltä mistä mahtuu, kaistoista välittämättä. 😀 Ja rynnäkkökivääri olisi kyllä joo itsellekin sellainen merkki, että äkkiä vaan u-käännös.

    • Cilla Maria Travel

      Jordania on kyllä varteenotettava vaihtoehto, jos haluaa ensikosketuksen Lähi-itään. Liikenne oli suht ok, vaikka olihan siellä niitä omia kommervenkkejään. Pisti myös silmään se, että lapset keikkui ikkunoista ulkona ja seisoi etupenkkien välissä. Ei taida paikalliset käyttää turvavöitä, että vähän hirvitti lasten puolesta :/

  • Anne | Elämää Nomadina

    Kiitokset informatiivisesta postauksesta! Jordania houkuttelisi matkakohteena, ja jos/kun sinne jossain vaiheessa menemme, niin varmastikin tullaan myös vuokra-autolla liikkumaan. ”Hauskoja” muistoja herätti tuo mainintasi Tiranan ja Pristinan liikenneympyröistä, ne ovat jääneet itsellekin mieleen kaoottisena lukuisten kaistojen ja kymmenien autojen säännöttömänä sekamelskana 😀

  • Paula - Gone with the Gastons

    Tämäpäs oli mielenkiintoinen. Itse olen vieraillut Jordaniassa vain lyhyesti enkä muista sellaisia hidasteita ollenkaan. Mutta ne huoltsikan vessat jäi kyllä mieleen vaatimattomuudellaan tyyliin reikä lattiassa. Joskus haluaisin palata kiertämään maata vähän enemmänkin niin tämä on kyllä hyvää tietoa.

  • Laura Seikkailijatar

    Tämä oli hyödyllinen teksti, johon pitää palata, jos päätyy joku päivä autoreissulle Jordaniassa. Auto alla antaa kyllä siivet ja voi helposti poiketa sinne, minne mieli vie. Jordania on kiinnostava kohde ja jotenkin tropiikin lisäksi kuiva aavikkomaisema on itselleni kumman kiehtovaa. Huonot tiet ovat kyllä monen maan haaste ja saaavat kyllä arvostamaan Suomen suhteellisen kuoppavapaita teitä ja koko infrastruktuuria.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.