Jordaniasta Israeliin – Kokemuksia Eilatista
Lähdimme kesken Jordanian reissun käymään Israelin puolella, koska olin jo pitkään halunnut Palestiinaan. Rajanylitys mennen tullen vaati sumplimista Jordanian viisumin takia. Olimme lentäneet alunperin Aqaban kentälle, joka antaa viisumivapauden, mikäli Aqabassa viettää vähintään kolme yötä ja lisäksi poistuu maasta Aqaban kautta.
Toinen keino välttää maksamasta Jordanian viisumia on ostaa Jordan Pass, joka kannattaakin hommata, jos käy Petrassa, Wadi Rumissa ja muilla nähtävyyksillä. Me ostimme Jordan Passin Israelissa ollessamme ja käytimme viisumivapauden palatessamme takaisin Jordaniaan. Tämän vuoksi Petran ja Wadi Rumin reissutkin jäivät vasta loman loppupuolelle.
Rajanylitys
Wadi Araban/Yitzhak Rabinin rajanylityspaikka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Aqaban keskustasta, ja taksikyyti sinne maksoi 10 dinaaria eli 13 euroa. Olin kuullut etukäteen niin paljon kauhukertomuksia Israelin rajaviranomaisista, että se sai minut muun muassa siivoamaan sosiaalisen median tilini, jossa oli aiemmin ollut kuvia mm. Pro Palestiina -mielenosoituksesta.
Hämmästykseni olikin suuri, kun emme joutuneetkaan Shin Bet -tasoiseen monen tunnin kuulusteluun 😀 Ainoa asia, mitä meiltä tentattiin, oli se, miksi meillä on eri sukunimet, jos olemme sisaruksia. Tätä viranomaiset setvivät jonkin aikaa keskenään hepreaksi samalla kun he selailivat passejamme edestakaisin. Perinteiseen tapaan tavarani joutuivat myös räjähdeainetestiin.
Rajalla ei mennyt kai edes puolta tuntia, kun olimme jo saaneet blue cardin eli paperilappusen, joka vastaa entry-leimaa. Lappu täytyy pitää passin välissä koko reissun ajan, jos aikoo käydä Palestiinassa, koska sitä kysytään sieltä poistuttaessa.
Olin hämmästynyt, ettei kukaan kysynyt meiltä mitään matkasuunnitelmista tai aiommeko käydä myös Palestiinassa. Tarkemman kuulustelun sen sijaan pitivät Jordanian viranomaiset, jotka kysyivät, missä olemme käyneet Jordaniassa, miksi emme käyneet Petrassa ja miksi lähdemme kesken kaiken Israeliin. Kaiken huippuna oli eräs virkailija, joka halusi nähdä niskassani olevat tatuoinnit ja kysyi, mikä huulessani oleva lävistys on 😀
Israelin leimasta pari sanaa, sain siitä nimittäin jonkin verran kysymyksiä Instassa. Israel ei siis leimaa passeja, mutta käytännössä siitä ei ole mitään hyötyä, koska joka tapauksessa Jordanian exit-leima paljastaa sen, että olet lähtenyt maasta Israeliin menevällä rajanylityspaikalla. Aina tietenkin voi yrittää pyytää, että leimaus tulisi erilliselle lapulle.
Tällä hetkellä (kevät 2023) näihin muslimimaihin voi olla mahdoton tai vaikea matkustaa, jos passissa on viitteitä Israelin reissusta: Algeria, Irak lukuunottamatta Kurdistania, Kuwait, Libanon, Libya, Sudan, Syyria ja Jemen. Iraniin voi matkustaa, kun Israelin reissusta on kulunut vähintään kuusi kuukautta. Saudi-Arabiaan matkustamista Israelissa käynti ei enää estä.
Ensifiilikset Eilatista
Israelin maahantulolupa passin välissä otimme taksin rajalta kohti Eilatin keskustaa. Maksoimme taksista 10 dollaria, koska Israelin shekeleitä ei vielä tässä vaiheessa lompakossa ollut. Meillä oli majoitus keskustan Little Prince Hostelissa (*affiliate-linkki), joka osoittautuikin paljon paremmaksi, mitä kuvista oli saanut odottaa.
Meillä oli yksityishuone, jonka vieressä oli keittiö ja kattoterassi. Muita asiakkaita ei liiemmin näkynyt. Huoneessa olisi ollut check-in vasta iltapäivällä, mutta koska olimme päässeet rajalta etuajassa, olimme kolkuttelemassa respan tiskiä jo varhain aamupäivällä. Respassa ei ollut ketään, eikä kukaan vastannut puhelimeen. Kävimme kysymässä siivoojalta, voisiko tavarat jättää johonkin, ja saimmekin vietyä reput liinavaatevarastoon.
Pian respaan kuitenkin saapui työntekijä, ja hän kirjasi meidät sisään samoin tein. Vaihdoimme vaatteet ja lähdimme ulos. Aqaban kivisateen jälkeen oli helpottavaa kulkea kadulla vapaasti ilman häiriköintiä. Akabanlahden rannalla oli läkähdyttävän kuuma, joten t-paitamekossa kulkeminen oli mukavaa vaihtelua.
Autot antoivat hyvin tietä jalankulkijoille, mikä oli myös toinen kiva muutos naapurikaupunkiin verrattuna. Itse Eilatin kaupunki sen sijaan ei herättänyt suurempia tunteita. Rantabulevardi oli palmuistutuksia lukuunottamatta melko valju. En tiedä johtuiko se talvikaudesta, mutta rannalla oli myös joku rakennustyömaa, mikä entisestään häiritsi maisemaa. Illalla maisema oli hieman kauniimpi, kun Jordanian puolelta näkyi punaiset vuoret.
Uiskentelua koralliriutalla
Emme jääneet keskustan rannoille. Olin varannut meille sisäänpääsyn Eilat Coral Beachille, jota kohti lähdimmekin kävelemään. Koralliriutalle oli matkaa vajaa kuusi kilometriä, mutta päätimme silti kävellä. Bussejakin sinne kulkee, muttei meillä ollut Rav Kav -matkakorttia, jota ilman julkisen liikenteen käyttäminen ei onnistu.
Varjottomalla tiellä oli niin kuuma, että oli pakko pitää välillä juomataukoja. Reilun tunnin kävelymatkan jälkeen saavuimme perille ja maksoimme pääsymaksun, 35 NIS (vajaa 10 €) per naama. Ympärillä olisi ollut ilmaisiakin rantoja, mutta halusimme nimenomaan koralliensuojelualueelle.
Uuvuttavan kävelyn jälkeen teki mieli kahvia, joten suuntasimme kioskille. Tavalliset pikakahvit tulivat kesto take-away-mukeissa ja maksoivat lähes viisi euroa per kuppi. Kallis hinta, mutta kestokupille tuli kyllä käyttöä.
Kävimme vaihtamassa uima-asut pukuhuonetiloissa ja suuntasimme rantaan. Hiekkarannalta lähti pitkä laituri Akabanlahdelle. Rannat ja laiturin reunat oli aidattu, jottei kukaan astuisi koralliriuttojen päälle. Merivesi tuntui aluksi yllättävän kylmältä, vaikka se oli noin +20-asteista.
Vesi oli aivan uskomattoman kirkasta, ja jaloissamme pyöri akvaariokalojen näköisiä värikkäitä uiskentelijoita. Vesi oli myös niin syvää, ettei jalat ylettäneet pohjaan.
Monella uimarilla oli snorklausvälineet, mutta me koetimme ottaa kuvia Aquapacin suojapussien kanssa. Aivan turha toivo! Olin autuaasti unohtanut pussukoiden käyttökelvottomuuden Karibianmerellä uimisen jälkeen. Pussin läpi ei saanut mitenkään otettua kelvollisia kuvia, sillä näyttö pyöri ja selaili valikoita yksinään vedenpaineen vaikutuksesta. Ärtymys alkoi hiipiä mieleen, ja lopulta annoin kuvaamisen olla.
Akabanlahden koralliriutat ovat valitettavasti melko huonossa kunnossa nykyään, eikä korallien väriloistosta ollut hirveästi jäljellä. On kuitenkin hyvä, että tätä maapallon pohjoisinta riuttaa on pyritty suojelemaan edes Israelin puolella. Jordanian puolella ei käsittääkseni suojelutoimia ole tehty. Saudi-Arabiasta ja Egyptistä en osaa sanoa.
Israelin hintataso yllättää
Ajoimme taksilla takaisin keskustaan, ja tämäkin muutaman kilometrin matka maksoi 10 dollaria. Kävimme heittämässä tavarat hotellille ja lähdimme kaupungille kuljeskelemaan. Kävimme ensin ostarilla, jonne päästäkseen oli mentävä turvatarkastuksen läpi.
Olin tiennyt, että Israelin hintataso on kova, mutta se tuli silti yllätyksenä. Esimerkiksi ravintoloiden hintatasosta kertoo jotain, että Mäkin halvin annos, viisi kananuggettia ilman juomaa tai ranskalaisia maksoi lähes 5 €. Kaupoissa vaatteet olivat myös paljon kalliimpia kuin Suomessa.
Ruokakauppojen hintataso oli myös korkea. Ostin lähimarketista ilta- ja aamupalaksi kolme sämpylää, pienen juustopaketin, pienen leikkelepaketin, minikurkun, yhden tomaatin, kaksi jugurttia ja suklaata. Ostokset maksoivat vajaa 70 NIS eli hieman alle 20 euroa. Israelissa asuva sometuttuni kertoi, että etenkin ruuan hinta on noussut viimeisen vuoden aikana kymmeniä prosentteja.
Palvelukulttuurista sen verran, että ainakin meidän kohtaamat kauppojen myyjät ja muut asiakaspalvelijat vaikuttivat tympeiltä ja epäystävällisiltä, mikä oli merkittävä ero Jordaniaan. Hymyä tai tervehdystä ei irronnut juuri missään.
Paikallisilta ei saanut apua myöskään huoltoasemalla, kun tiedustelin jotain jäätelöihin liittyen. Ihmiset eivät kuunnelleet edes kysymystä loppuun, vaan jankkasivat ”I don’t know, no English!” ja kävelivät pois. Yleensä missä tahansa muualla on saanut apua, vaikkei yhteistä kieltä olekaan ollut. Ainoastaan hotellimme siivooja ja maalari olivat ystävällisiä, vaikkeivat hekään kunnolla osanneet englantia. Päädyinkin esittelemään siivoojalle kuvia Suomesta, lumesta ja revontulista.
Positiivinen asia Israelissa oli, että siellä pystyi juomaan hanavettä, joten isojen vesikanisterien raahaaminen loppui muutamaksi päiväksi. Maan sotavarustelu tai Palestiinan tilanne ei myöskään eteläisessä rantakaupungissa näkynyt.
Pienen pintaraapaisun jälkeen oli aamulla aika jättää hotelli. Kävelimme Eilatin bussiasemalle, mistä jatkoimme matkaa kohti Jerusalemia. Tähän palaan seuraavassa postauksessa.
—
Onko sinulla kokemuksia Eilatista? Jätä kommenttia alle 🙂
23 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Ei ole Eilatista tai Israelista ylipäätään kokemuksia, Itse en ollutkaan tietoinen tuosta hintatasosta, kuulostaa kyllä erittäin kalliilta. Eipä tuo tietenkään muutaman päivän matkalla oikeastaan tunnu, mutta ihmetyttää silti. Ihmisten epäystävällisyys jättää varmasti tympeän kuvan kohteesta kuin kohteesta, useimmiten ihmiset onneksi ovat ystävällisiä. En tiennytkään, että tuo on pohjoisin koralliriutta. Vaikka korallit eivät priimakunnossa olekaan, kävisin varmaan itsekin jonkun pulahduksen tekemässä.
Ne Tammelat
Mielenkiintoista ja paljon uutta tietoa! Meillä on avoimet fiilikset Israeliin matkustamisesta. Hyvä tietää nuo maat, joissa Israelissa käynti saattaa olla ongelma. Ei sitten kovin lähekkäin edes yritä suunnitella sellaisia matkoja.
Cilla Maria Travel
Kiitos kommentista 🙂 Vähän typerää, että turistit joutuu kärsimään maiden välisistä ristiriidoista.
Eveliina / Reissukuume
Eilatissa ei ole tullut käytyä, mutta tuntuu, että siellä on nyt lähiaikoina vieraillut paljon porukkaa! Juttuihin törmää sekä blogeissa että Instassa vähän väliä 🙂 Kiva lukea sun mielipiteitä ja kokemuksia paikasta!
Cilla Maria Travel
Näyttää kyllä Kuwait, Israel ja Jordania vetäneen porukkaa nyt jostain syystä.
Elina / elinanmatkalaukussa
Jee, olipa kiva lukea nyt teidän mielipiteitä ja kokemuksia Eilatista! Tosi moniin ajatuksiin pystyin samaistumaan, etenkin kohteen huonoista puolista (https://www.elinanmatkalaukussa.fi/miksi-valitsimme-matkakohteeksi-eilatin-5-x-hyvaa-syyta/), yllättävän kallis ja tympeät paikalliset. Me ei käyty ollenkaan tuolla puolen Eilatia, joten oli kiva nähdä kuvia ja lukea kokemuksista myös sieltä suunnalta. Me ei itseasiassa käyty itse edes meressä uimassa, vaan käytiin vaan kastamassa jalkoja ja silloin vesi tuntui viileältä vaikka sen on kerrottu olevan tuolla lämmintä. Itekin mietin miten tuo Israelissa käynti vaikuttaa muihin maihin matkustamista, mutta noihin maihin ei oo onneksi nyt suunnitelmia matkustaa, joten tuo Jordaniasta poistumisleima Israeliin ei toivottavasti tuu haittaamaan matkustamista 🙂
Kati | Täydellisen Kreikan saaren metsästys
Eilat herättää aina silloin tällöin kiinnostuksen mahdollisena talvilomakohteena, koska on niitä lähimpiä talvella lämpimiä paikkoja. Eilatin hyvät puolet vain vaikuttavat jäävän noihin kahteen, joten luulen että jää käymättä.
Cilla Maria Travel
En suosittele Eilatia. Pikaisen visiitin siellä voi tehdä, jos on Jordaniassa, mutta muuten se on kyllä melko valju kohde, enkä ole kuullut kenenkään kehuvan sitä maasta taivaisiin.
Cilla Maria Travel
Kiitos kommentista, käynpä lukemassa tuon tekstin (ellen ole jo lukenut aiemmin). Vesi oli kyllä alkuun viileää, mutta kyllä siihen sitten tottui.
Mari / Kodinvaihtaja
Jossakin vaiheessa suunnittelin kodinvaihtoa Israeliin. Siellä oli paljon perheitä, jotka olivat kiinnostuneita Suomesta, mutta kun heidän koulujen lomat niin eri aikaan kuin meillä. Lisäksi loma-ajat vaihtuvat joka vuosi. Totesin mahdottomaksi tehtäväksi.
Cilla Maria Travel
Aina ei aikataulut natsaa :/
Sari / matkalla lähelle tai kauas
Olimme jokunen vuosi sitten Aqabassa. Emme uskaltaneet matkata Israelin puolelle vaikka olisi ollut lähellä. Sen verran kun oli tästä vsroteltu. Mutta ei ainakaan teille sen kummemmin käynyt.
Cilla Maria Travel
En tiedä onko muille sattunut huono tuuri vai onko nuo kertomukset liioiteltuja. Olin ihan varma, että omalla aktivistitaustallani olen Shin Betin kuulusteluissa ja viimeistään lähtiessä saan ikuisen porttikiellon maahan.. 😀
Stacy Siivonen
Donpassini (Suomen passi, jossa on Donetskin Kansantasavallan kuoret) herätti kiinnostusta ja naurunremakan Intiassa. Olen aiemmin ollut siinä uskossa, ettei Palestiinaan päin saa edes katsoa, mikäli aikoo päästä Israeliin. Israelia on moitittu monessa yhteydessä erittäin kalliiksi ja epäystävälliseksi maaksi. Ehkä se johtuu siitä, että ne ajattelevat, että koko muu maailma vihaa heitä jo valmiiksi, niin miksi vaivautua miellyttämään.
Cilla Maria Travel
No varmasti! Ja voihan tuokin olla yksi syy israelilaisten nuivaan käytökseeen.
Anna | Tämä matka -blogi
Eilatista ei ole kokemuksia, mutta tuon mitä sanot ihmisten ynseydestä ja kalliista hinnoista on niin totta. Olin viikon tässä joku vuosi sitten kiertämässä historiallisia kohteita ja hotellit olivat huonotasoisia ja kalliita. Ihmiset epäystävällisiä ja kaikesta koitettiin rahastaa.
Haluaisin Jerusalemiin ja Jaffaan uudestaan kyllä ja ruokahan tuolla on todella hyvää.
Cilla Maria Travel
Jerusalem oli todella mielenkiintoinen kohde Eilatiin verrattuna. Kiinnosti myös kirkosta eronnutta ja agnostikkoa, vaikka suurin osa kohteista olikin uskonnollisia. Otettiin ne lähinnä historialliselta kantilta.
Pirkko / Meriharakka
Me kävimme aikoinaan kahdestikin peruspakettimatkalla Eilatissa, toisen kerran siskon ja parin pienen lapsen kanssa, toisen kerran ihan kahdestaan. Eilathan on, oli jo silloin, länsimaisen ”siisti” kohde toisin kuin naapurimaansa, siis ajatellen vaikka lasten kanssa lomailua. Tietysti lapsia hiukan ehkä ihmetytti rannallakin aseiden kanssa kävelevät sotilaat.
Kävimme tuolla introsukelluksella, joka oli ihan kiva kokemus sekin, kuten myös linturetkillä suola-altaiden kupeessa – on kuulemma muuttolintujen reitillä hyvin Eilat ja siinä mielessä hyvä lintukohde.
Kävimme myös retkillä Jerusalemissa (ja Palestiinassa) ja Kuolleella merellä, eli tekemistä riitti ihan kivasti.
Cilla Maria Travel
Lapsiperheille tuo onkin varmasti varteenotettava kohde. Israelista taitaa löytyä myös jonkin verran patikkapolkuja, mutta niistä en osaa sanoa mitään.
INDIVUE
Kiva kuulla matkakokemuksiasi harvinaisemmista kohteista, mutta onpa matkustaminen siellä tehty vaikeaksi. Ei kyllä ihan heti houkuttele.
Aila ja Juha
Mielenkiintoista a vähän surullistakin luettavaa tuo rajojen ylittäminen. Jos ei nyt vaarallista, niin ainakin jännittävän tuntuista liikkumista noilla ikivanhoilla alueilla!
Juha
soile ben-baruch
Jos käy vain Eilatissa, ei ole vielä nähnyt Israelia. Se on kuin mikä tahansa maailman turisti-rantakohde. Hinnat ovat sen mukaiset. Samoin muissakin maan suurimmissa kaupungeissa. Kannattaa asioida pikku putiikeissa ja kauempana keskustoista. Israelilaisia voi verrata kaktus hedelmään sabreen. He ovat piikikkäitä ulospäin, mutta makeita sisältä. Maa on mielenkiintoinen tuhansia vuosia vanhoine kohteineen. Maaston vaihtelevuus etelän hiekka aavikoilta pohjoisen havumetsiin ja vesiputouksiin ja kaikkeen siltä väliltä.
Cilla Maria Travel
Mulle riitti Eilat ja Jerusalem. Israelin matkan päätarkoitus oli käydä Länsirannalla. Pohjoisen luontokohteet olis varmaan olleet kivoja, mutta ne nyt jäi näkemättä.