Kannattaako Jordanian Aqabaan matkustaa varta vasten?

Olen koettanut aloittaa Aqaba-postausta monta kertaa, mutta en oikein osaa pukea kaupunkia sanoiksi. Meillä oli Aqabasta huonot ensikokemukset, sillä majoituimme alkuun paikallisten asuinalueella kaupungin itälaidalla, eikä siellä hirveämmin arvostettu länkkäreitä.

Tämä tuli selväksi, kun joku heitti meitä kivillä ensimmäisenä iltana. Lisäksi majapaikan vieressä norkoilleiden miesten katseista ja iholle tulemisesta pystyi lukemaan, että nuori länkkärinainen on vapaata riistaa. Ensimmäistä kertaa tunsin oloni uhatuksi, vaikkei mitään todellista uhkaa varmaan ollutkaan. Tunnelma oli kuitenkin painostava ja ihan erilainen, kuin vaikkapa joku Latinalaisen Amerikan ”perus ahdistelu”.

Olin saanut aiemmin ristiriitaista tietoa pukeutumiskoodista, ja kokemusteni perusteella oletin länkkäriolemuksen herättävän epämieluisaa huomiota. Ulkomaisissa blogeissa ja Jordaniaan keskittyvillä matkailusivustoilla kehotetaan pukeutumaan peittävästi, joten päädyin kulkemaan loppuajan huppari- ja harsomekoissa. Paikallisten asenne muuttuikin heti paljon ystävällisemmäksi.

Kuulin myös Jordaniassa asuneelta tutultani, että Aqabassa etenkin länkkärinaisista on kevytkenkäiset ennakkoluulot (vähän kuin Turkin rantakohteissa), joita näemmä voi kiertää matalaprofiilisella pukeutumisella. Mitään verhoutumispakkoa Jordaniassa ei kuitenkaan ole samalla tavalla kuin vaikkapa Iranissa, joten jokainen tehköön omat valintansa.

Myöhemmin kun palasimme Israelista takaisin Jordaniaan, oli majoitus keskellä kaupunkia, missä näkyi myös muita turisteja. Kadulla sai taas kulkea vapaasti normaaleissa vaatteissa (huppari ja legginsit). Ihmiset vaikuttivat ystävällisiltä ja moni huuteli tervetulotoivotuksia.

Aloin matkan loppupuolella pitää Aqabaa ihan ok paikkana, vaikka mitään suurempaa paloa uusintavisiitille ei syntynyt.

Aqaban nähtävyydet

Totta puhuen Aqabassa ei ole juuri mitään sen kummempaa tekemistä, ellei halua lähteä kaupungin ulkopuolella sijaitseville rannoille tai hypätä lasipohjaveneen kyytiin katselemaan merenpohjaa.

Sukeltajille merenpohjasta löytyy tankkeja, laivan hylky ja muutama sotilaslentokone. Akabanlahden koralliriutat on melko huonossa kunnossa, joten emme viitsineet lähteä niitä varten Saudi-Arabian rajalle asti.

Yleinen ranta, Al-Ghandour beach ei sovi uimiseen, koska siellä käy paikallisia ja harvalla länkkärillä burkini kuuluu lomavaatetukseen. Meillekin ohjeistettiin, ettei turrejen kannata suunnata rannalle uimaan. Parasta on uida turisteille tarkoitetuilla rannoilla tai hotellin uima-altaassa. Eilatin rajan lähellä sijaitsee resort-alue, josta löytyy myös vesipuisto, mikä varmaan sopii etenkin lapsiperheille.

Kävimme istuskelemassa Al-Ghandourilla, mutta lasipohjaveneiden tyrkyttäjät alkoivat käydä hermoille, joten lähdimme pois. Menimme kyllä myöhemmin katsomaan auringonlaskua rannalle. Aqabassa olikin kauniita auringonlaskuja.

Vesiaktiviteetteja lukuunottamatta itse kaupungin nähtävyydet on melko vähissä. Niistä tunnetuimmat lienee muinaisen Aylan islamilaisen kaupungin rauniot, jotka kirjaimellisesti ovat pelkät peruskivien rauniot keskellä keskustaa. Nopeasti siis nähty, joskin kävimme siellä kyllä kiertelemässä. Paikalla ei ollut ketään muita.

Toisena nähtävyytenä nostaisin Aqaban linnoituksen, muttei sekään jaksanut kiinnostaa varttia pidempään.

Kolmantena voisin mainita pari isompaa moskeijaa, jotka ovat ihan hienoja etenkin ilta-aikaan. Valkeana hohtava Al-Sharif Al-Hussein bin Alin moskeija taitaa olla kaupungin tunnetuin moskeija. Toinen, jota kävimme katsomassa ilta-aikaan oli Abu Dawoodin moskeija hotellimme lähellä.

Netissä on kehuttu myös Aqaban souqia eli ostoskujia, mutta niiden kiehtovuudesta voinee olla montaa mieltä. Kyllähän mekin kuljeskelimme peittoja, vaatteita, matkalaukkuja, feikki-Palestiinahuiveja ja muuta krääsää pursuavilla kojuilla, mutta emme ostaneet oikein mitään. Hedelmäkaupasta kävimme hakemassa pari muovikassillista herkullisia ja edullisia hedelmiä.

Suositeltavat palvelut

Löysimme bazaarialueelta myös yhden kivan kaupan, missä myytiin pähkinöitä, taateleita, kahvia, suitsukkeita yms. Taatelikauppojen jälkeen omistaja Tariq pyysi meitä peremmälle ja kiehautti kardemummalla maustetut kahvit pöytänsä ääressä. Jutustelimme niitä näitä elämästä Jordaniassa ja saimme hyviä vinkkejä paikallisen näkökulmasta.

Jos haluat käydä kaupassa, osoite on Zahran St. 54 (Dweik Shop).

Ruokaostoksia voi tehdä minimarketeissa, mutta isommat ostokset saa tehtyä parhaiten vähän kaupungin ulkopuolella sijaitsevasta supermarket Safewaystä. Safewayn lähellä on myös pari ostoskeskusta.

Ravintoloista on pakko mainita Khubza & Seneya (An-Nahdah St. 18). Kävimme siellä kolme kertaa syömässä, ja paikka oli lähes aina täynnä. Ihan huippuhyvää ruokaa – testasimme melkeinpä koko menun!

Toinen hyväksi havaittu ravintola oli Al Shami (ravintolalla ei ole osoitetta).

Ensimmäisessä majapaikassamme ei ollut aamupalaa tai kokkausmahdollisuuksia, joten kun jugurtit ja hedelmät alkoivat kyllästyttää, kävimme aamiaisella läheisessä Double Tree by Hiltonissa. Suositus sillekin. Aamiaisen hinta oli 10 dinaaria per naama eli noin 13 euroa.

Majoituksena voin suositella Casablanca hotellia, josta pystyy varaamaan kahden makuuhuoneen huoneiston ainakin Airbnb:n kautta. Hotellilla oltiin todella joustavia, ja saimme esimerkiksi ylittää check-out ajan ilmaiseksi 7 tunnilla. Respasta tuotiin myös vedenkeitin, jollaista ei huoneessa alunperin ollut. Aulassa oli kylmäkaappi täynnä ilmaisia vesipulloja.

Muita mietteitä

Aqaba on kohteena suht siisti etenkin keskustan alueella ja siellä on melko helppo liikkua jalkaisin. Kohteeseen saapuminen oli myös helppoa, koska lentokenttä on tosi pieni. Taksi keskustaan maksaa 10-15 dinaaria.

Lentokentältä löytyy puhelinliittymien myyjiä, ja itsekin ostin heti kättelyssä Orangen liittymän, missä oli yli 40 Gigaa dataa. Prepaid-kortti maksoi parikymppiä.

Muu hintataso Jordaniassa ei ole mitenkään superhalpa, vaikka se siltä ensin tuntuukin. Sanoisin, että eteläeurooppalaista tasoa. Palvelu Aqabassa on pääosin hyvää, ja naisia kohdellaan yleisesti ottaen tasa-arvoisesti kaupassa, ravintolassa jne. Englantia puhutaan melko hyvin.

Aqabassa kaikui rukouskutsut peräti kuusi kertaa päivässä. Ensimmäiset kaiut raikasivat minareeteista jo ennen aamuviittä kestäen yli viisi minuuttia. Heräsin tähän joka aamu, mikä kai on tarkoituskin. Sanotaanhan aamun kutsussa rukouksen olevan parempi kuin uni..

Ensikankeuden jälkeen kaupunki osoittautui ihan kivaksi paikaksi, mutta matkustaisinko sinne varta vasten? Tuskinpa. Aqaba sopii kuitenkin erinomaisesti tukikohteeksi lähialueiden kiertelyyn. Me teimme Aqabasta päiväretkiä Kuolleellemerelle, Petraan, Ma’anin ja Ammaniin. Sieltä oli helppo karauttaa autolla myös Wadi Rumiin.

Aqabassa ollessa on nopea poiketa myös Israelin puolelle, koska Eilat sijaitsee kivenheiton päässä. Sen valot näkyvät Aqabaan lahden toiselta puolelta. Palailen näihin kohteisiin tarkemmin tulevissa postauksissa, joskaan en henkilökohtaisesti voi suositella Eilatia enkä ylipäänsä Israeliin matkustamista.

Olimme etukäteen tietoisia, ettei Aqaba tulisi tarjoamaan hirveästi tekemistä, joten mikään pettymys kohde ei ollut. Tällä kertaa ohjelmaan oli sisällytetty myös niitä päiviä, kun emme tehneet muuta kuin olimme vain kämpillä. Minä makasin sängyssä katsomassa Netflixiä ja veli otti kattoterassilla aurinkoa.

Oleiluun ja chillailuun Aqaba onkin ihan varteenotettava kohde ympäri vuoden. Vaikka muualla Jordaniassa on talvikuukausina viileämpi, nousee Aqaban lämpötilat myös talvella 20 asteen molemmin puolin.

Lentoja kannattaa katsella Italian Bergamosta, joka on Ryanairin hubi myös Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan. Mekin lensimme ensin sinne. Lennot Helsinki-Bergamo-Aqaba-Bergamo-Helsinki pikkurepun ja cabin-laukun kanssa maksoi 216 € per naama.

Yhdelle hengelle 2½ viikon reissu Jordanian, Israelin ja Palestiinan ohjelmineen, auton vuokrineen sun muineen maksoi vajaa 1200 € eli ei todellakaan paha rasti. Tuossa on myös junaliput Helsinkiin sekä majoittumiset Vantaalla ja Bergamossa.

Oletko käynyt Aqabassa? Millaiset fiilikset jäi?