Luxorin arkeologiset kohteet mykistyttävät
Karnakin ja Luxorin temppelit, Kuninkaiden ja Kuningattarien laakso sekä Memnonin kolossit. Niilin varrella sisämaassa sijaitseva Luxor tarjoilee Gizaan verrattuna kattauksen Egyptin uudempaa muinaishistoriaa. Luxorin, silloisen Theban kukoistuskausi alkoi 18. dynastian eli Uuden valtakunnan aikana, yli kolmetuhatta vuotta sitten, ja sen jäljet ovat säilyneet upeana nykypäivään asti.
Karnakin temppeli
Karnakin laaja temppelialue on muinaisen Egyptin toiseksi suurin temppeli ja sen koristeellisuus saa sanattomaksi. Alueella voi vaellella tuntikausia ja löytää aina jotain uutta ihailtavaa. Pääsymaksu alueelle on 450 puntaa (13 euroa). Vierailumme aikaan Karnakissa oli melko paljon porukkaa keskipäivällä, mutta iltapäivään mennessä paikat autioituivat.
Karnak koostuu kolmesta osasta, jotka kukin on pyhitetty eri jumalille. Pohjoisessa sijaitsee sodan jumala Montun temppeli, etelässä taivaan jumala Mutin temppeli ja keskellä suurin kompleksi, joka on osoitettu Amon-Ralle. Amon-Ra, luojajumala Amonin ja auringon jumala Ran yhteensulautumisen muoto, oli Theban valtakunnan merkittävimpiä jumalhahmoja.
Useampi faarao, kuten Seti I, Ramses II ja naispuolinen faarao Hatšepsut, toivat oman kontribuutionsa Karnakin temppelialueen rakentamiseen. Vaikuttavimpia kohteita Karnakissa ovat suuri pylvässali, jossa oli alunperin 134 hieroglyfeillä koristeltua pylvästä sekä Ramses III:n temppeli kaiverruksineen ja patsaineen. Alueelta löytyy myös mm. Hatšepsutin ja Tuthmosis I:n obeliskit, pyhä järvi, sfinksikäytävä sekä ulkoilmamuseo.
Majoituimme Niilin länsirannalla, ja koska Luxor taas sijaitsee itärannalla, jouduimme ylittämään Niilin käydäksemme temppeleillä ja kaupungissa. Menimme veneellä suoraan Karnakin lähellä sijaitsevaan laituriin. Venekyyti maksoi 100 puntaa eli vajaa 3 euroa. Veneiden hinnat vaihteli kuskien mukaan.
Luxorin temppeli
Luxorin temppeli sijaitsee Niilin rannassa aivan Luxorin kaupungin keskustassa. Temppelistä löytyy peräkkäin olevia pihoja ja pylvässaleja sekä erilaisia patsaita, joista osa on nähtävissä kadulta käsin. Toinen Luxorin temppelin obeliskeista on nykyään Pariisissa.
Muinaisen Egyptin mytologiassa Amon-Ra siirtyi Karnakista Luxorin temppeliin 10 vuoden välein luomisen jatkuvuuden varmistamiseksi. Luxorin ja Karnakin temppeleiden välillä kulkee 2,7 km pitkä valtakatu, jonka varrella on ollut yli 600 sfinksi-patsasta. Patsailla on lammas-olomuodossa olevan jumala Amon-Ran kasvot.
Pääsymaksu temppeliin on 180 EGP eli vajaa kuutisen euroa. Kävimme istuskelemassa parina iltana temppelin liepeillä, mutta emme menneet sisälle.
Memnonin kolossit
Niilin länsipuolella Luxoria vastapäätä sijaitsee Theban nekropoli sekä Memnonin kolossit, joiden kaksi lähes 20-metristä patsasta esittävät faarao Amenhotep III:ta.
1300-luvulla ennen ajanlaskun alkamista hallinnut Amenhotep III tunnettiin suurten rakennusprojektien faaraona. Hän oli rauhanomainen hallitsija, jonka aikakaudella Egypti oli seesteinen paikka elää. Tänä aikana valtakunta vaurastui merkittävästi mm. lähi-suurvaltojen kanssa luotujen hyvien suhteiden vuoksi.
Kuninkaiden laakso
Kuninkaiden laaksoon on haudattu aiemmin tässä artikkelissa mainittuja faaraoita ja muita korkea-arvoisia henkilöitä. Haudat sijaitsevat suuressa kalliolaaksossa ja yksittäiset hautakammiot on louhittu eri puolille kivikkoista maisemaa. Laaksosta on tähän mennessä löydetty 65 hautaa, mutta todennäköisesti osa on vielä piilossa.
Suurin osa haudoista on ryöstetty jo aikaa sitten, ja jäljellä on enää loisteliaat kammiot, joiden seinät ja katot ovat täynnä mitä uskomattomampia hieroglyfejä ja maalauksia. Osa haudoista on avoinna yleisölle, joskin niiden avoimuus vaihtelee. Tammikuussa avoinna oli reilu 10 hautaa + erikoishaudat.
Pääsymaksu Kuninkaiden laaksoon on 600 puntaa eli noin 18 euroa. Pääsylipulla saa käydä kolmessa valinnaisessa haudassa, joiden lisäksi erikoishautoihin on erilliset pääsyliput. Lippuluukulta on noin 10 minuutin kävelymatka hauta-alueelle, joten emme nähneet tarpeelliseksi käyttää alueella kulkevaa sähköjunaa.
Me ostimme liput KV9:ään (hautakohteen numero) eli Ramses V ja VI -yhteishautaan, joka maksoi 180 EGP eli reilu 5 euroa. Muita erikoishautoja ovat Seti I (1800 EGP/54 €), Ay (150 EGP/4 €) ja Tutankhamon (500 EGP/15 €). Tutankhamonin haudassa on muista haudoista poiketen esillä faaraon muumio.
KV9 – Ramses V ja IV
Tutkin pitkään avoinna olevien hautojen tarjontaa Earth Trekkers -matkablogista, ja teimme vierailuvalinnat sen perusteella. Valitsimme maksullisen haudan lisäksi ”ilmaishaudoista” Ramses III:n (KV11), Ramses IV:n (KV2) sekä Tausertin ja Setnakhtin (KV14) haudat. Näitä hautoja voin suositella lämpimästi, sillä ne olivat erittäin kauniita ja vaikuttavia.
Hyviä pääsylippuun sisältyviä hautoja:
KV11 – Ramses III
KV2 – Ramses IV
KV14 – Tausert ja Setnakht
Haudoissa, kuten Karnakissakin pyörii vartijoita, jotka päästävät pientä maksua vastaan suljettuihin osiin ja kertoo nippelitietoa kohteista. Esimerkiksi Anubis irrottamassa sydäntä olisi jäänyt meiltä näkemättä ilman taskulamppua heilutellutta vartijaa, koska maalaus sijaitsi pimeässä kammiossa, jonne ei ollut pääsyä.
Kuningattarien laakso
Kuninkaiden laakson jälkeen kävimme vielä Kuningattarien laaksossa, mutta tässä vaiheessa kaikki historia ja toinen toistaan upeampi koristelu alkoi olla jo liikaa, joten emme jaksaneet innostua enää samalla tavalla.
Kävimme Ramses III:n vaimon, Titin sekä poikien, Amunherkhepshepin ja Khaemwasen haudoissa. 1500 puntaa maksanut kuningatar Nefertarin hauta olisi kuulemma myös ollut näkemisen arvoinen. Mutta sanoisin, että Kuningattarien laakson vierailu ei ole välttämätön, jos olet jo käynyt Kuninkaiden laaksossa.
Teimme Kuninkaiden ja Kuningattarien laakson retken Airbnb-isäntämme pojan kyydillä, ja hän olisi mielellään käyttänyt meitä myös Hatšepsutin kuolintemppelissä, mutta emme jaksaneet lähteä enää sinne. Kieltäydyimme myös alabasterikauppakierroksesta, koska kivipatsasostokset oli tehty jo Karnakissa. Memnonin kolosseilla pysähdyimme ennen laaksoa. Maksoimme kyytipalvelusta muistaakseni 30 euroa.
Loppumietteet
Gizasta poiketen Luxorin historiakattaus herätti suurenmoista tyytyväisyyttä. Omalla listallani Karnakin temppeli sekä Kuninkaiden laakso menivät hienoimpien arkeologisten kohteiden joukkoon, joissa olen koskaan käynyt. Vastaavaa mykistystä ja ihailua ovat herättäneet myös Tikalin ja Copanin maya-rauniot Guatemalassa ja Hondurasissa. Jopa Jordanian Petra kalpenee näiden rinnalla, vaikka se onkin yksi uuden maailman seitsemästä ihmeestä.
Olen ollut aiemmin todella kiinnostunut Egyptin mytologiasta, joten oli ihan uskomatonta nähdä omin silmin maalauksia, joissa esiintyy myyttisiä hahmoja, kuten Osiris, Isis, Anubis, Horus ja Ra.
Ja vaikka ei olisikaan erityisen kiinnostunut muinaisesta Egyptistä, ovat nuo paikat kuitenkin takuulla näkemisen arvoisia ja saavat varmasti ihastumaan menneen aikakauden mestariteoksiin. Edes Kuninkaiden laakson lippuluukulla olleet tyrkyttävät krääsän myyjät eivät saaneet tunnelmaani latistumaan, ja jopa ostin aluetta esittelevän opaskirjan pitkän tinkimisoperaation päätteeksi. Jos siis matkaat joskus Egyptiin, suosittelen ehdottomasti käymään Luxorissa!
Lisää Luxorin kohteista mm. Meriharakan ja Reissu-Janin blogeissa.
9 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Itsekin olen ollut aiemmin todella kiinnostunut Egyptin mytologiasta. Jossain määrin on itselleni kuitenkin epäselvää, että montako hautaa tuolla ylipäätään on nähtävillä, moneenko ”peruslipulla” pääsee ja sitten montako on avoinna mahdollisilla lisälipuilla, jos sellaisia haluaa ostaa? Hienoiltahan nuo näyttää.
admin
Se avoinna olevien hautojen määrä vaihtelee. Nyt taitaa olla joku 10-13. Ja niitä lisämaksullisia hautoja oli tuo meidän käymä Ramses V ja VI, Seti I, Ay ja Tutankhamon. Niiden hinnat on tuolla tekstin seassa mainittuna. Peruslipulla pääsee kolmeen hautaan. Toki voi ostaa useamman pääsylipun, jos haluaa moneen eri hautaan. Siihen pääsylippuun tehdään jokaisen haudan ovella reikä, ja kun lipussa on kolme reikää, sillä ei pääse enää muualle.
Aila ja Juha
Kiitos valaisevasta ja perusteellisesta kertomuksesta. Tämä vaikuttaa jopa kiinnostavammalta kuin pyramidit. Näillä tiedolla pystyisi toistamaan hienon matkan historiaan.
Juha
admin
Kiitos kommenteista 🙂 Ehdottomasti Luxorin tarjonta oli kiinnostavampaa kuin Kairon/Gizan. Jos Egyptiin joskus eksyy, niin kannattaahan ne molemmat käydä katsastamassa, mutta silloin on hyvä mennä ensin Kairoon ja jättää parhaat palat Luxorissa viimeiseksi!
Ne Tammelat
Wau! On kyllä ihan mykistävän hienoja paikkoja koristeellisine maalauksineen. Voin vaan kuvitella, miten hienoa nuo on ollut nähdä paikan päältä. Tuo olisi meillekin tosi kiinnostava kohde, jos osutaan suunnalle.
admin
Suosittelen ehdottomasti!
Anna K. - Kaukaa haettua
Voi että, tämä juttu aiheutti suuren luokan matkakuumeen, varsinkin kun kirjoitit että Luxor meni hienoimpien arkeologisten kohteiden joukkoon. Oon teini-ikäisestä asti haaveillut, että olis hienoa nähdä nämä temppelit ja pyramidit. Nuo maalaukset on upeita, mutta mietin eikö haudassa pelottanut yhtään? Siis oliko yhtään aavemaista? Ehkä valot on niin kirkkaat, ettei sellaista tunnetta tule.
Tässä jutussa tuli tosi hyvin infoa, kiitos siitä!
admin
Kiitos kommentista 🙂 Kyllä tuo ehdottomasti on upea ja näkemisen arvoinen, etenkin Karnak ja Kuninkaiden laakso. Ja haudoissa ei pelottanut tai ollut mitenkään erikoinen tunnelma. Ei ne oikein tuntuneet edes haudoilta, ihan kuin olisi kuljeskellut jossain palatsissa, toki osa kammiosta oli aika ahtaita ja matalakattoisia ja käytävät niihin saattoi olla melko pitkiä.
Kohteena maailma / Rami
Luxor on oikeastaan itsestä vieläkin kiehtovampi kohde kuin Giza, toki molempi parempi. Hieno oli viettää hetki postausta lukiessa Luxorissa.