Meksikolaisen kulttuurin omintakeisia juhlia ja riittejä
Meksikossa matkanneet ovat mitä todennäköisimmin törmänneet jos jonkinlaiseen juhlaan, paraatiin tai seremoniaan. Ensimmäisenä saattaa tulla mieleen Día de Muertos eli kuolleidenpäivä tai synttärijuhlilla kovaa hakkaamista osakseen saavat piñatat. Maan pitkän ja värikkään historian, alkuperäiskansojen vahvan vaikutuksen sekä katolisen kirkon oppien myötä kulttuurista löytyy mitä moninaisempia juhlia ja tapahtumia, joissa perinteet ja moderni maailma sekoittuvat nykyisenlaiseksi Meksikoksi.
Pääkaupunki Mexico Cityä pidetään kulttuurien ja perinteiden sulatusuunina ja oikeastaan koko maan kulttuurillisena keskuksena, mutta vanhoja traditioita harrastetaan myös muissa osavaltioissa. Monella osavaltiolla on omat perinteensä, sillä koko Meksiko on niin valtava alue, että osavaltioita voisi melkeinpä kutsua maaksi maan sisällä. Toki jotkut perinteiset rituaalit ovat levinneet myös naapuriosavaltioihin, mutta jotkut kulttuuripiirteet esiintyvät vain tietyillä alueilla.
La Calenda de Oaxaca
Calenda-paraateja näkee ainoastaan Oaxacan osavaltiossa. Paraatien tarkoitus on tuottaa iloa yhteisölle, katkaista arjen puurtaminen ja pitää pahat henget loitolla. Calendat ovat myös merkkinä perinnejuhlien alkamisesta, ja ne toimivat kutsuna kaikille saapua paikalle. Yhdysvalloissa Oaxacasta lähtöisin olevat siirtolaiset järjestävät nykyään Guelaguetza-juhlia, jotka alkavat calenda-juhlaparaatilla.
Paraatiin kuuluu olennaisena osana tanssi, chirimía-puuhuilulla ja rummuilla soitettu iloinen musiikki, sekä juhlaväen kannattelemat kukkalaitteet ja valtavat paperimassanuket, mono de calendat. Vanhankaupungin katuja kulkevaa paraatia seuraa puhallinorkesteri. Calendaan voivat ottaa osaa kaikki paraatin varrelle sattuvat. Yleensä kulkue päättyy johonkin uskonnolliseen tai muuhun yhteisölliseen paikkaan, jossa juhlijoille tarjotaan mezcalia ja purtavaa.
Danza de Los Voladores
Muinaiseen rituaaliin perustuva hurjan näköinen seremonia juontaa juurensa kaukaa Mesoamerikan historiasta. Voladores-tanssissa 30 metrisen pylvään päälle kiipeää viisi rituaalin suorittajaa, joista yksi jää seisomaan tai istumaan pylvään kärkeen neljän muun ripustautuessa pää alaspäin köysien varaan ja lähtiessä kieppumaan pylvään ympäri kohti maata. Pylvään nokassa oleva mies, Caporal soittaa Meksikon alkuperäiskansoille tuttuja soittimia, puuhuilua ja pientä rumpua. Laulut on omistettu auringolle, neljälle tuulelle ja neljälle ilmansuunnalle.
Seremonian alkuperäisenä tarkoituksena on ollut lepytellä jumalia, jotta nämä päättäisivät kuivan kauden ja toisivat mukanaan sateen ja runsaat sadot. Seremoniaa voisi kutsua myös hedelmällisyysriitiksi. UNESCO on julistanut Voladoresin aineettoman kulttuuriperinnön kohteeksi. Meksikon alueella ”lentävien miesten tanssia” esitetään tyypillisesti Veracruzin osavaltiossa, mutta siihen voi törmätä myös turistikohteissa, kuten Tulumissa.
https://www.instagram.com/p/BtzdGaiARVo/
Año Nuevo Azteca
Mesoamerikan alkuperäiskansoilla (kuten myös Andien inkoilla) oli oma monimutkainen kalenteri, joka erosi tyystin nykyaikaisesta gregoriaanisesta kalenterista. Esikolumbiaanisilla kalentereilla taas oli hyvin paljon yhteistä keskenään, ja asteekkien aurinkokivessä onkin samantyylinen vuodenkierto kuin mayakalenterissa. Aiemmassa Tikal-postauksessani käsitellään tarkemmin mayakalenteria, josta saa osviittaa myös asteekkien aurinkokiveen liittyen.
Meksikossa juhlitaan edelleen asteekkien uutta vuotta, joka osuu nykyaikaisessa kalenterissa maaliskuun alkupuolelle. Juhlinta alkaa edellisenä päivänä ja jatkuu läpi yön. Ohjelmassa on laulua, tanssia ja muinaisen pallopelin pelaamista. Ilma on sakeana rituaalisavusta ja ympärillä kaikuu simpukankuorilla soitettu musiikki. Merkittävimmät juhlallisuudet järjestetään Mexico Cityssä, Pueblan Huauchinangossa, Naupanissa ja Xicotepecissä, sekä Veracruzin Zongolicassa.
https://www.instagram.com/p/BgLQgkrjgLk/
Jarabe Tapatío
Meksikon kansallistanssiksi tituleerattu ”meksikolainen hattutanssi” juontaa juurensa 1800-luvun Guadalajaraan, Jaliscon osavaltioon. Tanssi on paritanssia. Tyypillisesti naiset ovat pukeutuneet China poblana-asuun, mutta myös muunlaisia mekkoja näkyy. Miehet taas pukeutuvat charroksi eli ratsumieheksi. Miehen käyttämä sombrero kuuluu olennaisena osana tanssikuvioihin. Hattu lasketaan jossain vaiheessa maahan, mistä nainen kumartuu poimimaan sen.
Luultavasti jarabe tapatíon musiikki on sinullekin tuttu modernin populaarikulttuurin kautta – musiikilla parodioidaan usein Meksikoa (katso esitys Youtubesta). Tanssia siivittää nykypäivänä yleensä Mariachi-bändi, joka on niin ikään yksi meksikolaisen juhlakulttuurin kulmakivistä. Meksikolainen hattutanssi kuvaa käytännössä miehen ja naisen seurustelua, missä nainen ensin estelee miehen lähentymisyrityksiä, mutta lopulta hyväksyy tämän.
Quinceañera
Fiesta de quince años järjestetään tytölle tämän täyttäessä 15 vuotta. Meksikossa ajatellaan, että tähän ikään päästyä tytöstä tulee nainen, ja 15 ikävuoteen mennessä yhteisön vanhempien naisten on pitänyt opettaa hänelle kodin- ja lastenhoitoon liittyvät velvollisuudet ja askareet. Vielä muutama vuosikymmen sitten quincet olivat rajapyykki sille, että tyttö sai osallistua aikuisten juhliin, käyttää meikkiä ja koruja yms. Perinteisimmillään, etenkin maaseudulla, tytön juhlissa hänen sulhasehdokkaansa ovat kantaneet lahjoja tytölle ja tämän perheelle, mutta nykyään quincet ovat lähinnä megalomaaniset synttärit.
Mitä vauraampi perhe, sitä enemmän rahaa törsätään tähän päivään; on juhlava tanssimekko, katolisen kirkon perheelle pitämä yksityismessu, juhlapaikka kukkineen, esiintyjineen ja tarjoiluineen, juhlan kunniaksi vuokrattu limusiini – järjestelyt ovat usein yhtä massiiviset kuin häissä konsanaan. Juhliin saatetaan käyttää jopa 130 000 pesoa eli yli 6 000 euroa. Quinceja juhlitaan nykyään myös muualla Amerikoissa ja etenkin jenkkeihin paremman elintason perässä muuttaneet meksikolaiset hassaavat järjettömiä summia tyttären juhliin.
—
Meksikon värikäs kulttuuri ja ihmisten iloinen asenne elämään on yksi niistä syistä, miksi haluan palata kyseiseen maahan aina uudelleen ja uudelleen. Vaikka moni meksikolainen elää köyhyydessä, ovat he silti positiivisia elämän suhteen ja aina valmiina auttamaan ja jakamaan iloa ympärillä oleville ihmisille.
Oletko käynyt Meksikossa? Oliko joku näistä juhlista tai riiteistä sinulle tuttu juttu? 🙂
20 kommenttia
Taina / Seikkailupyöräilijä
Olipa kiehtova postaus meksikolaisesta kulttuurista. Osa noista juhlista, esim. quinceñera, on tullut populaarikulttuurissa vastaan, mutta opin siitä lisää. Osasta, esim. voladoresista en ole koskaan kuullutkaan. Meksiko on kyllä ollut jo pitkään yksi haavekohteistani, ja tämä postaus herätti kiinnostusta entisestään!
Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning
Ihana kuulla, että kiinnostus Meksikoa kohtaan nosti innostusta 🙂 On se kyllä hieno ja mielenkiintoinen maa. Sieltä löytyy varmasti jokaiselle jotakin, on rantoja, vuoria, metsää, historiaa, kulttuuria, erilaisia kaupunkeja, hyvää ruokaa ja musiikkia ja ihmiset on mukavia.
Hannele / Hipaisuja maapallolla
Ai kun tulikin taas ikävä Meksikoon näiden myöstä. 15-vuotisjuhlinnat ja Voladores oli näistä tuttuja. Pitäiskö taas lähivuosina mennä? Vastaus: miksi ihmeessä en menisi:)
Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning
Mene todellakin! 😀 Missä päin Meksikoa olet aiemmin pyörinyt?
reetaeevi
Kiitos taas kattavasta ja mielenkiintoisesta postauksesta. En ole Meksikossa käynyt eikä kulttuuri ole kovin tuttu, mutta nyt olen taas vähän viisaampi. Tänne jäädään Suomeen odottelemaan sun uuden reissun postauksia, hyvää matkaa!
Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning
Kiva kuulla, että tykkäsit 🙂 Tässä parhaillaan suunnittelen tulevaa reissua. Koetan kiivetä ainakin tulivuorelle ja kattoa selviänkö korkeuksista ilman vuoristotautia. Kolmisen viikkoa vielä matkaan, ei jaksais odottaa!
Ne Tammelat
Meksiko on kyllä huikea maa ja siellä totta tosiaan osataan juhlia. Me kävimme vain pikaisesti päiväretkelle Chichen Itzassa, joka sekin olu superkiehtova kohde. Ehdottomasti joskus vielä uudelleen tutkimaan lisää tuota maata. Hyvää reissua sulle!
Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning
Kiitos 🙂 Tässä just koetan pähkäillä, että miten saisin kulutettua seminaarin jälkeiset vapaapäivät mahollisimman hyvin. Tarviis aina monta kuukautta kun tonne lähtee 😀 Ihana että tykkäsitte Chichen Itzasta. Se on mulla vielä käymättä. Kävin viime keväänä vaan Tulumissa kun olin Jukatanin alueella. Myös Palenquessa pitäis päästä joskus käymään. Ei riittäny viime vuonna sinnekään aika.
Sannahof // Unelmamaja
Meksikon juhlakulttuuri kuulostaa ja vaikuttaa upean monipuoliselta. Yksi haaveistani olisi päästä Meksikoon Dia de Muertosin aikoihin. Hyvä ystäväni oli viime vuonna juuri tuohon aikaan maassa ja sieltä saadut kuvat ja videot eivät ainakaan lieventäneet tätä haavetta.
Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning
No äläpä vaan! Mäkin haluaisin joskus käydä siellä sen aikaan 🙂 Aina tulee vaan ajoitettua noi Meksikon reissut alkuvuoteen, kun sit kesäkuusta marraskuulle on hurrikaanikausi ja huonommat säät. Mutta ei se tuolla pääkaupungissa niinkään vaikuta tietenkään.
Annemaria
Että mä tykkään näistä vanhoista perinnejuhlista. Ja jos ketkä tuon juhlimisen taidon osaavat niin latinot 🙂 Ilo osataan ottaa irti vähän kaikesta ja ainahan on aihetta juhlaan. Olisipa kiva olla kameran kanssa heilumassa noissa visuaalisissa katuparaateissa.
Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning
Oot niin oikeessa! Juhlat on aina tosi massiivisia, värikkäitä ja yhteisöllisiä 🙂
Periaatteen Nainen
Osa tuttuja, osa (etenkin luoteisen alueen) perinteistä itselleni tuntemattomia – siitäkin huolimatta että olen hetken Meksikossa asunut.
Mutta quincet on tuttuja, olen ollut to-del-la övereissä juhlissa (jotka itseltäni 16-vuotiaana menivät sitten myös överiksi, huoh) ja siinä kyllä ylitettiin suomalaisten synttärijuhlien standardit komeasti.
Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning
Heh, voin vaan kuvitella millasta niissä juhlissa oli 😀 Mä oon nähny vaan kadulla just noita limusiinejä ja sit jotain juhla-asuisia nuoria, mutta itse bileisiin en oo päässy osallistumaan. Olishan se varmaan överi-kokemus!
Tiina Johanna / Kookospalmun alla
Olen joistakin näistä lukenut aiemminkin, mutta osa oli ihan uutta tietoa. Kiinnostava kulttuuri juhlineen päivineen, olen aina ollut erittäin kiinnostunut Meksikosta. 🙂 Harmikseni en vielä ole päässyt Meksikossa käymään, mutta niin kovasti haluan asian kyllä korjata ja pian! <3 En ihmettele yhtään, että haluat palata aina uudelleen ja uudelleen sinne. Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta!
Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning
Kiva kuulla, että Meksiko kiinnostaa 🙂 Toivottavasti pääset käymään siellä vielä joskus!
Katja / Lähtöselvitetty
Kiitos tästä koosteesta – olipa mielenkiintoinen! Minä en ole vielä päässyt käymään Meksikossa, mutta se on ollut haaveissa pitkään. Espanjalaisiin juhliin olen päässyt osallistumaan muutaman kerran, mutta Meksikossa epäilemättä juhlitaan vielä railakkaammin.
Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning
Kiva kuulla 🙂 Osassa noista perinteistä on juurikin espanjalaisia ja muualta Euroopasta saatuja vaikutteita luonnollisestikin. Ne on sitten yhdistyny alkuperäiskansojen perinteisiin. Tämä tekee kulttuurista niin omanlaisensa. Toivotaan, että pääset joskus käymään Meksikossa!
Susanna
Mielenkiintoinen kooste. Olen nähnyt pari kertaa karnevaalit Espanjan alicantessa niihin kuului kova rummutus ja sitten suuret jättihahmot kuninkaallisia, kääpiöitä, mikkihiiri yms. Ne oli kiva nähdä. Joku quincen tapainen juhla oli myös ellei ollut synttärit yhdellä tytöllä oli lähes hääpukumainen juhlapuku ja runsaasti juhlaväkeä
Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning
Kiitos kun jaoit kokemuksen 🙂 Nuo quincet on levinnyt myös Meksikon ulkopuolelle, joten voi olla hyvin mahdollista, että niitä juhlitaan samalla tavalla myös Espanjassa.