Pohjois-Tunisiaa kierrellen
Matkustimme äitin ja veljen kanssa viikoksi Tunisiaan lokakuussa 2023, ja se oli samalla ensikosketus Afrikan mantereeseen. Tapamme mukaan käytössä oli tälläkin reissulla vuokra-auto, joten pääsimme kiertelemään pohjoisrannikkoa vapaasti.
Tunisia jätti minuun hyvin ristiriitaiset fiilikset, sillä maan järjetön roskaisuus ja eläinten huonot olot latistivat tunnelmaa ja yksittäisten kohteiden viihtyisyydessä oli suurta vaihtelua, mutta toisaalta tunisialaisten ystävällisyys ja sydämellisyys oli vertaansa vailla.
Sidi Bou Said
Majoituimme Sidi Bou Saidissa, joka lienee yksi Tunisian suosituimmista kohteista. Pieni sinivalkoinen kylä houkuttelee kauneudellaan, ja siellä kannattaa käväistä ainakin päiväseltään. Sidi Bou Saidin idyllinen keskusta sijaitsee kukkulan päällä, ja alhaalta rannasta löytyy pieni satama sekä hiekkaranta. Ranta oli valitettavan roskainen, enkä suosittele sitä ensisijaiseksi uimapaikaksi.
Maisemien ja viehättävien katujen lisäksi suosittelen tsekkaamaan Ennejma Ezzahran palatsin, joka on rakennettu 1910-20 lukujen aikana ranskalaiselle paroni d’Erlangerille. Palatsi on maan hienostunein esimerkki islamilaisesta arkkitehtuurista ja se on samalla Tunisian vanhin museo. Palatsi esittelee myös maan musiikkiin liittyvää kulttuuriperintöä. Pääsymaksu vaivaiset 10 dinaaria eli 3 euroa.
Pääkaupunki Tunis
Pääkaupungin parasta antia on ehdottomasti medinan eli vanhankaupungin sokkeloiset bazaarikujat. Muiden kauppakujien tapaan myös Tunisin soukeista löytyy kaikkea maan ja taivaan väliltä. Yllätyksekseni tyrkytys oli melko olematonta, jonka ansiosta pystyimme katselemaan rauhassa tuotteita ja päädyimmekin tekemään ostoksia.
Medinan kujilta löytyi myös ihastuttava Tunisian kulttuuriperintöä esittelevä ravintola El Ali, jota suosittelen lämpimästi. Kauniissa ravintolassa syödyn lounaan jälkeen kiipesimme vielä yläkerran kahvilaan. Medinan palveluista tuli testattua myös parturi, jossa veli kävi ottamassa hiustenleikkuun ja sai kaupan päälle kasvohoidon ja ylävartalohieronnan.
Modernin keskustan puoli oli ränsistyneempi ja likaisempi, mutta pyörimme sielläkin jonkin aikaa kahvilassa ja urheiluliikkeissä, mistä metsästimme futispaitaa veljenpojalle. Löysin itsellenikin Palestiinan jalkapallojoukkueen paidan. Palestiinan lippuja näkyi muutenkin katukuvassa, sillä Gazan sota alkoi samaan aikaan, kun olimme Tunisiassa.
Karthago
Sidi Bou Saidin itäpuolella sijaitseva Karthago on ollut aikanaan yksi Välimeren mahtavimmista valtakunnista. Valtakunnan raunioista on jäljellä muun muassa amfiteatteri, pylväikköjä ja ammoisilta ajoilta säilyneet puunilaiset satama-altaat. Nämä arkeologiset kohteet lukeutuvat UNESCOn maailmanperintökohteisiin. Osaan on pääsymaksu, osaan ei.
La Marsa
Sidin länsinaapuri La Marsa osoittautui kaikkein viihtyisimmäksi kohteeksi koko Tunisian reissulla. Muusta ympäristöstä poiketen La Marsa oli ennen kaikkea siisti. Kävimme kaupungissa pariin otteeseen uimassa ja syömässä. La Marsan pitkä hiekkaranta oli paljon siistimpi kuin naapurikylässä.
Kaupungista löytyy runsaasti kahviloita ja ravintoloita, joista iso osa on keskittynyt rantabulevardin varrelle, mutta myös sisempää löytyy hyviä vaihtoehtoja. Kävimme testaamassa esimerkiksi italialaisen Panzerotti-ravintolan ja söimme creppejä eri kahviloissa.
Gammarth
Gammath sijaitsee La Marsasta länteen, ja sen mainostetaan olevan turisteille tarkoitettu tasokas luksuskohde. Todellisuudessa Gammarth paljastui lähestulkoon autioksi kummituskyläksi, jonka suurella rahalla aloitetut resortit olivat tätä nykyä hylätty keskeneräisinä. Tienvarret ja puoliksi rakennetut tontit olivat täynnä betonia, muoviputkia, lasivillalevyjä, teräsverkkoja ja muuta rakennusjätettä.
Päädyimme käymään eriskummallisessa ostoskeskuksessa, josta ei oikein tiennyt, oliko se uusi ja vielä keskeneräinen vai jo aikaa sitten valmistunut hiljalleen näivettyvä puoliautio kompleksi. Gammarthissa näytti olevan myös pari aidattua asuinaluetta, joihin ei ollut pääsyä ulkopuolisilla. Yritimme käydä kylän satamassa, mutta sinnekään ei päässyt. Vaikea sanoa, onko aidattujen alueiden sisällä meininki yhtään eloisampaa.
Gammarthin kohdalla sijaitsee myös Sebkha Arianan kosteikko, matala suolajärvi, joka on merkittävä lepopaikka muuttolinnuille. Järvi on niin matala, että se kuivuu ajoittain kokonaan. Näin oli myös meidän visiitin aikana.
Bizerte
Bizerteä on kehuttu Tunisian eurooppalaisimmaksi kaupungiksi ja sitä kuvaillaan kauniiksi Välimeren helmeksi. Ennakko-odotusten vuoksi kaupungin rähjäisyys ja likaisuus tuottikin pettymyksen. Moni palveluista oli joko suljettu tai sitten ravintolat näyttivät sellaisilta, ettei niihin huvittanut mennä syömään.
Kävimme kiertelemässä vanhankaupungin muurien sisällä hetken aikaa, ja sieltä löytyikin pienimuotoista kauneutta. Etenkin ovien pielissä olleet Fatiman kättä kuvaavat koristelaatat olivat kauniita. Satama-altaan toisella puolella levittyi värikkäästi maalatut talot, jotka hieman piristivät maisemaa.
Kauppakeskustassa sijaitseva torialue oli melko ankea ja kaoottinen, eivätkä huonon näköiset hedelmät tai maassa lojuneet vaatteet liiemmin houkutelleet. Kuljeskelimme jonkin aikaa modernimman keskustan puolella, mutta siellä oli niin karsea pakokaasun katku, että päätimme vain käväistä kaupassa ja jatkaa matkaa. No, aina ei voi voittaa.
Afrikan pohjoisin piste
Bizertestä ajoimme keskustan ulkopuolella olevan slummimaisen asuinalueen läpi kohti Cap Engelaa, joka on manner-Afrikan pohjoisin piste. Piste on siirtynyt tai siirretty muutama vuosi sitten aiempaa pohjoisemmaksi. Matka Cap Engelaan kulki kuoppaisia kärrypolkuja pitkin, joten saimme väistellä jäätävän kokoisia reikiä tiessä.
Loppumatka karulle rannikolle kulki pusikkojen läpi, ja mietimme selviääkö normaali henkilöautomme hiekkaisesta maastosta. Pääsimme kuitenkin perille ja maksoimme mitättömän parkkimaksun aution hiekkakentän valvojalle.
Pohjoispisteessä oli vain pari perhettä uimassa ja jokunen mies kalastamassa. Karu kivikkoinen maisema oli ihan nättiä ja vesi näytti kristallinkirkkaalta. Kun olimme pitämässä kahvitaukoa, tuli vanha paikallinen mies sanomaan ranskaksi, että keräämmehän roskat mennessämme <3 Mies ilahtui kun näytimme roskapussia, ja vanhuksen huoli ympäristöstä liikutti myös omaa mieltäni.
Ajaminen Tunisiassa
Liikenne erityisesti pääkaupungin ympärillä on kaoottista ja erittäin ruuhkaista etenkin ilta-aikaan. Valtatiellä on useampi kaista, mutta ruuhka-aikaan kaikki kaistat olivat auttamatta tukossa. Torvet huusivat kuin viimeistä päivää ja autot tungeksivat sekä oikealta että vasemmalta. Pahimmat sumput tuntuivat olevan liikenneympyröissä ja ennen ramppeja.
Maantiet ovat hyvässä kunnossa, mutta maaseudulla ajaminen on kuin perunapellossa kyntämistä. Autoa vuokratessa ei kysytty kansainvälistä ajokorttia, vaikka aina mainitaan, että se on välttämätön Euroopan ulkopuolella. Sitä ei ole kysytty koskaan missään.
Sidi Bou Saidissa kannattaa olla tarkkana, sillä kaupungissa kiertää todella aktiivinen pysäköinninvalvojien joukko. Meillä oli majapaikasta saatu pysäköintilupa, mutta se oli voimassa vain sinivalkoisen keskustan alueella – joskin kadut olivat niin täynnä, että vapaata tilaa sai etsimällä etsiä. Alhaalla satamassa taas löysimme autostamme rengaslukon ja saimme noin 10 euron sakot.
Pääkaupungin parkkihallissa oli vartiointi, ja kaikki isommat autot tarkastettiin peilien avulla, ettei niiden pohjassa ole räjähteitä. Hallinnollisten rakennusten ympärillä oli sotilasvalvonta, eikä rakennusten lähelle saanut pysähtyä hetkeksikään.
Muita huomiota
Tunisia vaikutti melko vapaalta maalta ollakseen islaminuskoinen. Katukuvassa näkyi naisia, joilla ei ollut hijabia, minkä lisäksi naiset kulkivat kaduilla myös yksin ja iltaisin. Naisia oli töissä palveluammateissa, mikä ei ole yleistä muslimimaissa. Huutelu ja ahdistelu ei ollut läheskään samalla tasolla kuin Jordaniassa ja Turkissa, vaan miehet käyttäytyivät pääosin hyvin.
Uimarannoilla sai käyttää bikinejä, toisin kuin esimerkiksi Jordanian rantakohde Aqabassa. Tunisiassa voi ostaa alkoholia, ja esimerkiksi isossa supermarketissa oli erillinen alkoholiosasto. Tunisia on yllättäen myös yksi viinintuottajamaista.
Pankkiautomaattien toiminnassa oli melkoista vaihtelevuutta. Vain UBCIn automaatit suostuivat antamaan rahaa, ja osa niistäkin toimi siten, että näyttöä piti hakata tietyllä tavalla kuvakkeiden vierestä. Tähän saimme vinkin eräältä paikalliselta, jonka pyysimme apuun, kun emme saaneet automaattia toimimaan. Tunisiassa pärjää suht hyvin englannilla. Paikallinen kieli on erikoinen sekoitus arabiaa ja ranskaa.
Katueläinten, etenkin kissojen huono kohtelu yllätti täysin, koska normaalisti muslimimaissa kissoja kohdellaan hyvin. Tunisiassa kissat olivat kuitenkin todella surkeassa kunnossa, ja minua itketti monta kertaa raukkaparkojen ohi kävellessä. Vain yksi näkemämme kissaperhe näytti hyvinvoivalta ja pennuilla oli juotavaa. Eläinten lisäksi surua aiheuttivat kadulla ja liikenneympyröissä asuneet pakolaiset.
On sääli, että Tunisia(kin) on niin huonossa jamassa Arabikevään vallankumouksen ja sitä seuranneen korruption vuoksi. Kansalaiset selkeästi arvostavat jokaista turistia, joka maahan saapuu, ja heille myös soisi vakaan ja siistin elinympäristön. Toivon todella, että maa palautuu joskus aiempaan kukoistukseensa.
Vaikkei Tunisia olekaan ehkä se kaikkein suosituin lomakohde, kannattaa matkustamista sinne kuitenkin harkita, sillä turismin keinoin maa saa elintärkeitä tuloja ja ehkä ympäristöasioihin ja eläinten hyvinvointiinkin saadaan ennen pitkää lisää resursseja. Koska Tunisian valuuttaa ei saa viedä maasta, annoimme lähtiessä kaikki jäljelle jääneet rahat kadulla asuneelle syyrialaisperheelle ja lentokentän vessojen siivoojalle.
Millaiset mielikuvat sinulla on Tunisiasta? Oletko käynyt maassa tai harkitsetko matkailua Pohjois-Afrikkaan?
24 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Me ollaan matkustettu Afrikassa paljonkin, mutta Pohjois-Afrikka on meiltä kokonaan käymättä. Sofi Bou Said näyttää hienolta, mukava olisi päästä joskus käymään. Ihan heti Tunisia ei kuitenkaan omissa suunnitelmissa ole.
admin
Tunisia ei varsinaisesti ehkä mikään luontomatkailijan paratiisi ole, joskin tuolta rannikolta löytyy ihan superkirkkaat vedet snorklailuun. Esimerkiks tuolla pohjoiskärjessä näytti olevan pari ihmistä sukellusvermeet päällä uiskentelemassa. Mutta luonnon puolesta eteläisemmät maat tarjoaa varmasti paljon enemmän 🙂
Mari /Maailma kotina
Sidi Bou SaidIn bougainvillea kuvan ei uskoisi olevan Tunisiasta. Kiinnostaisi kyllä maa – ahdistaa vaan pakkomyynti, huutelu perään yms. – oletan, että tätä siellä?
admin
Ei lainkaan! Kuten kirjotin tonne, niin se olikin yks suurimmista yllätyksistä, että esim. basaarissa sai katella rauhassa eikä ihmiset huudellu perään. Paikalliset oli enemmänkin varautuneita, mutta ystävällisiä. Pari innokasta katumyyjää osui vastaan, mutta nekin lähti pois, kun veli sanoi että ei osteta mitään.
Anssi / Afrikkaan, Afrikkaan!
Ohoh, kylläpä satuit postaamaan sopivaan aikaan. On nimittäin tarkoituksena lähteä Tunisiaan heti joulun jälkeen ja vuokra-autoilla myös. Mennään kylläkin etelään ja syvälle sisämaahan, mutta Sidi Bou Saidiin ekaksi yöksi kuitenkin. Pitääpä tuplavarmistaa tuo pysäköinti vielä sikäläisestä majapaikasta… Mistä vuokraamosta otitte auton ja saiko sen lentoasemalta? Hyvää ja ajankohtaista Tunisia-tietoutta tuli nyt roppakaupalla, että shukran vain! 🙂
admin
Kiva kuulla 🙂 Joo, otettiin auto joko Europcarilta tai Hertziltä lentokentältä. En muista kumpi se oli, kun käytetään molempia tasaiseen tahtiin, mut ei mitään pahaa sanottavaa, kaikki meni niin kuin oli sovittu. Tuo etelä olis kiinnostanut muakin, mm. ne keitaat, mutta meillä oli vaan viikko aikaa ja päätettiin keskittyä pohjoiseen. Se parkkeeraaminen Sidissä on melko haastaavaa. Monena iltana jouduttiin jättämään taskuparkkiin jyrkkään alamäkeen, mutta onneks auto oli pieni, niin se mahtu ihan hyvin. Hyvää ja turvallista reissua!
Eveliina / Reissukuume
Sidi Bou Saidin sinivalkoista maailmaa olen fiilistellyt monilla Instagram-tileillä! 🙂 Tunisia kiinnostaisi, mutta eläinten huono kohtelu arveluttaa… En tiedä, kestäisinkö nähdä päivästä toiseen huonokuntoisia eläinparkoja :/ Törmäsittekö te muihin eläimiin kuin kissoihin tuolla?
admin
Ymmärrän hyvin 🙁 Nähtiin jonkun verran villejä koiralaumoja kaupunkien ulkopuolella ja sit muutama hevonen ja noita lampaita. Esimerkiks Bizertessä oli tosi surkean näköinen hevonen kärryineen odottamassa kyyditettäviä :'( Toi eläinongelma on valitettava totuus monessa paikassa. Esimerkiks Jordaniassa oli tosi huonosti kohdeltuja hevosia, aaseja ja kameleita mm. Petrassa ja Wadi Rumissa. Mua itkettää aina, kun nään surkeudessa eläviä eläimiä, ja toki myös kadulla asuvat ihmiset surettaa niin paljon. Katottiin eilen joku dokkari Afganistanin huumeongelmasta, enkä voinu sitäkään kattoa ilman kyyneleitä.
Sari / matkalla lähelle tai kauas
Tunisiassa ei ole tullut käytyä. Ilmeisesti suomalaiset matkatoimistotaan ei sinne tee matkoja, kun ne päättyivät jokunen vuosi. Silloin siellä oli joku ampumistapaus. Hienon näköistä tuolla kyllä on.
admin
Vuonna 2015 oli kaks isompaa terrori-iskua, joissa kuoli kymmeniä turisteja, mutta sen jälkeen iskut on kohdistuneet lähinnä poliiseihin, sotilaisiin ja muihin turvallisuusjuokkoihin. Parissa iskussa tais olla ulkopuolisia haavoittuneita, mitä luin tilastoja, eikä uusien isompien iskujen vaara ole tietenkään poissuljettu. Mun mielestä noiden terrori-iskujen jälkeen oli vielä matkoja Suomestakin, mutta ilmeisesti maa ei ole tarpeeks haluttu kohde, joten valmismatkoja ei taida olla enää. Me lennettiin omatoimisesti Italiasta ja asuttiin Airbnb:ssä.
Mulla henkilökohtaisesti halu nähdä maailmaa menee terrori-iskujen pelon ohi, joten en jätä sen vuoks matkustamatta. Toki tiedostan, että Afrikan ja Lähi-idän maat on riskimaita, mutta toisaalta myös Euroopassa on jatkuvasti kohonnut terrori-iskun vaara. Jokainen tietenkin tekee itse omat päätöksensä, ja mullakin saattais olla eri ääni kellossa, jos matkustaisin vaikkapa lasten kanssa tai jos mulla ylipäänsä olis lapsia. Samoin kun oltiin alkuvuodesta Palestiinassa, niin en vieny meitä esim. Ramallahiin, Nablusiin tai Jeniniin, vaikka olisin halunnu käydä niissä, koska en halunnu saattaa perheellistä veljeäni riskialttiiks. Myös Meksikossa oon käyny yksinäni jengialueilla, mutta en vieny veljeäni niille.
Virpi / Virpin Maailma
Aivan ihka ensimmäinen ulkomaanmatkani on suuntautunut Tunisiaan. Olin tuolloin 12 vuotias. Lomakohteemme oli Sousse. Muistikuvani ja mielikuvani Tunisiasta ovat erittäin positiiviset. Olen monta kertaa haaveillut matkasta sinne. Ihan varmasti tulen joku kerta toteuttamaan matkan.
Tosi kurja, että maa on tällä hetkellä hiukan taantunut siitä mitä se joskus oli, ei siitä nyt ihan hirveän monta vuotta ole, kun monet matkanjärjestäjätkin järjestivät matkoja Tunisiaan, nyt en niitä ole hetkeen nähnyt.
admin
Kiva kuulla, että sulla on hyviä muistoja 🙂 Mulla on kans sellanen mielikuva, että esim. Monastiriin oli vielä ihan muutama vuosi sitten matkoja tarjolla, ja jonkun verran porukka kävi ainakin Sidi Bou Saidissa hieman ennen koronaa.
Pirkko / Meriharakka
Tunisia on kyllä – kaikesta huolimatta – ehdottomasti matkan arvoinen. Me pidimme erityisesti Mahdian rannikkokaupungista ja sen värikkäästä satamasta, miksei myös ”maailman kauniimmasta” hautausmaasta 🙂 El Jem oli myös kokemisen arvoinen, jotain ihan muuta kuin ruuhkainen Colosseum. Tunisiassa saattoi myös ostaa auton ja kuljettajan päiväksi suht edullisesti, eli teimme Soussesta myös omatoimiretkiä kahdestaan ja omilla spekseillämme, vaikka matkatoimiston matkalla olimmekin (helpoimmat lennot silloin joskus ja lento + 5 tähden hotelli edullisemmin kuin erikseen ostettuina).
admin
Mahdia näyttääkin kivalta. Piti ihan googlata missä se on.
Matkalla kaikkialle / Sarianne
Hienoja kuvia ja näyttää siltä, että ehditte nähdä reissussa paljon! Olin 2009 tienoilla Soussessa pakettimatkalla ja sieltä jäänyt mieleen erityisesti retket suola-aavikolle ja Matmatan autiomaahan, jossa pääsi näkemään luola-asuntoja ja Star wars elokuvan kuvauspaikkoja.
admin
Nuo luontokohteet oli varmasti kiinnostavia 🙂 Itsekin olisin halunnut nähdä etelän keitaat, mutta ei ollut tällä kertaa aikaa.
Elina / elinanmatkalaukussa
Nauratti tuo, että pankkiautomaatteja piti hakata 😀 😀 En oo käynyt Tunisiassa, mutta se on aina kuulostanut jotenkin mielenkiintoiselta, että siellä olisi kyllä kiva joskus käydä. Ihastelin tuota souqia ja noita kultatarjottimia, oon kotiin hakenut pientä itämaista vivahdetta sisustukseen ja siks iski silmään, olisin varmaan jotakin tuolta ostanut kotiin 🙂
admin
Heh, niin se vaan oli 😀 Ja mäkin tykkään noista kultaisista tarjottimista. Kotoa löytyy vastaava, koska mulla myös pientä ripausta itämaista sisustusta, vaikka yleensä tykkään skandityylistä esim. ravintoloissa.
Ne Tammelat
Tunisin keskustan katukuva näyttää ja kuulostaa hyvin samantyyliseltä kuin Marokon Tanger. Kiva kuulla, ettei tyrkytys ollut ihan mahdotonta. Tuo pohjoisin piste voisi kiinnostaa meitäkin, täytyypä vähän selvitellä, millaisella aikataululla sen toteuttaminen voisi onnistua.
jännä tuo, ettei rahaa saa viedä maasta pois. Ihanasti tehty teiltä tuo lahjoitus <3
admin
Mulla on melko usein tapana antaa käyttämättä jääneet rahat jollekin paikalliselle, koska ei niitä jaksa lähteä vaihtamaan takas. Meksikon pesot ja US dollarit on ainoita, mitkä säästän, koska niille tiedän tulevan vielä käyttöä. Oon ite työskennelly nuorempana siivoojana, joten tiedän miten aliarvostettua, kiittämätöntä ja huonosti palkattua hommaa se on. Joku 20-30 euron arvoinen summa on monessa maassa useamman päivän palkka 🙁
Ja luultavasti noilla kaupungeilla on melko paljon yhteistä. Myös luonto lienee samantyyppistä koko Pohjois-Afrikassa. Pohjoispiste kannattaa kyllä tsekata, jos Tunisiaan joskus päädytte. Onhan se yks bucket listiltä ruksittava kohde sekin 🙂
Sanna I Seven Seas
Olettepa nähneet ihanan monipuolisesti Tunisiaa! Itse olen käynyt siellä vain kerran, viime vuonna kaverin häissä. Majoituimme silloin tuolla mainitsemallasi Gammarthin alueella (yhdessä ihanimmista hotelleista missä olen koskaan ollut). Pääkaupungin katuja ja Sidi Bou Saidia lukuunottamatta ei lyhyellä reissulla ennätetty enempää nähdä, joten tämä oli hyvä läpileikkaus mitä muuta voisi kokea. En itse muista kokeneeni roskaisuutta, mutta Sidissä sen sijaan mieleen jäi useammat vedätys yritykset… Tunisia oli minunkin ensimmäinen kosketus uuteen mantereeseen!
admin
Kiva kuulla, että Gammarth ei ole ihan autioitunut 🙂 Ja uskon kyllä, että Sidissä on voinutkin olla turistihuijauksia. Mä en poikennut yhteenkään kauppaan, kun ei ollut mitään ostettavaa. Joku haukan (?) lennättäjä oli yks päivä kadulla ja se laitto väkisin sen linnun mun olkapäälle. Ravistelin linnun pois ja jatkoin matkaa. Olis ilmeisesti pitänyt ottaa kuva sen kanssa ja maksaa. Ei kiitos.
Tiina Johanna | Kookospalmun Alla
Mielenkiintoista luettavaa ja ihana tutustua Tunisiaan vähän paremmin. Eräs vanha työkaverini Valenciassa asumisen ajoilta on kotoisin Tunisiasta ja hän kehui aina kovasti maataan. 🙂 Koskaan en ole käynyt, mutta ehkä joskus tulee vielä mentyä! Tässä ainakin hyviä vinkkejä ja infoa tulevan varalle.
Raija / Kohti avaraa maailmaa
Elina jo kirjoittikin ajatukseni! Huonosti voivat eläimet kyllä vaikuttavat omaan matkustamiseen niin, että pitäisi vakavasti harkita lähteekö vai ei. Arkkitehtuurista ja sisustuksesta sekä esineistä kiinnostuneena Tunisia kyllä kiehtoisi. Ehkä mieluummin joku valmismatka sitten, tai ainakin valmisretkiä, jos niitä siellä on… Vuokra-autolla kulkeminen ei ehkä minulta onnistuisi 🙂 Sain kyllä paljon irti tästä artikkelistasi.