Retkeilyä ja perinnematkailua Pohjois-Karjalassa

Tällä kertaa esittelyssä Itä-Suomen kansallispuistot ja viehättävä maalaismajoitus Pielisen rannalla. Viime syksynä koimme ikimuistoisen telttaretken Pielisellä, kun yövyimme Kaiskunniemen upeissa maisemissa. Toukokuussa puolestaan kävimme tutustumassa Pohjois-Karjalan tarjontaan nyt hieman paremmalla ajalla.

Lue lisää: Outoja valoja ja suden ulvontaa – Telttaretki Pielisen rannalle

Petkeljärven kansallispuisto

Ensimmäinen etappi oli Petkeljärven kansallispuisto, jolla on monta meriittiä. Petkeljärvi on sekä pienin (6-7 km²) että itäisin kansallispuistoistamme, mutta myös yksi vanhimmista, sillä se on perustettu heti sotien jälkeen vuonna 1956.

Petkeljärven harjumaisemia on kehuttu lumoavan kauniiksi, ja kieltämättä peilityynenä iltana auringon kultaisen tunnin aikaan maisemat olivatkin silmiä hivelevät.

Meidän oli ensin tarkoitus kiertää 6,5 km pituinen Kuikan kierros, koska olin halunnut nähdä erityisesti luhtaniityn perinnemaiseman, mutta Petraniemen opastuskeskukselta sanottiin, että reitti olisi osittain veden alla. Vedenpinta olikin niin korkealla, että myös leirintäalueen laituri oli kokonaan veden peitossa. Lähdimme sitten kulkemaan Korkeasärkän polkua, joka on 2+2 km menopaluureitti.

Kolmas suosittu polku on 3,5 km pituinen Harjupolku, minkä lisäksi Petkeljärveltä lähtee myös Pohjois-Karjalan vanhin kävelyreitti, 31 km pitkä Taitajan taival.

Petkeljärven luonnossa arvokkaimpia piirteitä ovat juuri korkeat jyrkkäreunaiset harjut ja pienet harjukuopat eli supat, joiden jääkauden aikaista syntyä on kuvattu luontopolkujen opastetauluissa. Muita erikoispiirteitä kansallispuistossa on jatkosodan aikaiset taisteluhaudat, jollaisia olin nähnyt hieman aiemmin myös Salpalinjalla.

Yövyimme Petraniemen leirintäalueella, missä ei vielä toukokuun lopussa ollut lisäksemme kuin pari matkailuautokuntaa. Telttapaikka kustantaa alkaen 16 €/vrk, ja hintaan sisältyy pääsy huoltorakennuksen saniteettitiloihin, keittokatokseen sekä grillikatoksen käyttöoikeus.

Itäpiste

Petkeljärveltä suuntasimme kohti Manner-EU:n itäisintä pistettä, mutta poikkesimme matkalla vielä Taistelijan talolle, joka esittelee Ilomantsin mottitaistelujen kulkua. Esillä on myös sodanaikaista kalustoa.

Raja-Karjalaa ympäröivä seutu on siinäkin mielessä kiinnostava, että sukututkimusta tehdessäni selvisi, että isämme suku on asunut vuosisatoja noilla kulmilla, kunnes siirtyivät 1900-luvulla Varkauteen.

Lähestyessämme Itäpistettä alkoi maastossa näkyä rajavartiolaitoksen kylttejä. Jätimme auton parkkiin ja kävelimme loppumatkan rajamerkille. Kapean vesikaistaleen toisella puolella näkyi Venäjä ja valtioiden rajapylväät.

Hymähdin Suomen ja Venäjän rajalla olevalle siniselle köydelle, koska mielessäni oli vielä selkeänä alkuvuoden rajapyykit Israelin ja Palestiinan rajalla monimetrisine muureineen ja jykevine kalteriportteineen.

Patvinsuon kansallispuisto

Itäpisteeltä oli aika siirtyä eteläisen Suomen suurimpaan kansallispuistoon, 105 km² laajuiselle Patvinsuolle. Patvinsuo on tunnettu erityisesti karhuistaan, ja sen luonto edustaa sekä Pohjois- että Itä-Suomen lajityyppejä. Patvinsuo on yksi erämaisimmista kansallispuistoista Lapin laajojen erämaiden ohella.

Ajoimme auton Suomun luontokeskukselle, joka ei valitettavasti ollut täyspäiväisesti auki vielä toukokuussa. Kävimme pystyttämässä teltat metsämäiselle leirintäalueelle, jonne ei ollut pääsymaksua.

Patvinsuon tunnetuimpia reittejä on 16 km pitkä Suomunkierto, johon yhdistyy lyhyempi, 4,6 km pituinen Mäntypolku. Kuljimme osan matkasta näitä kumpaakin polkua, ja mielestäni Mäntypolku oli huomattavasti kauniimpi suoalueineen ja kelopuineen.

Suomunkiertoa ja Suomunjärveä on niin ikään kehuttu satumaiseksi, mutta totta puhuen maisema ei mielestäni eronnut millään tavalla muista tavanomaisista metsäjärvimaisemista. Ehkä tämä johtuu siitä, että olen viettänyt koko lapsuuteni luonnossa, ja etenkin Itä-Suomen luonto on sen verran tuttua, etteivät monet upeaksi kehutut luontopolut sinällään jaksa enää yllättää. Kuivan mäntymetsän ominaistuoksu kiidätti minut kuitenkin hetkessä lapsuuteni mökkimaisemiin ja loi kotoisan olon.

Kolmantena reittinä tutustuimme itselleni mieluisimpaan Patvinkiertoon, 25 km pituiseen rengasreittiin, joka halkoo laajoja suoalueita. Pitkospuut notkuivat allamme, kun taivalsimme autiossa kansallispuistossa.

Jäimme istumaan hetkeksi maahan ja katselimme aavaa tyhjyyttä. Ympäriltä ei kuulunut muuta kuin muuttolintujen kaihoisa kujerrus. Patvinsuolta löytyy myös Teretinniemen lintutorni, josta siivekkäitä voi bongailla helpommin.

Patvinsuolle saapuessamme oli Pohjois-Karjalaan tullut metsäpalovaroitus, mutta onneksi leirintäalueella oli keittokatos, jossa sai sytyttää tulet suljettuun tulipesään. Oli meillä myös trangia mukana, mutta ainahan se tulella paistettu makkara paremmalta maistuu.

Sekä Patvinsuo että Petkeljärvi kuuluvat Pohjois-Karjalan biosfäärialueeseen, joka on osa UNESCOn kestävän kehityksen aluetta.

Kestikievari Herranniemi

Luontoretkien jälkeen ajattelimme vielä etsiä ex tempore jonkun majoituksen Pielisen rannalta, sillä kotiin ei ollut mitenkään erityisen kiire. Googlailimme hetken vaihtoehtoja ja päätimme suunnata Lieksan lähellä sijaitsevaan kestikievari Herranniemeen. Meillä ei ollut varausta, mutta saimme walk-in-asiakkaina deluxe-huoneen päärakennuksen yläkerrasta ilman ongelmia. Yö maksoi 90 €.

Vietimme illan grillaten rannan grillikodassa ja laiturilla eväitä syöden. Vieressä pari ulkomaalaista reissutyöntekijää kalasti itselleen illallista ja Herranniemen henkilökunta puunasi tiluksia kesäkuntoon.

Aamulla meitä ilahdutti perinteisen tupa-miljöön lisäksi lähiruuan ympärille rakentunut aamupala, johon sisältyi muun muassa villiyrttisalaattia ja tilan omasta sadosta tehtyä granolaa.

Haluan nykyisin majoittua paljon mieluummin perheomisteisissa uniikeissa majapaikoissa, jotka tuovat esille alueen kulttuuri- ja ruokaperinteitä kuin että majoittuisin jossain suuressa persoonattomassa ketjuhotellissa. Voinkin lämpimästi suositella Herranniemeä (*Bookingin affiliate-linkki), mikäli etsit majapaikkaa vaikkapa Kolin reissulle!

---

Kattavaa lisäinfoa:

• Luontoon.fi: Petkeljärven reitit
• Luontoon.fi: Patvinsuon reitit
• Matkalla missä milloinkin -blogi: Petkeljärvi
• Matkalla missä milloinkin -blogi: Patvinsuo