Sotahistoriaa ja luontoa – Kohdevinkkejä kauniille itärannikolle

Pressimatka: Visit Kotka-Hamina

Itä-Suomen matkailua ollaan piristämässä nyt oikein urakalla, mikä näkyy sekä Saimaan alueen hankkeissa että vähemmän tunnetulla itärannikolla.

Visit Kotka-Hamina on järjestänyt jo useamman esittelymatkan niin matkabloggaajille kuin matkailualan toimittajille. Osallistuin viime syksynä Loviisassa Smaku-ruokafestareille, ja kävimme samalla tutustumassa ihastuttaviin Loviisan vanhoihin taloihin sekä tulevaan asuntomessualueeseen.

Hamina

Nyt toukokuussa oli vuorossa Kymenlaakson vanhin kaupunki, Hamina, jossa majoituimme hiljattain uudistetussa Hamina Spa -hotellissa. Idyllisessä Haminassa tutustuimme RUKin rakennukseen, Bastioniin, Johanneksen kirkkoon sekä kaupunginmuseoon, joka esitteli seudun vaiherikasta historiaa. Illallisen söimme juuri avatussa Mon Ami -ravintolassa.

Haminasta löytyy pienestä koostaan huolimatta paljon kuvauksellisia nurkkia, joista mainitsemisen arvoisia ovat esimerkiksi ihastuttavat puutalokorttelit, vanha raatihuone, Johanneksen kirkko, Tanelinkulma, Hugo Simbergin kotitalo sekä maailmallakin harvinainen tähdenmuotoinen linnoitus ja kehämäinen kaupunkikaavoitus. Löytyypä Haminasta myös Euroopan korkein lipputanko, jonka salossa liehuu koripallokentän kokoinen Suomen lippu.

Myllylammen luontopolku ja Hauhian mylly

Haminasta matka jatkui Miehikkälään, jossa kävimme patikoimassa pienen pätkän Myllylammen ulkoilualueisiin kuuluvalla reilun neljän kilometrin pituisella luontopolulla. Myllylammelta löytyy muun muassa suosittu uimaranta, yhteiskäytössä oleva soutuvene, frisbeegolf-rata sekä Sihkarinkallion varauskota, jossa piipahdimme juomaan kahvit ja herkuttelemaan nokkospiirakalla. Rannalle on tulossa myös kiipeilyseinä.

Miehikkälän maaseudulla pääsee ihastelemaan 1880-luvulla rakennettua Hauhian myllyä. Myllyn vieressä virtaa Vaalimaanjoen Hauhiankoski, joka tarjoaa kuvauksellisen ympäristön valokuvaamiselle. Myllyn pihapiiristä löytyy myös Sylvi Hauhian pieni patsaspuisto. Patsaat esittävät pääasiassa sympaattisia eläinhahmoja, mutta taidegallerian puolella näkyy myös esimerkiksi tanssivia hahmoja.

Hauhian myllyllä toimii kesäsunnuntaisin pop up -kahvila. Meille oli järjestetty Tee Mulle Cateringin loihtima kesäinen lounas. Myllyltä on vuokrattavissa Nolla Cabin -tyylinen glamping-majoitus (Laawu), jonka suuresta ikkunasta avautuu ihastuttava maisema joelle ja maatilalle. Majoitukseen kuuluu myös rantasaunan käyttömahdollisuus.

Hauhian mylly kuuluu Leader-maisemakehysreitistöön, jossa Etelä-Karjalan kauniita maalaismaisemia ja muita johtavia maaseutukohteita nostetaan esiin matkailun vetovoimatekijöiksi. Kohteista löytyy isot kehykset, joiden läpi maisemaa on hauska kuvata.

Pyterlahden louhos

Virolahdella sijaitseva Pyterlahden louhos oli edellä mainittujen kohteiden lisäksi itselleni ihan uusi tuttavuus.

Pyterlahdelta on louhittu punaista rapakivigraniittia eli pyterliittiä jättimäisinä järkäleinä, jotka on sitten laivattu muun muassa Pietariin. Tunnetuimmat pyterliitistä valmistetut arkkitehtoniset osat ovat Pietarissa Iisakinkirkon pylväät sekä maailman suurin monoliitti, Aleksanteri I:n pylväs. 1700-luvulla avattu louhos onkin perustettu Pietarin rakentamista varten.

Louhoksen alueella risteilee luontopolkuja, joita elävöittämään on tehty myös lisätyn todellisuuden tarinankerrontaa. SALMI AR -sovelluksen voi ladata appikaupoista ilmaiseksi.

Salpalinja- ja bunkkerimuseot

Itäraja on tunnettu eritoten sotahistoriasta kiinnostuneiden piireissä. Alueelta löytyy kaksikin eri museota, jotka esittelevät itärajan 1 200 km pituista puolustuslinjaa, joka tunnetaan nimellä Salpalinja. Salpalinja ulottuu Suomenlahdelta aina Jäämerelle saakka.

On aivan käsittämätöntä, kuinka nopeasti tämä järeä puolustuslinja rakennettiin talvisodan jälkeen 1940-luvun alussa. Suomi sai Salpa-aseman rakentamiseen merkittävää apua Ruotsilta, mikä oli itselleni uusi tieto. En ollut myöskään tajunnut, kuinka massiivinen projekti tuo on ollut. Luulin Salpalinjan sijaitsevan vain tuolla Kaakkois-Suomessa, missä se tosin on kaikkein järeimmillään.

Puolustuslinja koostui yli 700 teräsbetonisesta tai kallioon louhitusta kantalinnoitteesta ja 3 000 puisesta kenttälinnoitteesta. Linnoitteet toimivat sotilaiden suoja-asemina ja ne soveltuivat sekä majoittumiseen että taisteluun. Juoksuhautoja Salpalinjassa on 350 kilometriä, minkä lisäksi erittäin vaikuttavaa panssarintorjuntaan rakennettua kiviestettä on yli 200 kilometriä.

Suomen Salpa on edelleen suurin maassamme koskaan toteutettu rakennusprojekti. Salpaa oli rakentamassa 35 000 miestä, joita muonitti 2 000 lottaa. Salpalinja ei koskaan joutunut sodan koetukselle, sillä jatkosota päättyi ennen kuin Neuvostoliitto eteni syvemmälle. On arveltu, että Salpalinja toimi ns. pelotteena taistelujen etenemiselle.

Juoksuhautoihin, korsuihin ja taisteluasemiin pääsee tutustumaan sekä Miehikkälän Salpalinja-museossa että Virolahden bunkkerimuseossa. Virolahdella on myös sisämuseo, joka esittelee muun muassa sodanaikaisia aseita sekä näyttelyhuoneita, joiden avulla aikalaistunnelmaan on helpompi päästä. Virolahdella on lisäksi esillä tykkejä sekä alueen yhteyteen perustettuja luontopolkuja, kuten Tuntemattoman sotilaan polku.

Olen kiinnostunut synkästä matkailusta, joten Salpalinjaan tutustuminen oli itselleni pressimatkan kohokohta, ja aion palata sinne joskus paremmalla ajalla. Näitä museoita suosittelen lämpimästi kaikille ylipäänsä historiasta kiinnostuneille! Museoalueet ovat sopivia myös lapsiperheille.

Tarkemmat kohde-esittelyt:

• Visit Kotka-Hamina
• Salpakeskus
• Hauhian mylly
• Myllylampi
• Pyterlahden louhos | Louhos Retkipaikassa