Christiania – Vaihtoehtoelämää huumekaupan varjossa

Edit: Christianian Pusher Streetinä tunnettu huumeiden kauppakatu suljettiin ja jyrättiin maan tasalle huhtikuussa 2024. Kaupungissa kannattaa kuitenkin käydä muilla ostoksilla ja nauttimassa taas turvalliseksi muuttuneesta ilmapiiristä.

Minulla ei ollut mitään erityisiä toiveita taannoisen Kööpenhaminan reissun osalta, mutta halusin kuitenkin käydä sekä Tivolissa että Christianiassa. Joskus nuorempana, eläessäni hieman villimpiä vuosia, olin haikaillut vapaakaupungissa vierailun perään ihan eri syistä kuin nykyään. Nyt halusin lähteä katsomaan, millainen meininki paikan päällä oikeasti on. Löytyisikö sieltä edelleen 70-luvun hippiparatiisi vai kärvistelisikö alue järjestäytyneen rikollisuuden kourissa.

Kävin Christianiassa itse asiassa kahtena eri päivänä, sillä halusin kierrellä vielä toisen saari-osan, missä en käynyt ensimmäisellä kerralla ja toisaalta tutustua pahamaineiseen keskustaankin hieman paremmin.

Mikä on Christiania?

Niille, jotka eivät jostain syystä ole kuulleetkaan tuosta tanskalaisesta vapaakaupungista, on kyse 70-luvulla vallatusta 34 hehtaarin kokoisesta alueesta, joka on aikanaan ollut armeijan käytössä. Kun sotilastoiminta loppui, siirtyi alueelle pikkuhiljaa asustamaan kodittomia (ja) päihteidenkäyttäjiä. Hipit ja anarkistit valtasivat lopulta alueen itselleen osittain lasten leikkikentäksi, osittain protestina sille, ettei Kööpenhaminassa ollut kohtuuhintaisia asuntoja tarjolla.

Christianian omistuksesta on aikain saatossa ollut moneen otteeseen kädenvääntöä Tanskan hallituksen kanssa, mutta vuonna 2012 asukkaat keräsivät kolehdin ja saivat lainarahalla ostettua alueen itselleen. Nykyään Christianiassa asuu vajaa tuhat vakituista asukasta ja he maksavat vapaaehtoista vuokraa alueen yhdistykselle. Veroja he maksavat Tanskalle saadakseen alueelle vettä, sähköä ja jätehuollon.

Vapaakaupungin asukkaat ovat laatineet omat lakinsa, joihin kuuluu muun muassa varastamisen, väkivallan, aseiden ja kovien huumeiden kieltäminen. Alueella on aikanaan ollut merkittävä ongelma mm. heroiinin käytössä, jonka seurauksena kovia huumeita ja niiden myymistä ei sallita. Kannabis sen sijaan kasvaa ja haisee joka nurkalla. Pilveä myydään avoimesti Pusher Streetiksi kutsutulla kadunpätkällä.

Kannabis ei ole laillista edes Christianiassa

Vuoteen 2004 Tanska käytännössä salli pössyttelyn, mutta sittemmin myös miedon huumeen käyttöä ja myyntiä on yritetty rajoittaa. Poliisi on tehnyt alueelle aika ajoin ratsioita, jonka seurauksena myyntikojut ovat hävinneet vähäksi aikaa, mutta palanneet aina uudelleen.

Väkivaltaisuuksissa on kuollut ja haavoittunut ihmisiä. Viimeksi vuonna 2016 kaksi poliisia sai surmansa. Osasyynä on ollut alueelle ilmestyneiden rikollis- ja liivijengien taistelu alueen myyntipaikkojen hallinnasta. Ravintola-alue Nemolandiin on tehty aiemmin myös kranaatti-isku, jonka tekijää ei saatu koskaan kiinni. Näiden syiden vuoksi vapaakaupungissa on juokseminen kielletty, sillä se lietsoo paniikkia.

Juttelin ensimmäisellä kerralla alueella pyörivien poliisien kanssa, ja he sanoivat, että kannabis ei missään nimessä ole laillista Tanskassa, ei edes Christianiassa, eikä siihen kannata sekaantua sakon uhalla. He kuitenkin myönsivät, että myyntiä ja polttelua on pakko katsoa useimmiten läpi sormien. Poliisit kertoivat, etteivät he ole paikalla ympärivuorokautisesti, vaan käyvät välillä kiertelemässä alueella. Haluan painottaa laittomuus-aspektia, sillä esimerkiksi joissain matkablogeissa on virheellisesti kirjoitettu, että pilvenmyynti olisi vapaakaupungin alueella laillista.

Asukkailla on hyvin negatiiviset mielipiteet Pusher Streetin pilvikaupasta, ja onkin syytä miettiä, haluaako turistina tukea järjestäytynyttä rikollisuutta. Moni asukas kasvattaa omat kannabiksensa, joten suurin osa kannabiksen ja hasiksen ostajista ovat muita kuin vapaakaupunkilaisia. Alueella vieraileekin vuosittain lähes miljoona turistia pällistelemässä katukuvaa ja ostamassa pilveä.

Näin myyntikojuissa sekä vaakoja ja muuta tykötarpeistoa, että budipusseja ja isoja lätkäkimpaleita, joita ostajat haistelivat ja hypistelivät päättääkseen, mitä ostaa.

Huumekauppa on rikollisten käsissä

Alunperin kannabista sai myydä ainoastaan christianialaiset. Nykyään pilvenmyyjät ovat muualta tulleita, ja se risoo tietenkin asukkaita, sillä näin ollen hatsikaupasta ei jää mitään tuloja alueelle. Poliisien lisäksi juttelin ensimmäisellä kerralla myös erään latinon näköisen pilvikauppiaan kanssa, kun hän tuli myymään savuja. Kysyin asuuko hän alueella. Ei kuulemma asunut, joten se vahvisti tuota faktaa ulkopuolisten jengien osuudesta.

Yksi miehistä taas tuli juttusille, koska hän näki, että kannan järkkäriä olalla. Tumma mies varoitteli, että kannattaa piilottaa kamera, sillä kadun myyjät ovat rikollisia ja voivat tulla jopa hajottamaan kameran. Mies esiintyi ystävällisenä varoittajana, mutta oletettavasti hän oli itse sekaantunut myös huumekauppaan, koska norkoili myyjien lähettyvillä.

Jäin miettimään, kuuluvatko nuo ei-skandinaavia edustavat miehet Satudarah-jengiin, jonka on tiedetty vaikuttaneen Christianian huumekaupassa. Jengi on tunnettu nimenomaan siitä, että muista liivijengeistä poiketen se ottaa jäsenikseen erityisesti maahanmuuttajia ja muita eri etnisten ryhmien edustajia. Liivejä tai jengien värejä ei saa käyttää Christianiassa, joten sekään ei lopulta paljastanut vastausta kysymykseeni. Niin uskalias en ollut, että olisin kysynyt asiasta suoraan.

Osa oletetusti eurooppalaisperäisestä porukasta taas oli selkeästi jonkin tason jengiläisiä tai entisiä linnakundeja tietyistä naamatatuoinneista päätellen.

Tarkkailin aluetta ennen lähtöäni kauempaa, ja huomasin, että joka puolella istui miehiä niin ikään tarkkailemassa aluetta ja siellä kulkevia ihmisiä. Osa miehistä ja myyjistä vaikutti uhkaavilta ja he tuijottivat minua pitkään ja synkän näköisenä – ehkä osin siksi, että olin siellä kameran kanssa, osittan siksi, etten halunnut ostaa heiltä mitään. Toisella kerralla tunnelma oli rennompi, sillä porukkaa oli paljon enemmän ja kauppa kävi.

Toisella vierailukerralla kävin kyselemässä eräältä myyjältä hintapolitiikasta, ja hän kertoi, että lätkä ja budi maksavat kummatkin noin 10 euroa grammalta, mikä on halpa hinta Suomeen verrattuna. Suomessa tuollaisia hintoja oli viimeksi joskus 2000-luvun alussa.

Pusher Streetin myyjä kertoi, että lajikkeina on yleensä vaihtelevasti Lemon Hazea, Orange Hazea sun muuta. Nuppu oli pienenä muruna, eikä vaikuttanut kovin laadukkaalta ulkonäön perusteella. Miehellä, kuten muillakin kadun myyjillä näytti olevan vihreää lätkää, mikä ei ole sekään kovin hyvälaatuista. Normaalisti hyvälaatuinen hasis on tummanruskeaa tai mustaa. (En siis kokeillut, mutta tiedän tuon nuoruuteni ajoilta.)

Asuinalueiden kauneus on paikan kruunu

Mutta jottei Christianian maine jäisi pelkästään kannabiksen alle, löytyy sieltä kivojakin alueita. Kun menin sinne alunperin, kiertelin pieniä kujia, joiden varrella on mitä erilaisempia asuinrakennuksia. Osa on hökkeleitä, osa ihan normaaleja vanhoja taloja, joukossa on myös isoja vanhoja kerrostaloja ja teollisuushalleja. Olipa rakenteilla yksi uusi rakennuskin.

Toisella vierailukerralla ylitin Dyssebroen-sillan ja kävin kuljeskelemassa taaemmalla saarella. Siellä on vielä vehreämpää kuin alueen tunnetummalla puolella. Asukkaat vaikuttivat ystävällisiltä ja hymyilivät iloisesti ohi kulkeville turisteille. Christianian ulkopuolella tanskalaiset ovat aika varautuneita, vähän kuin suomalaiset.

Pysähdyin juttelemaan erään vanhemman miehen kanssa, ja hän kertoi, että on asunut Christianiassa 10 vuotta. Kysyin miten alue on muuttunut sinä aikana, ja hän kertoi, ettei alueelle voi enää muuttaa tuosta noin vain, vaan jo valmis asukaskunta päättää, kuka sinne saa muuttaa ja milloin. Jotkut pääsevät sisään heti, jotkut jonottavat koko elämänsä. Jonossa on tuhansia ihmisiä.

Mies myös kertoi, ettei vapaakaupunkiin saa enää rakentaa spontaanisti uusia asumuksia, vaan siihenkin tarvitaan yhteisön myöntämä lupa.

Kysyin ärsyttääkö heitä koskaan valtavat turistimassat, mutta miehen mielestä se oli vain hyvä asia, että pääsee juttelemaan erilaisten ihmisten kanssa ympäri maailman. Hänen mukaansa Christiania ei olisi samanlainen, jollei siellä kävisi turisteja.

Asuinalueet ovat mielestäni paras osa koko vapaakaupungista. Siellä kuljeskellessani ja ihaillessani rehevien puiden lomasta siivilöityviä auringonsäteitä pystyin aistimaan paikan rauhallisuuden ja hyvän fiiliksen.

Asuinaluetta kuvaa runsaat puutarhat, ja koko paikkaa leimaa luonnollisen villiintynyt vehreys. Kannabiksen lisäksi joka paikassa kasvaa kukkia, kukkivia pensaita, isoja puita ja yrttejä. Vaikka alue onkin hieman epäsiisti, on se silti kaunis.

Keskustan palvelut

Tunnetummalla puolella ja lähdettäessä keskustaa kohti pois asuinalueelta, eteen tulee kokeellisia taideinstallaatioita, värikkäitä graffitiseiniä ja milloin mitäkin. Kaduilla on joitain baareja ja ravintoloita sekä käsityöpajoja. Ravintoloiden pääkeskus on Nemoland, jossa on useita katuruokakojuja. Ihmiset pössyttelevät ja käärivät jointteja, osa herkuttelee, osa dokaa, osa vaan chillaa.

Nemolandin yläpuolella on korkea mäki, josta on näkymät Christianian ylle. Mäellä risteilee useampia polkuja, joista osa laskeutuu rantaan. Rannalla ja mäellä on paljon ihmisiä rentoutumassa ja nauttimassa maisemista. Myös alhaalta keskustan kaduilta pääsee pujahtamaan jokivarteen, jossa kannattaa ehdottomasti vaellella. Siellä vastaan tulee myös aiemmin mainittu Dyssebroenin silta, jolta pääsee toiselle saarelle.

Christianiasta löytyy ravitsemusliikkeiden ja käsityöpajojen lisäksi mm. skeittiparkki, sauna, Nemolandin esiintymislava, Den Går Hal -keikkahalli ja jopa päiväkoti, koska alueella asuu lapsiperheitä.

Kaupungissa on myös sekatavarakauppa, jossa myydään kyltin mukaan melkein kaikkea, mitä voit vaan tarvita. Kävin vanhaan latoon tehdyssä marketissa, ja siellä tosiaan oli kaikkea piirustustarvikkeista ja hygieniatuotteista rakennustarpeisiin.

Sisääntulon lähettyvillä on Loppen, jossa pitää sijaansa ravintola, museo ja taidegalleria.

Ekologisuus ja vihreät arvot sekä ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat esillä niin ruokalistoissa kuin plakaateissa kotien ulkoseinillä. Kylteissä ja graffiteissa vastustetaan niin rasismia kuin pakolaisten pakkopalautuksia, sekä vaaditaan amerikkalaisen alkuperäiskansan edustajan vapauttamista.

Onko alue turvallinen?

Christiania on yllätyksellinen ja taatusti erilainen. Se on myös yllättävän laajalle levittäytynyt ja tarjoaa monipuolisia palveluita. Pusher Street kannattaa ohittaa suosiolla, mutta muuhun osaan vapaakaupungista on hyvä käydä tutustumassa, mikäli Kööpenhaminaan eksyt. Etenkin graffojen ja kokeellisen taiteen ystäville paikka on varmasti mieluisa. Myös luonnonystävän sielu lepää luonnon vehreydessä.

Aurinkoisena päivänä vapaakaupungissa on paljon porukkaa, eikä siellä ole turvatonta. Toisaalta kyllähän siellä jonkin verran sai huutelua osakseen, kun yksin naisena liikkui, mutta lähinnä se oli sellaista ”Hey sweetie!” ja hymy perään, mutta ei mitään ahdistelua. Joku mies tuli tekemään tuttavuutta ja pyysi kanssaan istuskelemaan rantaan, mutta sanoin, että kiitos, mutta haluan olla yksin. Mies hyväksyi vastauksen mukisematta.

Puistoalueilla ja rannassa näkyi kyllä jonkin verran huonossa kunnossa olevia ihmisiä, mutta mitään yltiöpäistä sekavuutta en nähnyt. Joka paikassa haisee pilvi, ja sitä polttelee ihan normaalit tyypitkin, eikä pelkästään rastapäiset hampuusit, joten siinä mielessä hatsiin nuivasti suhtautuville paikka voi olla toisaalta luotaantyöntävä, toisaalta silmiä avaava.

Vaikka turistien joukossa näkyi jonkun verran lapsiperheitä, ja niitä myös siellä asuu, itse en välttämättä toisi lapsia Christianiaan, ainakaan keskusta-alueelle. Mielestäni lasten ei tarvitse tulla sinne hengittämään passiivisia savuja ja näkemään pilvessä loikoilevia ihmisiä. Olkoonkin Pusher Streetillä ja Nemolandissa ihan siistiä porukkaa, näkyy kuitenkin kivenheiton päässä myös rappioalkoholisteja ja nistejä.

Kaupunkiin pääsee joka suunnalta, mutta jos haluat nähdä ikonisen puukyltin, kulje Christianiaan Prinsessegaden kautta. Tällöin saavut suoraan asian ytimeen, mutta samalla jää asuinalueet näkemättä, ellet lähde keskustaa pidemmälle. Minä sukelsin reheville asuinkujille kaupungin itäpuolelta, missä ei ole erillisiä kylttejä – paikan kyllä tunnistaa valtavista graffitiseinistä. Alueelle pääsee myös lännestä pienen kiviportin läpi, josta itse lopulta poistuin takaisin ”normaaliin Tanskaan”.

Oma mielipiteeni kaupungin ideologiasta

Vaikka alue olikin kiinnostava ja luonnontilaisesti kaunis, en kuitenkaan itse haluaisi asua siellä, sillä kaipaan ympärilleni siistin, vakaan ja rauhallisen elinympäristön. Omat liberaalit hippiaikani ovat jo kaukana takanapäin, ja olen nykyään aika järjestystä kaipaava ja lakeja noudattava kansalainen. Enkä sano sillä, että christianialaiset olisivat jotenkin rikollisia tai epäpäteviä kansalaisia.

Olin minäkin aikanaan oikein christianialaisen perikuva, sillä vastustin kaikenlaista valtiovaltaa, poliisivaltiota, sääntöjä ja yksilönvapauksien rajoittamista henkeen ja vereen, sekä halusin laillistaa kannabiksen. Nykyään kuitenkin olen sitä mieltä, että ihmisluonteesta johtuen myös lakeja ja sääntöjä tarvitaan, jotta yhteiskunta pyörii edes suht organisoidusti. Mielivaltaa en kuitenkaan hyväksy edelleenkään.

Vaikka täydellinen vapaus onkin hieno tavoite, ei tuollaista utopiaa voisi koskaan ottaa globaaliin käyttöön. Ihmisten joukossa on aina niitä, ketkä eivät mukaudu siihen, että erilaisten vapauksien mukana tulee myös vastuu. Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka eivät noudata yleistä hyvää tai jotka käyttävät muita hyväkseen. Siitä kertoo Christianian kohdallakin juuri tuo rikollisten käsiin siirtynyt pilvikauppa.

Mutta toisen vierailukerran jälkeen aloin ymmärtää paremmin, miksi ihmiset ovat halunneet muuttaa sinne. Ilman laitonta huumekauppaa ja laitapuolenkulkijoita vapaakaupunki olisi varmasti ideaali yhteisö niille, ketkä kaipaavat elämäänsä yksinkertaisuutta, luonnonläheisyyttä ja vankkaa yhteisöllisyyttä.

Muut Köpis-postaukset:

• Nørrebron kaksi puolta – Kaupunginosa ansaitsi uuden mahdollisuuden
• Tivoli, Assistens, satumainen puutarha.. Kiertelyä Kööpenhaminassa osa 2
• Linnat, merenneito, Kastellet, Nyhavn.. Kiertelyä Kööpenhaminassa osa I