Vuokra-autolla Italiassa

Olen koonnut tähän postaukseen hieman kokemuksia ja vinkkejä, mitä Italian liikenteessä kannattaa ottaa huomioon.

Meillä on veljen kanssa pienimuotoisena tavoitteena käydä kaikilla Italian hallinnollisilla alueilla, joita on 20. Ensimmäistä kertaa matkustimme Italiaan huhtikuussa 2022 ajatuksena, että tuleepahan tuokin maa nyt bongattua kartalta.

Ensifiiliksistä lähtien oli kuitenkin selvää, että Italia vei meidän molempien sydämen! Jo kuukauden päästä olimmekin Italiassa toista kertaa, ja kolmas kerta tuli eteen marraskuussa 2022. Tämän jälkeen olemme pistäytyneet pikaisesti Italiassa tammi- ja helmikuussa 2023 ja tehneet pidemmän reissun syys-lokakuussa 2023.

Tällä hetkellä käytyjä alueita on kertynyt jo 12. Suurin osa alueista on kierretty vuokra-autolla, mikä on meille nykyisin ominaisin tapa liikkua paikasta toiseen lähes maassa kuin maassa. Käytimme ensimmäisellä Italian reissulla junia ja busseja, koska julkisen liikenteen verkosto kaupunkien välillä on hyvin kattava.

Vuokra-autolla pääsee kuitenkin liikkumaan vielä vapaammin, ja tällaisina luontokohteiden ystävinä oma auto onkin meille ensisijaisen tärkeä. Katsomme monesti Google Mapsista mielenkiintoisia paikkoja, eikä niihin yleensä pääse julkisilla. Ja vaikka junaverkosto on kattava, ovat junat usein erittäin täynnä ja myöhässä aikataulusta.

Vuokraaminen

Vuokraamme auton yleensä suoraan lentokentältä, joista meillä on kokemusta Bergamosta (Orio al Serio), Roomasta (Fiumicino) ja Napolista (Capodichino). Suosikkivuokrayhtiömme Italiassa ovat Sicily by Car ja Hertz, mutta olemme käyttäneet muualla myös mm. Europcaria ja Avista. Teemme vuokrasopimuksen etukäteen netissä yleensä Rentalcars.comissa. Autossa kannattaa aina olla täysvakuutus (Super Collision Damage Waiver, SCDW), joka poistaa myös omavastuun vahingon sattuessa.

Autojen saatavuudesta riippuen auton voi noutaa toisinaan myös hieman sovittua aiemmin (1-2 h). Napolissa kaikki autot oli kuitenkin käytössä, joten kaara ei irronnut etuajassa. Sopimus kannattaa olla valmiina, koska lentokentillä on monesti muutenkin ruuhkaa. Emme koskaan osta tiskiltä mitään lisäpalveluja, vaikka niitä saatetaan toisinaan tyrkyttää (Euroopassa harvemmin).

Auto kannattaa tarkastaa huolella ennen avainten vastaanottamista. Meitä ei ole yritetty koskaan huijata missään, mutta monet ovat joutuneet maksamaan aiempia kolhuja, mikäli niitä ei ole merkattu tarkastuslappuun ennen vuokrausta.

Nopeusrajoitukset

Italiassa on pääosin erittäin hyväkuntoiset tiet, etenkin moottoritiet on uusia. Jotkut maalaistiet taas ovat kuoppaisia ja niiden penkereet murentuneet. Teitä on eri tyyppejä ja niillä on omat nopeusrajoituksensa:

• Moottoritie, autostrada (vihreä E-kyltti): 110-150 km/h, yleensä 130 km/h
• Normaalit valtatiet, strada statale tai regionale (SS tai SR): 90-110 km/h riippuen siitä, onko menosuuntaan yksi vai kaksi kaistaa
• Pienemmät valtatiet, strada provinciale (SP): 50-90 km/h
• Pienet kylätiet, strada comunale (SC): 50-70 km/h
• Tämän lisäksi erityisalueita kaupungeissa, missä nopeusrajoitus on 30 km/h

Hitaampi liikenne kulkee oikealla, vauhdikkain vasemmalla. Italialaiset eivät noudata nopeusrajoituksia, ja ohituksia tehdään paljon. Poliiseja näkyy harvoin. Moottoriteillä on kuitenkin digitaalisia näyttöjä, joissa varoitetaan edessä olevasta nopeusvalvonnasta, mutta ei niistä ainakaan vielä ole napsahtanut sakkoja.

Tietullit (pedaggio)

Tietulleja on käytännössä kaikilla moottoriteillä. Tullimaksun suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka pitkän matkan on ajanut kyseisellä tiellä. Keskimäärin maksu on 7 senttiä kilometriltä. Yleensä kertamaksu on 2-5 euron luokkaa. Suurin maksu tuli, kun ajoimme Bergamosta Venetsian ohi itään, hinta oli yli 17 euroa.

Tulliporteissa on symbolit joko korttimaksulle tai käteiselle, valinta portista tehdään sen mukaan millä haluat maksaa. Portti hyväksyy sekä kolikot että setelit. Joissain tulleissa tulostetaan ensin vain paperilipuke, joka syötetään seuraavassa tullissa automaattiin maksua varten. Google Maps näyttää, onko reitillä tulleja vai ei. Monien kaupunkien välillä on myös vanhempia valtateitä, joilla ei ole tullimaksuja.

Rajoitetut ZTL-alueet (zona traffico limitado)

Kaupungit, joissa on historiallinen keskusta, rajoittavat näille alueille ajamista. Ajolupa on yleensä vain historiallisen keskustan asukkailla ja julkisella liikenteellä. Rajoitetun alueen tunnistaa ZTL-kyltistä, jossa valkoisella pohjalla on punainen ympyrä ja sen alla kellonajat, milloin kielto on voimassa. Tämän jälkeen alueella ei yleensä ole mitään infoa, ettei siellä saisi ajaa, joten liikennemerkkejä on tarkkailtava koko ajan kaupunkien keskustoihin saavuttaessa.

ZTL-alueilla on kameroita, jotka skannaavat autojen rekisterikilpiä. Me saimme Toscanan reissulla Sienasta kahdet sakot samalta alueelta, kun emme tuolloin vielä olleet tietoisia ZTL-vyöhykkeistä. Molemmat sakot tuli samalta illalta, joten aina kun ajaa kameran ohi, saa uudet sakot. Veljeni, joka autoa aina ajaa, sai sakot postitse vasta yli puolen vuoden jälkeen tapahtuneesta. Kumpikin sakko oli 90 €. Sakkojen suuruus vaihtelee 80-300 € välillä, joten meillä kävi hyvä tuuri.

Myös ulkomailta saadut sakot tulee maksaa, koska EU-maiden välillä on sopimus, jonka perusteella sakot voi laittaa perintään sakon saajan kotimaassa. Tällöin kustannukset voivat kasvaa huomattavasti. Maksamattomat sakot eivät näytä myöskään hyvältä tulevia auton vuokrauksia silmällä pitäen.

Pysäköinti

Pysäköinti on kaikkein suurin ongelma Italiassa. Etenkin suositut kaupungit kärsivät pahasta parkkipaikkojen puutteesta, ja katujen varret ovatkin tupaten täynnä. Katujen reunoilla on värikoodit eri parkkiluville. Valkoinen reuna asvaltissa tarkoittaa ilmaista pysäköintiä (nämä ovat lähes aina täynnä), sininen maksullista, ja keltainen on varattu vain erityisluville, kuten invapysäköinnille ja takseille. Katuparkissa saattaa tarvita myös parkkikiekon.

Edes kaikissa isommissa kaupungeissa ei ole suuria parkkihalleja tai edes laajoja pysäköintikenttiä (parcheggio). Kaupungeista voi kuitenkin löytyä pieniä yksityisiä autotalleja (garage), mihin mahtuu noin 10 autoa. Maksu näissä on melko korkea – useita euroja, jopa kympin tunnilta. Roomassa jätimme auton kaupungin ulkopuolella sijaitsevan metroaseman parkkipaikalle, mistä jatkoimme matkaa metrolla. Auton voi jättää omalla vastuulla joksikin aikaa myös huoltoaseman tai kaupan pihaan.

Kaupunkien ulkopuolella on tyypillistä, että autoja jätetään tien varteen, vaikkei paikalla olisi edes levikettä. Näin on monesti suosittujen ja äärimmäisen ruuhkaisten rantakylien ulkopuolella, kuten Cinque Terrellä ja Amalfin rannikolla. Nämä eivät ole laillisia pysäköintipaikkoja, mutta mekin olemme pysäköineet näin joskus riskillä. Myös luontokohteiden läheisyydessä tämä on tyypillinen käytäntö.

Tankkaus

Monessa Euroopan maassa, myöskään Italiassa, bensa-asemat eivät ole auki 24/7, vaan yleensä klo 7-19, osa asemista on sunnuntaisin kiinni. Tämän koimme karvaasti, kun ajoimme iltamyöhään takaisin kohti majapaikkaa ja bensamittari alkoi uhkaavasti lähestyä punaista. Huoltoasema tuli eteen, mutta mittarit eivät olleet enää auki.

Etsimme kartasta muita asemia, ja mittari pohjalukemissa ajoimme seuraavalle asemalle muutaman kilometrin päähän. Siellä mittarit oli auki, mutta mikään niistä ei jostain syystä hyväksynyt korttia eikä käteistä. Viimeisillä bensan liruilla saimme ajettua kolmannelle asemalle, missä myöskään ei toiminut kortti, mutta meillä oli onneksi 5 tai 10 euron seteli, jolla saimme hätäapubensaa.

Pidä siis huoli, että tankissa on koko ajan reilusti menovettä ja lompakossa vähän seteleitä! Tämä kannattaa huomioida myös silloin, jos palautat auton aamuvarhain lentokentälle, koska tankin pitää olla yleensä täynnä.

Muuta huomiotavaa

• Autoluokasta riippuen kuskin minimi-ikä saattaa olla 21 vuotta. Alle 26-vuotiailta kuskeilta saatetaan periä nuoren kuskin lisämaksu.
• Autoa vuokratessa tarvitsee henkkarit, ajokortin ja luottokortin. Kortilta veloitetaan omavastuusumma, joka palautuu kortille muutamassa päivässä reissun jälkeen. Omavastuu pidetään katevarauksena, vaikka sopimuksessa olisi omavastuun poisto.
• Kannattaa huomioida, että normaali vakuutus (CDW) ei yleensä kata renkaita, tuulilasia yms. Senkin takia SCDW on parempi vaihtoehto.
• Emme ole koskaan tarvinneet kansainvälistä ajokorttia missään päin maailmaa, mutta se on hyvä pitää mukana. Italiassa sitä ei kuitenkaan tarvitse.
• Bensa ja diesel on suunnilleen Suomen hinnoissa, joskus hieman halvempaa.
• Turvavyön käyttö on pakollista, ja vuokra-autot ovatkin yleensä niin uusia, että niissä huutaa varoitusääni, jos vyö ei ole kiinni.
• Promilleraja Italiassa on 0,5.
• Google Maps pitää pääosin paikkansa, mutta etenkään pienillä teillä ohjeisiin ei kannata luottaa sokeasti. Maps ei myöskään näytä ZTL-vyöhykkeitä!
• Auton saa yleensä viedä maasta pois ilman erillistä lupaa. Olemme ajaneet italialaisella autolla Sloveniassa, Itävallassa, Liechtensteinissa, Sveitsissä ja San Marinossa.
• Auton voi palauttaa myös eri paikkaan, mutta siitä joutuu maksamaan lisämaksun. Esimerkiksi kun Napolista vuokrattu auto palautettiin Roomaan, tuli ylimääräistä maksettavaa 80 euroa.
• Jos kaipaat kohdevinkkejä, suuntaa seuraavaksi Italia-arkistoon!

—
Oletko ajanut Italiassa? Tuleeko mieleen vielä jotain vinkkejä? Jätä alle kommenttia!

---

Seuraa reissujani:
Instassa @cillamaria8
Tiktokissa @cillamariatravel
Blogit-sivustolla