Ympäristönsuojelu ja vastuullinen matkailu Saaristomerellä
Yhteistyössä: Baltic Sea Action Group
Saaristomeri on maamme arvokkaimpia alueita, josta löytyy enemmän uhanalaisia kasveja ja eläimiä kuin mistään muulta Suomessa. 40 000 saaresta koostuva Saaristomeri sijaitsee Suomen lounaisrannikon ja Ahvenanmaan välisellä merialueella ja on osa luonnoltaan arvokasta Itämerta. Tästä huolimatta suurin osa vedenalaisesta elämästä on edelleen suojelematta.
Turismi Saaristomerellä
Alueelle on perustettu Saaristomeren kansallispuisto, joka käsittää noin 2 000 saarta sekä osan merialueista 527 km² laajuisella alueella. Suomen kansallismaisemia edustava Saaristomeri on kymmenen suosituimman kansallispuistomme joukossa – vuonna 2022 siellä vieraili 78 900 kävijää.
Yksi tunnetuimmista kohteista on Saariston Rengastie, jonka voi kiertää niin autolla kuin vaikkapa pyöräillen. Reitin varrelta löytyvät muun muassa Parainen, Nauvo, Korppoo ja Houtskari, jotka tarjoavat ikkunan saaristolaiselämään. Alueelta löytyy myös erikoisempia turistinähtävyyksiä, kuten Nauvossa sijaitseva Seilin saari, joka on yksi tunnetuimmista suomalaisista synkän matkailun kohteista. Saarten välillä on kesäsesongilla hyvät kulkuyhteydet lautalla.
Saaristomeri houkuttelee luontomatkailijoiden ja veneilijöiden lisäksi kulttuurista ja perinneruuista kiinnostuneita. Etenkin juhannuksen aikaan ihmeteltävää riittää upeissa juhannussaloissa, joita ei Manner-Suomen puolella juuri nähdä. Ruokakulttuuria taas edustaa muun muassa herkullinen saaristolaisleipä ja erilaiset kalatuotteet. Joulukinkun sijaan saaristolaiskotien pöydissä syödäänkin jouluhaukea.
Itämeren luonto
Saaristomeren maa-alueilla on hyvin monipuolinen luonto ja lajisto. Maisema vaihtelee karujen kallioluotojen ja rehevien saarnimetsien välillä. Alueella esiintyy runsaasti etenkin lintuja, yli 130 lajia.
Itse merialueen biodiversiteettiin vaikuttaa Itämeren matala suolapitoisuus. Merialueille on kuitenkin muodostunut omat lajiyhteisönsa, ja siellä pesii esimerkiksi harmaahylje, useita kalalajeja ja sinisimpukkayhdyskuntia, jotka suodattavat merivedestä haitallisia ravinteita.
Sinisimpukka, meriajokas ja rakkohauru ovat Itämeren avainlajeja, joiden vaikutus ekosysteemiin on niin suuri, että niiden katoaminen saattaa tuhota koko ekosysteemin. Saaristomeren arvokkaiden lajien varjelemiseksi on perustettu erilaisia suojelualueita, mutta valitettavasti valtaosa vedenalaisen biodiversiteetin kannalta arvokkaimmista alueista jää edelleen suojelun ulkopuolelle.
Gullkronan merten suojelualue
Kävin tutustumassa Saaristomeren suurimpaan yksityiseen merten suojelualueeseen, joka sijaitsee Gullkronan saaren ympärillä. Baltic Sea Action Groupin vuonna 2022 perustama suojelualue on laajuudeltaan peräti 4 800 hehtaaria (48 km²). Alue on yhteisomistuksessa 22 yksityishenkilön muodostamassa osakaskunnassa.
Gullkrona toimii BSGA:n pilottihankkeena nimenomaan vedenalaisen luonnonsuojelun saralla ja on osana Elävä Itämeri -hanketta. Koska BSGA:n suojelutoimenpiteet koskevat pääasiassa vedenalaista elämää, on tämän vuoksi Gullkronan ympäristössä rajoitettu mm. ruoppausta, merihiekan ja -soran ottoa sekä ankkurointia tietyillä alueilla. Myös Saaristomerellä suosittu kalankasvatus on kielletty.
Hankkeen resursseja on kohdistettu myös maanviljelyyn, jossa pääpainona on kannustaa rannikkoalueen maanviljelijöitä siirtymään kestävämpään maatalouteen, joka perustuu uudistavaan viljelyyn. Tämän avulla saadaan hillittyä Itämeren pahinta ongelmaa, rehevöitymistä.
Uudistavassa viljelyssä pyritään pääsemään eroon keinolannotteista, lisäämään luonnon monimuotoisuutta sekä parantamaan satoturvaa. Uudistavan viljelyn suurimpia hyötyä ruokaturvan parantamisen ja biodiversiteetin kasvun lisäksi on hiilensidonta maaperään. Nämä kaikki toimenpiteet tähtäävät ilmastonmuutoksen hillintään ja äärisääoloihin varautumiseen. Kun maaperässä on hiiltä, sitoo se paremmin vettä, mikä puolestaan auttaa sekä kuivuuskausina, mutta myös rankkasateiden iskiessä.
Toinen Itämerta rehevöittävä syyllinen on laivaliikenne. On käsittämätöntä, että vielä vuonna 2023 rahtilaivat saavat päästää jätevetensä käymälöistä ja rikkipesureista sekä silputun biojättensä vapaasti Itämereen. Itämerellä seilaa tälläkin hetkellä noin 2 000 rahtilaivaa 25 000 työntekijän voimin, joten voi vaan kuvitella, millaiset päästöt vesistöön päätyy päivittäin.
Hyvä uutinen on, että BSAG on saanut toiminnallaan jo useat varustamot, satamat ja kunnalliset vesilaitokset toimittamaan käymäläjätevedet hyötykäyttöön mm. biokaasun ja kierrätysravinteiden tuotantoon.
Vastuullinen matkailu Itämerellä – Mitä voin tehdä?
Vastuu arvokkaan luonnon suojelemisesta kuuluu kaikille, ketkä luontoa hyödyntävät, myös turisteille. Omilla teoilla voi vaikuttaa merkittävästi luonnon hyvinvointiin. Veneilijöiden on tärkeää noudattaa ankkurointi- ja rantautumiskieltoja, sillä vääränlainen toiminta voi tuhota Saaristomerellä elävät meriajokasniityt, joita on pidetty Itämeren koralliriuttoina. Rantautumissäädöksillä rauhoitetaan myös lintujen pesintää.
Rantautuessa tulisi välttää tallomasta sammal- ja jäkäläkasvustoja.
On sanomattakin selvää, että kaikenlainen roskaaminen on kiellettyä, ja etenkin muovijätteen päätymistä mereen on syytä välttää kaikin keinoin. Myös biojäte tulee kerätä ja kierrättää asianmukaisesti. Tupakointi on kiellettyä suojelualueilla, eikä tumppeja saa heittää myöskään mereen.
Kuten trooppisissa rantakohteissa, myös Itämerellä uidessa tulisi käyttää vain biohajoavaa aurinkorasvaa ja hyttys-/punkkikarkotteita. Kemikaalilastin huomioiminen ulottuu toki kaikkiin muihinkin kosmetiikkatuotteisiin, mutta erityisesti aurinkorasvojen kemikaalit häiritsevät merieliöiden ja lintujen lisääntymistä ja kehitystä.
Saaristoalueella on lisäksi hyvä miettiä omaa vedenkulutustaan, sillä puhtaasta vedestä on monin paikoin puutetta. Gullkronassa ongelma on ratkaistu vedenpuhdistussysteemillä, joka tekee merivedestä juomavettä. Veden maku ei eronnut millään tavalla tavallisesta juomavedestä.
Myös omasta terveydestä on syytä pitää huolta. Saaristoalueella esiintyy erittäin runsaasti punkkeja, joten punkkitarkastuksen tekeminen on tärkeää luonnossa oleskelun jälkeen. Toinen omaan turvallisuuteen liittyvä seikka on noudattaa kapteenien, luotsien ja muiden toimijoiden ohjeita sekä tarkkailla säätä aktiivisesti. Saaristossa sääilmiöt voivat olla rajuja ja sää voi muuttua hyvinkin nopeasti.
Pidetään yhdessä huolta, että luonnon monimuotoisuus säilyy myös tuleville sukupolville!
Lisätietoa:
- Baltic Sea Action Group
- Itämeriprojekti
- Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma
- Pidä saaristo siistinä
- Luontoon.fi Saaristomeren kansallispuisto
Ps. Maailmojen meriä voi suojella myös arkisilla teoilla, esimerkiksi ostamalla tuotteita, jotka on valmistettu merten muoviroskasta, kuten kuvassa näkyvä Adidas x Parley -malliston verkkatakki!
Mikäli rannikkoturismin ongelmat ja vastuullisuus kiinnostavat, lue seuraavaksi kattava raporttini Jukatanin niemimaan ekokatastrofista.
20 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Olen viettänyt lapsuuteni kaikki kesät Selkämerellä tai sen läheisyydessä, eniten Saaristomerellä. Nuo alueet ovat itselleni erittäin tärkeitä. Toivon suuresti, että asioille saadaan tehtyä jotain ja ravinteiden virta mereen loppumaan. Vaikka toistaiseksi tulokset ovat tämän osalta tainneet olla aika laihoja, niin voisi ajatella toivoa olevan, sillä esimerkiksi eläintensuojelun osalta ollaan saatu paljon aikaan.
admin
Ai sinä olet sieltä kotoisin! Me vietettiin kans paljon aikaa Nauvon ja Korppoon seudulla, kun olin lapsi. Välillä kyllä tuntuu, että luonnonsuojelutoimenpiteet etenevät todella hitaasti, mutta niin se on, kun pienet toimijat yrittää yksin tai pienellä porukalla saada aikaan suurta muutosta. Tuohon tarvittaisiin ehdottomasti myös hallituksen suunnalta ohjausta.
Ne Tammelat
Tälle matkalle olisi ollut kiva päästä, mutta aikataulu ei antanut myöten. Kiitos siis hienosta koosteesta ja kuvista. Tärkeä aihe tämä ja hienoa, että noin paljon toimenpiteitä on jo käynnissä.
admin
Aina ei aikataulut osu yhteen. Mä pyysin varta vasten töistä vapaata, että pääsin, oli sen verran kiinnostava reissu!
Mari/ Maailma kotina
Jäin pohtimaan vähän sivuseikkaa eli tuota jouluhaukea – mitenkähän paikalliset sen valmistavat. Olen kymmeniä haukia valmistanut – nyt sanoin, että en enää koskaan tee – en ole hyvää saanut kuin jauhetusta hauesta kalapullina. Lapset kyllä kauhutarinoita kertoo kuinka muka vuoden ajan syötiin vain haukipullia (kymppikiloinen hauki tuli ja muutama pienempi kerralla)🤷♀️😂
admin
Googlaamalla löytyy parikin eri valmistustapaa. Toisessa oli hieman outo tyyli täyttää hauki riisillä! En ole kyllä koskaan maistanut kumpaakaan versiota. Hauki ei meilläkään päin ole kovin suosittu kala sen ruotoisuuden takia, mutta jauhetussa muodossa se onkin parempaa.
Pirkko / Meriharakka
Gullkrona tapasi aikoinaan olla varsinainen helmi veneilijöiden keskuudessa tuolla suunnalla. Sittemmin se taisi olla kiinni muutaman vuoden, mutta ehkä siis nykyisin taas auki.
Viimeisinä veneilyvuosinamme (siis jo yli 10 vuotta sitten) monet Saaristomeren suositut vierassatamat tapasivat olla niin täynnä, että etenkin purjeveneilyn idea alkoi jo vähän vesittyä, kun purjehtia saattoi vaan aikaisesta aamusta aikaiseen iltapäivään – jos yritit johonkin satamaan kovin myöhään, niin paikkoja, saunavuoroista puhumattakaan ei enää ollut. Ruuhkaista lienee edelleen, ehkä entistä pahemmin, mutta toisaalta eiköhän tuo veneiden vessojen tyhjennys satamissa ole nykyisin jo arkea, toisin kuin vielä parikymmentä vuotta sitten.
admin
Juu, niin se vierasvenesataman omistaja Ilkka Herlin sanoi, että saari oli muutaman vuoden kiinni. Kuulemma vierailijoita käy nykyään todella vähän.
Aila ja Juha
Olipa mielenkiintoista ja hyödyllistä tietoa. Sitä jäin miettimään, että mitä tuolle laivaliikenteen luonnolle aiheuttamalle rasitteelle tehdään. Onko sille paljon edes mahdollisuuksia. Aila
admin
Se vaatis poliittisia toimia hallitukselta ja eri maiden, satamien, kunnallistekniikan ja muiden toimijoiden yhteistyötä, että saatais säännökset ja käytännöt tälle vuosituhannelle. Eihän se oikein ole, että laivat saa päästää jätteensä mereen. BSAG on kuitenkin saanut kampanjoinnillaan osan yhtiöistä muuttamaan käytänteitään siten, että laivat tyhjentää likavetensä satamatankkeihin, mistä jäte käsitellään myöhemmin mm. lannotteiks pelloille.
Mari
Hieno postaus tärkeästä aiheesta ja myös upeasta alueesta. Itse asun Saaristomeren rannalla, mutten silti ole koskaan harrastanut esimerkiksi veneilyä. Mutta monet saariston asiat ovat silti tuttuja ja ainakin hyvin tärkeitä.
admin
Kiitos kommentista 🙂 Veneilyn kulta-ajat taitaa muutenkin olla jo mennyttä.
Anne | Elämää Nomadina
Mielenkiintoinen postaus, ja aihe todella on tärkeä. Ihan uskomattomalta kuulostaa tuo rahtilaivojen jätteiden päästäminen mereen! Ja toki paljon on parannettavaa muuallakin, ihan lähtien siitä että jokainen yksittäinen vierailija muistaisi ja hoksaisi tehdä oman osuutensa kuormitusta vähentääkseen.
admin
Kiitos kommentista! Ja niin se on, toivottavasti pian saadaan kansainväliset lait tuon saastuttamisen loppumiseks.
Eveliina / Reissukuume
Tää teidän reissu on kyllä ollut huikean mielenkiintoinen ja monipuolinen! Tällaisena saariston kasvattina luin tekstiä suurella mielenkiinnolla.
Tärkeä tuoda myös yksilön vastuuta ja vaikuttamismahdollisuuksia esille! Meistä ihan jokainen voi tehdä jotain puhtaamman ja terveemmän saariston hyväksi!
admin
Kiitos kommentista <3 Reissu oli todella mielenkiintoinen!
Hannele Laakso
Hieno ja kattava kirjoitus! Tuli mieleeni tuosta biohajoavasta aurinkorasvasta, että tehdessäni ensimmäisen pidemmälle suuntautuneen matkani 1999 Meksikoon, olin ihan pöyristynyt, että miten muka voidaan kieltää luonnonsuojelun nimissä aurinkovoiteen käyttö jollain luonnonsuojelualueella. Olinpa tyhmä (tai tietämätön) tuolloin. Ei tuollaisia tullut aikoinaan miettineeksi lainkaan. No, nyt on tämäkin tunnustettu. Onneksi ihminen voi aina kehittyä.
admin
Kiitos kommentista! Se on pääasia, että oppii uutta ja haluaa tehdä parannuksia 🙂
Petra / Mäet ja Mainingit
Mielenkiintoinen kirjoitus! Käsittämätöntä tuo rahtilaivojen jätteiden päästö mereen. Hyvä kun toit myös yksittäisen ihmisen näkökulman ympäristönsuojelussa huomioon, kaikella on vaikutusta.
admin
Kiitos 🙂 Niin se on. Ja jokaisella on vastuu tästä maapallosta <3