Lasimosaiikkipalatsien ja silkinkutojien Sheki Azerbaidžanissa
Even ja Elinan suunnatessa päiväretkelle vuoristoon ja Katrin ja Ilkan jäädessä tutkimaan tarkemmin Bakua suuntasin paikallisen oppaan ja muutaman muun satunnaisen turistin kanssa maaseutujen ja vuoristoisten maisemien halki kohti Pohjois-Azerbaidžanin syrjäseutuja, historialliseen Shekin kaupunkiin. Kun saavuimme usvaiseen Shekiin, tiesin heti, että tulen pitämään paikasta. Perinteisen puusta ja jokikivestä rakennetun kaupungin kapeat kadut, historialliset rakennukset ja basaarit alkoivat välittömästi kertoa tarinaa menneisyydestä.




Shekin historia on monikerroksinen
Alueen historia ulottuu useiden vuosisatojen taakse, ja Sheki onkin tunnettu paitsi kulttuuriperinnöstään myös merkittävästä asemastaan kauppareittien solmukohdassa. Kaupunki sijaitsee strategisesti Pohjois-Kaukasuksen ja Keski-Aasian kauppareittien risteyskohdassa, ja se on ollut tärkeä pysähdyspaikka kauppiaille ja matkustajille.
Kaupungissa ovat vaikuttaneet monet hallitsijasuvut, joiden kädenjälki näkyy edelleen arkkitehtuurissa ja kulttuurissa. Tämä historiallinen kerrostuneisuus on esillä etenkin vanhassakaupungissa, moskeijoissa ja ällistyttävän upeissa Sheki-khaanien palatseissa. Palatsit olivatkin pääsyy, miksi halusin nähdä Shekin.



Yhteisöllisyys ja kaupankäynti ovat kulttuurin perusta
Shekin asukkaat tunnetaan vieraanvaraisuudestaan, yhteisöllisyydestään ja perinteiden vaalimisesta. Perhe ja suku muodostavat elämän keskiön, missä juhlat ja käsityöperinteet ovat yhä merkittävä osa arkea. Kaupunkilaiset suhtautuvat avoimesti matkailijoihin, mutta hieman kaukaisemman sijaintinsa vuoksi se vastaanottaa huomattavasti vähemmän vierailijoita kuin pääkaupunki Baku.



Erityisen tunnettu Sheki on karvalakeistaan ja silkkituotannostaan. Kaupungin basaarit ja markkinat ovat kautta historian olleet merkittävä solmukohta silkkikaupalle, joka kulki täältä kauas ulkomaille. Mutta silkki ei ole ollut vain kaupallinen tuote, vaan osa kaupungin identiteettiä ja kulttuuriperintöä. Vielä tänäkin päivänä se näkyy paikallisessa tekstiilitaiteessa ja käsityöperinteissä.


Kun puhutaan kauppiaista ja vanhanajan matkailusta, ovat myös karavaaniseraljit olleet keskeinen osa Shekin ja koko maan kauppahistoriaa, sillä ne mahdollistivat pitkät kauppamatkat Keski-Aasiaan ja Lähi-itään. Karavaaniseraljit toimivat levähdyspaikkoina käypäläisille tarjoten suojaa, ruokaa ja tilat kaupankäynnille. 1700-1800-luvun taitteessa rakennettu Yuxarı Karvansaray on edelleen toiminnassa, ja osa siitä toimii nykyäänkin hotellina.


Sheki-khaanien palatsit ovat kaupungin merkittävin nähtävyys
Vahvat Sheki-khaanit hallitsivat 1500-luvulta lähtien Shekin aluetta, kunnes se liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa 1800-luvulla. Khaanit eivät olleet suurvaltojen hallitsijoita, vaan pikemminkin paikallisten dynastioiden johtajia, jotka kontrolloivat ja valvoivat kaupunkeja sekä ympäröivää maaseutua. Heidän valtansa perustui paikalliseen sotilaalliseen voimaan, verotusoikeuteen ja kaupankäynnin hallintaan, erityisesti alueen kautta kulkevien karavaanien osalta.
Shekin merkittävimpiin nähtävyyksiin kuuluu Sheki-khaanien palatsi 1700-luvulta. Tämä historiallinen rakennus edustaa perinteistä arkkitehtuuria, ja sen koristeelliset kaaret, veistetyt ovet, taidokas mosaiikki ja avarat sisäpihat kertovat menneisyyden loistosta. Palatsi ei ollut pelkästään hallitsijoiden asumus ja arvovieraiden vastaanottopaikka, vaan myös symboli kaupungin poliittisesta ja kulttuurisesta merkityksestä vuosisatojen ajan. Khaanien talvipalatsi on toinen merkittävä kohde, mutta jossa kävijämäärät ovat jostain syystä huomattavasti pienemmät.


Pääpalatsi, Sheki Xan Sarayı, on suositumpi turistien keskuudessa, mutta sisällöntuotannon kannalta ”huonoksi” vierailukohteeksi sen tekee se, ettei siellä saa kuvata. Meidän pienryhmässä minä ja eräs Yhdysvalloissa asuva intialainen nainen halusimme kuitenkin jotain kuvamateriaalia, joten opas suostui viemään meidät myös retkiohjelmaan kuulumattomaan talvipalatsiin, jossa ei lisäksemme ollut ketään. Talvipalatsissa ei siis ole kuvauskieltoa.


UNESCOn maailmanperintökohteisiin kuuluvat palatsit ovat käsittämättömän upeita. Katot ja seinät on täynnä yksityiskohtaisia maalauksia ja muraaleja, jotka esittävät aikalaistaisteluja, kasvillisuutta, eläimiä ja muuta elämää. Taide on saanut vaikutteita muun muassa osmanien ja persialaisten valtakunnista, ja kuvituksesta tulikin mieleen Iranin palatsit. Islamilaisessa kontekstissa palatsin maalaukset ovat erityisiä, sillä niissä kuvataan poikkeuksellisesti myös ihmis- ja eläinhahmoja.



Palatsien julkisivut koostuvat millintarkasta lasimosaiikista, şəbəkəsta, jonka autenttinen keskus Sheki on edelleen. Palatsien jälkeen kävimme tutustumassa şəbəkən valmistukseen, ja päädyimme intialaisen kanssa ostamaan käsintehdyt mosaiikkikoristeet myös kotiinviemisiksi.


Pari sanaa ruokakulttuurista
Shekin ruokakulttuurin tunnetuimpiin annoksiin kuuluu piti, leivän kanssa syötävä lammaspata. Ravintolassa tarjoilija neuvoi erikseen annoksen oikeaoppisen syömistavan. Muun Azerbaidžanin tapaan kaupungissa syödään myös täytettyjä, vähän quesadillan tapaisia qutab-leipiä.



Opas hehkutti erityisesti Shekin makeisia, joihin kuuluu baklavan tyylinen makea herkku, Şəki halvası. Se valmistetaan riisipaperikerroksista, joiden väliin laitetaan sokeria, hasselpähkinärouhetta, korianterin siemeniä, kardemummaa ja sahramia. Tutustuimme jälkiruokiin ja makeisiin eräässä konditoriassa.


Kävimme lopuksi vielä Kişin kylässä katsastamassa alueen vanhimpiin kuuluvan kristillisen kirkon. Sain toukokuisella Georgian reissulla yliannostuksen Kaukasian kirkoista, joten en jaksanut enää kiinnostua. Sen sijaan bongasin kirkon alla olevan kryptan, jonne haudatut luurangot olivat osittain esillä lasilattian takana.


Kaiken kaikkiaan Shekin matka oli oikein onnistunut, ja olin todella tyytyväinen myös oppaaseemme Elshadiin. Hän oli aidosti läsnä koko reissun ajan ja ottautui keskusteluihin syvällisesti. Voin siis suositella Get Your Guiden retkeä (affiliate-linkki) lämpimästi, mutta kannattaa varautua pitkään päivään. Ajomatkaa Bakusta on nelisen tuntia. Lähdin majapaikasta klo 7 ja saavuin takaisin klo 23.

—
Oletko käynyt Azerbaidžanissa?

Cilla Maria on vastuullisen matkailun restonomi (AMK) ja utelias maailmankansalainen, jolla on takanaan 70 käytyä maata. Hän dokumentoi maailmaa rehellisellä, dokumentaarisella valokuvaustyylillä. Blogissaan Cilla Maria yhdistää aidot matkatarinat ja tarkistetut faktat.



5 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Sen verran vieras Azerbaidžan minulle on, että Şəki oli kaupunki, josta en ollut edes kuullut. Mutta todella kiehtovalta kaupunki vaikuttaa. Itse en muuten saanut yliannostusta noista kirkoista, mielellään niissä vierailee, edelleen. 🙂 Monesti niissä on todella paljon erilaisia yksityiskohtia, jotka ovat kiehtovia.
admin
Ei ollut minullekaan tuttu ennen tätä reissua 🙂 Kirkkojen yksityiskohdat on kyllä hienoja, sitä ei voi kiistää.
Ne Tammelat
Tosi upea tuo palatsi ja hienolta vaikuttava päiväretki kaikin puolin! Reippaasti kyllä jaksoit vetää pitkän päivän, kun alla vielä raskaita reissupäiviä jo roppakaupakka ja edessäkin jokunen.
Anne | Elämää Nomadina
Olipa kiva lukea kokemuksia Şəkista, sillä ei tunnu olevan kovin monen Azerbaidzaniin matkaavan listalla, vaikka on tosi kiehtova kohde! Me vietettiin kaupungissa kuusi päivää syksyn 2018 Kaukasuksen ”reissulla”, jolloin kierreltiin kolme kuukautta Georgiaa ja vähän Armeniaa ja Azerbaidzaniakin. Palatsit ja karavaaniseralji on jäänyt hyvin mieleen, ja kaupungin tunnelma ylipäätään. Ai niin ja meidän majoitus! Vanhempi herrasmies piti kotikartanossaan eräänlaista guesthousea, jossa maksettiin huoneesta 6 euroa yöltä. Samaan rahaan kuului vielä yhteiset illanistujaiset, joissa oli tarjolla paikallisia ruokia ja juomia – isäntä sanoi, että ”ihmisten, jotka nukkuvat saman katon alla, pitää tuntea toisensa”, ja hän halusi aterioiden ääressä tutustuttaa vieraat toisiinsa ja itseensä.
Petra / Mäet ja Mainingit
Olipa tunnelmallisen näköinen kohde! Siistiä, että lähdit käymään vähän kauempana tutustumassa ei niin turistiseen paikkaan, näissä varmaati paikallisuus huokuu ihan eri tavalla, itsekin lähtisin mielummin tutustumaan pääkaupunkien ulkopuolisiin kohteisiin. Tätä oli kiva lukea!