Tekemistä kuvankauniilla Krabin Railaylla
Railay [Rajlee] on Krabi Townin ja Ao Nangin välissä sijaitseva luonnonkaunis niemimaa, jonne pääsee ainoastaan meriteitse. Niemimaa jakautuu neljään osaan: Railay Eastiin, Railay Westiin, Phra Nang Beachiin ja Tonsai Beachiin. Niemimaa ei ole järin suuri, mutta siellä on paljon nähtävää ja koettavaa useammaksi päiväksi.
Olin haaveillut Krabin maisemista kauan ennen kuin aloitin matkustelun, mutta Thaimaa ei silti koskaan noussut kärkisijoille bucket listallani ennen tätä reissua.
Vietimme tammikuussa 2025 Railayn puolella kaksi päivää majoittuessamme Ao Nangissa. Kohteiden välillä on helppo ja nopea liikkua pitkähäntäveneillä, jotka lähtevät Ao Nang Beachilta ja saapuvat Railay West Beachille. Venematka kestää noin vartin ja maksaa 100-150 bahtia (3-4 euroa).
Railay West
West Beach on tutuin osa Railaysta etenkin niille, jotka kaipaavat rantaelämää. Pehmeää hiekkarantaa reunustaa jylhät ja vehreät kalkkikivivuoret, joiden vuoksi mekin valitsimme ainoaksi Thaimaan kohteeksemme juuri Krabin seudun ja Andamaanienmeren.
Meren ja viidakkoalueen väliin jäävältä rannalta löytyy joitain ravintoloita, ja Westin puolella on myös ns. paremmat resortit. Rannalta lähtee kävelykatu saaren itäpuolelle, ja sen varrella on lukemattomia ravintoloita, kannabiskauppoja, retkifirmoja jne. Merivesi ei ole mitenkään superkirkasta, toisin kuin Andamaanienmeren pienillä saarilla.
Railay East
Idänpuoleinen ranta on pääasiassa mangrovesuota, joten sieltä ei löydy hiekkarantoja. Toki merenpohja paljastuu laskuveden aikaan, mutta se ei näyttänyt kovin miellyttävältä paikalta kävellä. Railay East on niemimaan eläväisempi puoli, ja halvempien hintojen vuoksi myös suurin osa turisteista majoittuu siellä. Mikään varsinainen bilepaikka Railay ei kuitenkaan ole.
Eastilla näytti olevan paljon kiipeilijöitä – Railay onkin yksi maailman suosituimmista seinäkiipeilykohteista. Idästä lähtee polku Phra Nang Beachille, jonka varrella sijaitsee myös lähtöpiste viewpointille ja laguunille.
Phra Nang
Phra Nangin ranta soveltuu uimiselle jopa vielä paremmin kuin Railay West, koska ainakaan meidän aikaan siellä ei ollut lainkaan veneliikennettä. Hiekka on valkoista ja meri turkoosia. Ranta ruuhkautuu päivän mittaan, mutta ei ollut kuitenkaan ihan tupaten täynnä. Laskuveden aikaan rannalta pääsee kävelemään niemimaan edessä kohoavalle Koh Rangille. Phra Nangilta löytyy myös Princess cave, joka on tunnettu fallospatsaista.
Ikävä puoli rannassa ja etenkin luolan ympäristössä on se, että siellä on paljon makakeja. Kiersimme apinat kaukaa, koska ne ovat arvaamattomia ja purema olisi aiheuttanut turhan rabies-rokoterumban. Muut apinat on ihan söpöjä, mutta makakeista en ole koskaan pitänyt.
Kannattaa huomata, ettei Phra Nangilta pääse kävelemään viidakon läpi Railay Westille, vaan tulomatkan polku pitää kävellä takaisin. Moni (me mukaan lukien) yritti turhaan etsiä olematonta oikopolkua. Yhdensuuntainen matka on noin 1,5 km.
Railay East viewpoint ja Princess Lagoon
Mikäli haluaa testata kuntoaan trooppisessa helteessä, sopii siihen oivallisesti kiipeäminen joko Railay East Viewpointille tai Princess Lagoonille. Molemmat kohteet lähtevät samasta aloituspisteestä. Reitti on kieltämättä hurjan näköinen, ja se onkin melko vaativa joiltain osin. Aktiviteettia ei voi suositella huonokuntoisille, korkeanpaikankammoisille tai niille, joiden askellus ja ote eivät ole vakaita. Toisaalta törmäsimme polulla australialaiseen naiseen, jonka toinen käsi oli amputoitu kyynärpään alapuolelta.
Polku alkaa heti alusta pystysuoraa seinää pitkin, johon on ripustettu paksu köysi. Reittiä on tarkoitus edetä kiviä pitkin kiipeämällä ja köydestä tukea ottaen. Jalka- ja käsivoimat ovat paikoin koetuksella ja polulla on syytä käyttää harkintaa, kun valitsee, mihin laittaa jalkansa tai mistä ottaa kiinni.
Vaatteet ovat takuuvarmasti punaisen hiekkapölyn peitossa, joten ei kannata lähteä kaikkein hienoimmilla vetimillä liikkeelle. Suosittelen myös käyttämään kunnollisia kenkiä, vaikka jotkut näyttivätkin kulkevan sandaaleissa.
Pystysuoran seinämäosuuden jälkeen polku haarautuu. Vasemmalla sijaitsee viewpoint ja oikealla laguuni. Risteyksestä ei ole järin pitkä matka viewpointille, eikä loppuosuus vaadi enää suurempia ponnisteluja. Viewpoint on vain pieni aukko puskien seassa, mutta sieltä on ihan kivat maisemat niemimaan ylle.
Mitä on odotettavissa?
Kävimme ennen viewpointia laguunilla, ja sinne johtava reitti on yksi haastavimmista, minkä olen kulkenut. Lyhyehkön tasaisen osuuden jälkeen alkaa pudotus alaspäin, mikä tarkoittaa sitä, että pystysuoria kallioseinämiä on lähdettävä laskeutumaan köyden avulla. Reitin varrella on yks haastavampi kohta, jossa polku menee pienen onkalon läpi ja pudottautuu siitä pystysuorasti alas. Yksi kohta reitistä on sellainen, että köysi kannattaa hylätä ja laskeutua/kiivetä vain omiin jalkoihin ja käsiin turvautuen.
Lähdimme kiipeämään joskus varttia vaille 9 aamulla, ja meillä kesti suunnilleen 40 minuuttia päästä laguunille. Visiitti kannattaa ajoittaa nousuveden aikaan, koska muutoin laguuni on kuiva. Nousu- ja laskuveden ajankohdan voi katsoa esimerkiksi Tide Forecastista. Venekyyti Ao Nangista, kävely rannalta polun alkupäähän ja vaellus laguunille vie noin 1 h 20 min, mikä kannattaa ottaa huomioon ajoituksessa.
Itse laguuni oli pienimuotoinen pettymys, koska kasvillisuus ei ollut yhtä vehreää, mitä olin odottanut. Vesi oli myös roskainen kuivista lehdistä, eikä laguuni muutenkaan houkutellut uimaan. Drone ei myöskään suostunut jostain syystä nousemaan muutamaa metriä korkeammalle, vaikka olin toivonut saavani laguunista top down -kuvan. Se hyvä puoli aikaisessa retkessä oli, että meidän lisäksi laguunilla oli vain kaksi muuta ihmistä. Paluumatkalla tuli sitten jonkin verran porukkaa vastaan.
Patikkana ja aktiviteettina reissu oli kuitenkin kaiken vaivan arvoinen. Myös lihakset muistuttivat siitä vielä kolme päivää retken jälkeen – reidet oli ihan jäätävillä domseilla, ja jouduin ostamaan 7 Elevenistä kylmägeeliä 😀
Olimme alustavasti suunnitelleet tekevämme vielä Dragon Crest -haikin, mutta jalat oli niin kipeät, etten kyennyt monen tunnin vuoristovaellukselle. Kaiken lisäksi kuuluisa näköalapaikka oli suljettu, koska sieltä oli pudonnut turisteja, joten se oli toinen syy vaelluksen skippaamiselle.
Kannattaako visiitti?
Kun palasimme Railaylta Ao Nangiin, pitkähäntäveneestä irtosi moottori keskellä merta. Jouduimme lilluskelemaan tuuliajolla hetken aikaa ennen kuin toinen vene tuli pelastamaan meidät ja hinaamaan rantaan.
Suosittelen ehdottomasti käymään Railaylla, koska se on muun muassa autottomuuden vuoksi viihtyisämpää seutua kuin Ao Nang ja maisemat ovat ihan huippuluokkaa! Phra Nangin ranta on myös kaunis. Jos niemimaalla haluaa katsoa auringonlaskun, kannattaa venekyydistä sopia ennakkoon, koska suurin osa viimeisistä veneistä lähtee noin kuudelta illalla ja aurinko laskee puoli seitsemän maissa.
—
Oletko käynyt Krabilla? Lähtisitkö kiipeämään laguunille?
17 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Heh, aikamoinen tuo moottorin irtoaminen, ei ole moisesta kokemusta, vaikka aika monilla retkillä on käyty. Kabilla ei ole tullut käytyä, mutta kiinnostaa kyllä ja varmasti tulisi lähdettyä käymään.
admin
Se koko potkuriosa lensi merenpohjaan ja pelkkä metallivarsi jäi jäljelle.
Reissu-Jani
Railaylla on myös tullut käytyä ja samoilla poluilla tullut kuljettua mutta tuon laguunin jätin suosiolla väliin koska ilma oli muutenkin jo mukavan hiostava ja lämmin. Itäpuolella tosiaan oli paljon halpoja majoitusliikkeitä mutta ne mangrovet eivät olleet kovin viehettävän näköisiä jotenka olisin yöpymiseen valinnut läntisen puolen. Yritin myös maps.me sovelluksen avulla etsiä reittiä Phra Nangin rannalta takaisin läntiselle rannalle sitä löytämättä. Mutta ehdottomasti tuolla kannattaa käydä oli sitten Krabi townissa tai Ao Nangilla.
Eveliina / Reissukuume
Huhhei, aikamoinen tuo kiipeäminen 😀 Mutta toki sen arvoinen! Asiasta ihan toiseen, mistä toi sun tokan kuvan kiva toppi on?
admin
No joo kyllä. Ja ton topin ostin tuolta Railaylta. Niitä oli melko monessa kaupassa myynnissä, olisko maksanu jonkun 5 euroa? En yleensä käytä noin avonaisia vaatteita, mut tuolla oli pakko.
admin
Palella tuolla ei kyllä tarvinnut, vaikka sää oli joinain päivinä pilvinen.
Anne | Elämää Nomadina
Railaysta olen kuullut kalliokiipeilypaikkana, mutta en muista aiemmin lukeneeni juttuja sieltä, näyttää kyllä tosiaan varsin kauniilta paikalta! Tätäkin täytynee harkita sitten kun on ajankohtaista tehdä suunnitelmaa Thaimaahan ja ylipäätään Kaakkois-Aasiaan – näin yli 7 vuoden nomadielämän aikana ei vielä olla siihen suuntaan ehditty (mikä on kyllä jotenkin hullua), joten alkaisi olla korkea aika, edellisestä lomareissustakin kun on aikaa toistakymmentä vuotta!
admin
Nähtiin muutaman kerran kiipeilijöitä ihan tuolla vuorten korkeimmilla kohdilla. Näytti aika hirvittävältä! Ja suosittelen kyllä visiittiä, jos tuonne päin eksytte. Ehkä se loma tulee jossain vaiheessa tarpeeseen 🙂
Anne | Elämää Nomadina
Joo noille seinille ei varmaan kannata kovin ruosteisilla taidoilla lähteä kiipeilemään – meillä on kyllä kurssit käytynä, mutta viime vuosina ei ole tullut kiipeiltyä kallioillla tai edes seinillä ollenkaan. Tuolla lomalla tarkoitin siis oikeastaan sitä, että ollaan käyty Kaakkois-Aasiassa vain lomareissujen merkeissä yli 10 vuotta sitten. Tämä nykyinen elämäntapa on sitten yhdistelmä jatkuvaa matkailua, töitä ja lomaakin, joskaan ei enää sellaisia useamman viikon ”oikeita lomia”. Mutta joka tapauksessa jossain vaiheessa siirrytään hitaasti kiertämään Aasiaa.
Terhi
Varmasti kiipeämisen arvoinen paikka ja hieno laguuni, mutta taitaisin silti jättää väliin. Muuten Thaimaa ja se saaret voisivat olla taas vuorossa, siitä alkaa olla ikuisuus kn olen käynyt siellä.
admin
Oli se reittinä ihan mielenkiintoinen, vaikka itse laguuni nyt ei mikään maailman hienoin ollutkaan.
Pirkko / Meriharakka
Thaimaa on jäänyt osaltamme perinteiseen Phuketiin ja päiväretkiin mm. Phi Phi -saarille – kauan ennen kuin ne ovat muuttuneet, nettijuttujen perusteella, ”turistihelveteiksi”. Maisemat vaikuttavat kyllä etäisesti tutuilta, mutta ehkä tuo saaristo tuolla suunnalla useimmiten näyttää juuri tuolta.
Joskus mekin venymme aikamoisiin urheilusuorituksiin, omalla mittapuullamme, mutta useimmiten niihin kuitenkin sitten liittyy kelvolliset portaat tms. eli ihan tuollaista rinnettä tuskin lähtisimme kiipeämään.
admin
Phi Phi -saaret oli varmasti hieno paikka ennen The Beachin julkaisemista.
Hannele Hannele/ Hipaisuja Maapallolla
Täytyy myöntää, että mä en uskaltaisi mennä tuota kiipeilyä vaativaa reittiä. Ainakin kuvissa se näyttää melkoiselta — ja sitä se ilmeisesti olikin, kun kerran lihaksetkin huusi useamman päivän hoosiannaa. Tuo Phra Nang näyttää kyllä ihanalta kohteelta, joten sinne kyllä köpöttelisin mielelläni.
Apinat on tosi söpöjä — just niin kauan, kun ne pysyy omalla tontillaan eli ei tule ryöväilemään tai muuten iholle:)
admin
Tuo meni kyllä kärkikastiin jopa Dolomiittien Sorapiksen ohi, mutta oli mielenkiintoinen kokemus. Reissun söpöimmät apinat nähtiin Langkawilla, missä oli niin suloisia silmälasilangureita <3
Elina / elinanmatkalaukussa
Kuulostipa hurjan vaativalta tuo reitti, uskon että jäisi meiltä tekemättä (etenkin jos olisimme lasten kanssa). Ja paljon kertoo sen vaativuudesta se, että oli monet päivät paikat kipeenä. Kokemus tuokin! Ymmärsinkö oikein, että menitte saman reitin takaisin vai oliko tuo laskeutuminen joku toinen reitti tuolla?
admin
No joo, ei tuo kyllä sovi lapsille 🙂 Pari alakouluikäistä poikaa oli lähteny omin päin kiipeämään tuonne, mutta jo ensimmäinen seinämä oli ilmeisesti liikaa, kun olivat jääneet jumiin yhteen kohtaan. Me oltiin tulossa alaspäin samaan aikaan, ja sit jonkun miehen kanssa autettiin toinen niistä pojista alas vanhempiensa luo, jotka huuteli alhaalta ohjeita toiselle pojalle.
Ja tuo reitti on menopaluu, eli se alkaa pystysuorana kiipeämisenä, sitten on vähän aikaa tasaista, sitten tulee jyrkkä kolmiosainen seinämä, mikä laskee alas laguunille. Eli se laguuni on siellä vuorten keskellä. Ja takas tullessa siis sama reitti mut toisinpäin, eli ensin se kolmiosainen seinämä ylös, tasainen kohta ja sit tuo reitin aloitusseinämä alas. Viewpointille ei tartte kiivetä kun tuo aloitusseinämä ylös ja takas tullessa alas. Se polku haarautuu sieltä ylhäältä sit erikseen sinne laguunille.