Luontomatkailua Malesian Langkawilla

Edellisessä osassa käsiteltiin matkailua Langkawilla yleisellä tasolla. Tässä postauksessa paneudutaan tarkemmin tämän upean trooppisen saaren tarjoamiin luontomatkailun mahdollisuuksiin. Lentokentältä kannattaa vuokrata auto, jotta saaren tarjontaan pääsee tutustumaan kattavammin.

Unesco Global Geopark

UNESCO Global Geopark on alue, jolla on kansainvälisesti merkittävä geologinen perintö. Geoparkit tarjoavat mahdollisuuksia luontomatkailuun, koulutukseen ja tieteelliseen tutkimukseen sekä tukevat alueen elinvoimaisuutta. Maailmassa on tällä hetkellä 213 geoparkia 48 maassa, ja yksi näistä alueista kattaa koko Langkawin saariston.

Langkawi on geologisesti yksi Kaakkois-Aasian vanhimmista alueista: sen luonnonhistoria ulottuu yli 550 miljoonan vuoden taakse. Saaristo on ollut monien geologisten ja ilmastollisten muutosten näyttämö, ja sen maisemat kertovat tarinaa merenpohjasta nousseista vuorista, eroosion muovaamista karstikallioista ja trooppisen luonnon monimuotoisuudesta.

Vesiputoukset

Langkawilta löytyy lukuisia vesiputouksia, joista osa ansaitsee ehdottomasti visiitin. Suosituille Seven Wells -putouksille ei mielestäni kannata vaivautua, mutta yksi hienoimmista taas on Gunung Raya -vuorella sijaitseva Durian Perangin -vesiputous, jonka pauhusta saa hyvällä tuurilla nauttia omissa oloissaan. Menimme Durian Peranginille klo 9 maissa aamulla, kun paikka oli juuri aukeamassa, eikä siellä ollut ketään. Nimellinen pääsymaksu on 2 ringitiä.

Vesiputouksen alapuolella on piknik-katoksia ja viehättävä puutarha. Ylös putoukselle johtaa noin sadan metrin mittainen kivinen polku. Näimme putouksilla mm. perhosia, sinijokirastaan ja käärmeistä todennäköisesti täplikkään köliselän. Se olikin ainoa käärmehavainto koko reissun aikana. Vesiputousta ympäröivä sademetsä oli yksi kauneimmista luontotyypeistä, jonka olen koskaan nähnyt. Etenkin dronella kuvattuna viidakon kerroksellisuuden pystyi näkemään erinomaisesti.

Sademetsät

Langkawin visiitistä jää paljon kokematta, mikäli ei tutustu saaren rikkaaseen luontoon. Varasin meille JungleWalla Tourisilta opastetun kierroksen, joka suuntautui saaren luoteisosan sademetsään. Kävelyretki kesti noin 2,5 tuntia, ja se maksoi 120 MYR (25 €) per naama. Kierros oli lopulta yksityinen, koska olimme ainoat osallistujat. Kävelyretken aikana kuulimme oppaamme, Alin, kertomuksia muun muassa luonnonsuojelusta, paikallisista kasveista ja hyönteisistä.

Opimme myös, kuinka metsään eksyessä saa kiinnitettyä etsijöiden huomion koputtamalla kivellä tietynlaisen puun alaosaa. Ei kuulemma ole tavatonta, että turisteja eksyy Langkawin metsiin heidän lähtiessä seikkailemaan omin päin.

Päiväsaikaan on melko olemattomat saumat nähdä sen kummempia eläimiä, mutta onnistuimme bongaamaan aivan mielettömän söpöjä silmalasilangureja! Nämä ketterät suloiset apinaeläimet ovat arkoja, eikä niistä ole samanlaista riesaa kuin makakeista. Laji on kuitenkin vaarantunut, koska niitä on tapettu ihmisen toimesta runsaasti. Silmälasilangurit syövät pääasiassa lehtiä ja hedelmiä, joten ne vierailevat aika ajoin plantaaseilla.

Lisäksi langureita on vangittu lemmikiksi, etenkin harvinaiset keltaiset poikaset ovat olleet salametsästäjien kynsissä. Olen todella ilahtunut, että onnistuimme näkemään myös yhden keltaisen poikasen! Ne muuttuvat harmaaksi eli aikuisen väriseksi muutaman kuukauden iässä.

Hyönteisistä näimme muun muassa hämähäkkejä, kuten erikoisen Long-horned Orbweaverin, perhosia ja rukoilijasirkan. Perhosiin liittyvä mielenkiintoinen havainto oli pussikkaisen toukka, joka rakentaa ympärilleen pienen majan 😀 Oksan pätkistä tehty rakennelma oli oikeasti hieno ja sympaattinen.

Opas oli kiinnostunut jäkälistä ja sammalista ja innostuikin suuresti, kun esittelin hänelle kuvia suomalaisten metsien yksityiskohdista (olen nimittäin itsekin monesti kyyristellyt kameran kanssa ihaillessani jäkälien ja sammalten kauniita detaljeja).

Oppaasta huomasi, että hän oli aidosti kiinnostunut luonnosta ja kunnioitti kaikkia luontokappaleita. Hän esimerkiksi tarkkaili koko ajan polkua, ja jos eteen tuli hämähäkin seittiä, kuljimme ryteikön kautta, ettei hämähäkin työ tuhoutuisi. JungleWalla Toursin päiväretket ovat muutenkin vastuullisia, esimerkiksi mangrovekierroksilla ei syötetä kotkia, apinoita tai varaaneja, kuten suurimmalla osalla muista kierroksista.

Mangrovesuot

Veneretket mangrovesoilla, erityisesti Kilimin ja Tanjung Rhun alueella ovat suosittuja. Minulla on kaksijakoiset ajatukset näistä retkistä, koska harva niistä kunnioittaa oikeasti luontoa. Mangrovekasvustoa halkoo lukemattomat moottoriveneet, joiden lisäksi osaamattomat turistit melovat kasvustojen keskellä törmäillen puihin ja pensaisiin. Langkawin symbolina tunnetut kotkat ovat tuttu näky myös mangrovella, ja niiden ruokkiminen kuuluu lähes kaikkiin veneretkiin. Luontokappaleiden ruokkiminen ei kuitenkaan kuulu vastuulliseen matkailuun.

Toisaalta mangrovesoille suuntautuvat retket pitävät nämä alueet elinvoimaisina ja mahdollisesti estävät niiden hakkuut. Kävin tutkimassa mangrovesoiden tilaa Langkawilla, ja osa soista oli valitettavan roskaisia. Veneretkille osallistujien olisikin hyvä huolehtia siitä, ettei heidän jäljiltään luontoon jää mitään.

Näimme myös valtavan tuhotun mangrovesuon, joka netistä löytyneen artikkelin mukaan on kaadettu vuonna 2023. Alueelle on ollut suunnitelmissa rakentaa condo-tyylisiä kerrostaloja, mutta projekti ei ole edennyt edes perustuksiin.

Mangrovesoiden suojeleminen on erityisen tärkeää, koska ne toimivat puskurivyöhykkeenä meren ja maan välillä nousuveden ja trooppisten myrskyjen aikana. Kun mangrove kaadetaan ja tilalle rakennetaan kaupunkia, ei tulvavedet pääse imeytymään mihinkään vaan vyöryvät ihmisen rakentamille urbaaneille alueille.

Rannat

Langkawilta löytyy lukuisia rantoja, joista osa on suosittuja, osa käytännössä autiota. Vierailimme viikon aikana varmaan 10 eri rannalla, ja suurin osa niistä oli lähes tyhjänä. Uimiseen ja auringonottamiseen parhaat rannat ovat esimerkiksi Pantai Cenang, Pantai Tengah sekä Pantai Rekreasi Kastam (Oceanman).

Kauneimpia rantoja ovat muun muassa Rekreasi Kastamin jälkeen levittyvä osittain yksityinen Tanjung Rhu sekä Teluk Yu (Shark Bay). Rantojen erikoisuuksiin kuuluu Pantai Pasir Hitam, jonka musta hiekka ei ole vulkaanista, vaan peräisin saaren kuumista lähteistä. Uimista ei suositella, koska ranta on pääasiassa kalastuskäytössä, eikä sitä ylläpidetä mitenkään. Myös Teluk Yulla on paikoin mustaa hiekkaa.

Enimmäkseen paikallisten suosiossa näkyi olevan ainakin hiljainen Pantai Kok sekä ruokakojuilla varustettu Pantai Serama, jossa näytti olevan lapsille tarjolla myös ratsastusta. Serama on myös erinomainen paikka lentokoneiden katseluun, koska ranta sijaitsee aivan lentokentän ja kiitotien vieressä.

Pääkaupunki Kuahissa ei oikeastaan ole uimarantoja, joten rantalomaa kaipaavan kannattaa suunnata saaren muihin osiin. Iso osa rannoista löytyy länsi- ja pohjoislaidoilta.

Langkawi meni omalla luontomatkailulistallani ehdottomasti kärkisijoille Portugalin Madeiran kanssa ja näin ollen täytti kaikki odotukset, jotka olin saarelle asettanut 🙂

—
Mitkä luontokohteet nousevat omalle top 3 -listallesi?