Tunnetko nämä Italian kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet?
Italia tarjoaa luontomatkailijalle toinen toistaan upeampia maisemia. Saapasvaltiosta löytyy 25 kansallispuistoa, yli 100 alueellista puistoa sekä lukemattomia luonnonsuojelualueita. Moni näistä on luokiteltu Unescon maailmanperintökohteeksi.
Parco Nazionale delle Cinque Terre
Ligurianmeren rannalla sijaitsevan Cinque Terren viisi värikästä kylää on monelle tuttu kohde kylien välillä kulkevista patikkapoluista. Harva ehkä tietää, että alue on samalla Italian pienin kansallispuisto. Sekä kansallispuisto- että Unesco-statuksella pyritään suojelemaan Cinque Terrelle ominaista pengerviljelyä ja terassirakentamista, jotka ovat muokanneet maisemaa jo yli tuhat vuotta. Nykyään alue elää turismista, ja vaikka sinne onkin kaavailtu kestävän matkailun palveluja, kärsii alue high-seasonin aikaan huomattavasta liikaturismista. Vältä siis kesäkuukausia!
Lisätietoa kylien välillä kulkevista patikkareiteistä täällä
Parco Nazionale delle Foreste Casentinesi, Monte Falterona e Campigna
Emilia-Romagnan ja Toscanan alueelle levittyvä 368 km² laajuinen kansallispuisto on tunnettu Sasso Fratinon pyökkimetsistä, jotka kuuluvat Unescon listalle. Kansallispuistosta löytyy myös patikkapolkuja ja muuta nähtävää, kuten Valbonellan kasvitieteellinen puutarha ja Urlanten vesiputous. Vesiputous on muovannut kallioon luolan, joka tunnetaan nimellä huutava luola sieltä kuuluvan vedenpauhun vuoksi. Vesiputouksen liepeillä sijaitsee myös 1600-luvulla rakennettu Ponte nuovo -silta.
Kansallispuiston sivut englanniksi
Parco Nazionale delle Dolomiti Bellunesi ja muut Dolomiittien luonnonsuojelualueet
Dolomiittien vuoristossa sijaitsee sekä kansallispuisto että lukuisia luonnonsuojelualueita. Italian pohjoisosassa levittyvät Dolomiitit on tunnettu parhaiten laskettelukeskuksista ja vaellusreiteistä, jotka kulkevat silmiä hivelevissä maisemissa. Etenkin kuvankauniit järvet, kuten Sorapis ja Braies tulevat usein vastaan Instagramissa. Haastava Sorapis-järven reitti on ruuhkaisuuteen ja vaarallisuuteen asti suosittu, joten sinne on suositeltavaa suunnata joko keväällä tai myöhään syksyllä. Toukokuussa Dolomiiteilla on kuitenkin usein vielä lunta, eli sopiva varustelu kannattaa huomioida. Vuorilla on muutenkin syytä olla valppaana, sillä alueella on tapahtunut maanvyöryjä ja jäätiköiden sortumisia.
Dolomiittien reittejä AllTrailsissa
Parco Nazionale del Gargano
Apulian rannikolla sijaitseva Garganon kansallispuisto on tunnettu erityisesti Unescon listalle kuuluvasta ikivanhasta umbra- eli varjometsästä. Kansallispuiston rannikko-osuus taas tarjoilee turkooseja rantoja, joiden edustoilta löytyy mielenkiintoisia meren muovaamia kivimuodostelmia. Garganon niemimaalla on joitain hotelleja ja leirintäalueita, mutta ne sulkevat ovensa jo melko aikaisin syksyllä. Esimerkiksi lokakuun alussa kaikki rannat ovat jo autiona, mutta niille pääsee metsän läpi kinttupolkuja pitkin. Majoitusta voi toki etsiä ympäri vuoden vaikkapa läheisestä Viesten kaupungista.
Parco Nazionale del Vesuvio
Vesuviuksen kansallispuisto ei liiemmin esittelyjä kaipaa. Napolin takana kohoava Euroopan vaarallisimpiin lukeutuva tulivuori on oivallinen paikka muutaman tunnin patikalle. Yksityisautoilu vuoren korkeimmalle parkkipaikalle on kielletty, joten huipulle on kivuttava jalkapelillä. Vesuviuksen rinteillä näkyy edelleen aiemmasta purkauksesta syntyneet laavakentät. Laavakenttä sijaitsee Valle dell’Infernossa, ja sen ympäri kulkee 13,8 km pituinen patikkapolku. Myös Vesuviuksen huipulla on kraaterin ympäri kulkeva Sentiero del Gran Cono -reitti. Vesuvio on yksi harvoista kansallispuistoista, johon on pääsymaksu.
Polkujen esittely englanniksi
Parco Regionale del Conero
Marchen alueella sijaitseva Monte Coneron vuori kätkee metsäisiin sopukoihinsa patikkapolkuja, jotka kuljettavat hämmästyttäville näköalapaikoille. Monte Conero kohoaa 572 mpy, ja se on ainoa korkea kohta Adrianmeren rannikolla Slovenian rajalla sijaitsevan Triesten ja aiemmin mainitun Garganon niemimaan välillä. Seinämä laskee paikoin pystysuorana Adrianmereen. Monte Conerolta löytyy vajaan parinkymmenen reitin lisäksi monia luolia ja alhaalta upeat hiekkarannat.
Reittikartta italiaksi täällä
Area naturale protetta di Badia a Passignano
Firenzen eteläpuolelta Toscanan alueelta löytyy idyllinen maalaismaisema. Alue on suojeltu sen kulttuurihistoriallisen ja maisema-arvonsa vuoksi. Vuonna 1049 rakennetun Passignanon luostarin ympärillä on nykyään eläväinen maaseutuyhteisö, ja peltojen keskellä pitää majaansa myös erilaiset agriturismin majapaikat (suositus tälle majatalolle). Laajemmassa merkityksessä alue kuuluu Chiantin kukkula-alueeseen, joka on erityisen tunnettu viineistään. Tämä on ehdottomasti yksi Italian kauneimpia seutuja!
—
Mihin edellä mainituista kohteista lähtisit patikoimaan? Jätä kommenttia alle 🙂
Jäikö joku kohde kiinnostamaan? Lue lisää aiemmin julkaistuista Italia-postauksista.
Seuraa reissujani:
Instassa @cillamaria8
Tiktokissa @cillamariatravel
Blogit-sivustolla
25 kommenttia
Marika / Matkalla Missä Milloinkin
Näistä kohteista patikointiin valitsisimme uudelleen Dolomiitit. Ne vuoristomaisemat ovat niin upeita. Kaikki kokeilemamme reitit olivat kivoja. Toisaalta myös Vesuviuksella olisi hieno käydä.
admin
Dolomiittien mahtavia maisemia onkin vaikea päihittää! Mikä teidän suosikkireitti oli?
Italia on kyllä siinä mielessä hieno maa, että sieltä löytyy jokaiselle retkeilijälle ja ulkoilijalle sopivat polut.
Marika / Matkalla Missä Milloinkin
Tre Cime taitaa olla suosikkimme, vaikka Val Gardenan alueellakin on muutama todella hieno patikka.
admin
Täytyy tutkailla 🙂 Meillä on suunnitelmissa lähteä joskus ruskan aikaan takaisin Dolomiiteille.
Hannele/ Hipaisuja Maapallolla
Ai mitä maisemia. Nuo ovat paikkoja, joihin tutustun sitten, jos saan joskus saman henkisen kaverin lähtemään reissuun. Yksin en oikein uskalla lähteä patikoimaan —ja se on tylsääkin.
admin
Maisemat on kyllä hulppeat joka puolella Italiaa! Mutta mäkään en lähtis yksin, enkä suosittele sitä muillekaan, koska moni Italian luontopoluista on vaarallisia, eikä niissä ole minkäänlaisia kaiteita tms. vaikka vieressä olis useamman sadan metrin pudotus. Dolomiiteilla oli pienellä pätkällä vaijeri pultattu vuorenseinämään, mistä sai pitää kiinni, kun kulki muutaman kymmenen sentin levyisellä polulla. On sieltä silti ihmisiä tippunu. Myös esimerkiks Amalfin rannikolla on porukkaa kuollu Jumalten polulla. Joku suomalainenkin sieltä putos muistaakseni viime kesänä. Reitit on kuitenkin käymisen arvoisia, kunhan pitää koko ajan katseen kulkusuunnassa eikä poikkea poluilta mihinkään. Ihan kovin korkeanpaikankammoisille en kaikkia reittejä kuitenkaan suosittele.
Eikä tää ole ainoastaan Italian ”ongelma”. Myös Madeiran levadapolut on vaarallisia, samoin kuin melkeinpä missä tahansa muualla paitsi sääntö-Suomessa.
Mari / Maailma kotina
Cinque Terre ja Dolomiitit tuttuja – toivottavasti näistä ainakin Vesuviukselle syksyllä
admin
Kannattaa hommat liput etukäteen. Vesuviuksen huipulla ei ole lippuluukkua, vaan siellä porteilla pitää näyttää ennakkoon hommattu sähköinen lippu, eikä huipulla myöskään ole kunnollista wifiä. Mulla ei ollut kenttää luurissa, mutta veli sai hatarasti yhdistettyä nettiin.
Eveliina / Reissukuume
Mielettömiä kohteita!! Pitäis ehdottomasti käydä Italiassa uudelleen ihan ajan kanssa ja keskittyä nimenomaan näihin luontokohteisiin 🙂 Tätä lukiessa tuntui, etten ole vielä nähnyt Italiasta oikein mitään…
admin
Eikö vaan 🙂 Ja on se meilläkin useamman (6?) reissua vaatinut. Vuokra-auto on ehdoton, koska vaikka junalla pääseekin kätevästi kaupunkien välillä, ei noihin luontokohteisiin pääse oikein muuten kuin autolla tai pyörällä.
Ili
Lähinnä kiinnostaa mistä tuo viimeinen sypressi kujan kuva on otettu ? Melko ylimalkainen ” Chiantin alapuolelta Val d Orciasta. Matkaa kuitenikin se 40 -50 km.
Sen kymmenen kertaa olen siellä ajellut, eikä ole tullut vastaan. Paras on zig zag panorama piste ja sypressikuja Gladiator- leffan talolle sekä montepulcianon alapuoliselle kirkolle. Pikku juttuja , mutta yksityiskohdat tekevät asiasta kuin asiasta merkityksellisen.
admin
Löytyy parhaiten, kun laittaa karttaan joko Panorama Crete Senesi tai Agriturismo Baccoleno. Sijainti suunnilleen Sienan ja Montepulcianon puolivälissä pienen maaseututien varrella. Italiassa tämä on tunnettu auringonlaskupaikka, mutta tuskinpa sattuu kohdalle vahingossa jos ei tiedä mitä etsii. Paikkaa on käsitelty blogissa aiemmin yhdessä Toscana-postauksessa.
Sari/ matkalla lähelle tai kauas
Hieno tiivistelmä Italian kansallispuistoista. Solomiitit ja Toscanan alue ovt bucket- listalla. Joskus kun nille seuduille pääsisi.
admin
Kannattaa ehdottomasti käydä, jos Italiaan joskus suuntaat. Tosin ei sieltä oikein mistään löydy huonoja maisemia 😊
Raija / Kohti avaraa maailmaa
En todellakaan tunne! Otsikon luettuani ajattelin, että en tunne ainoaakaan, mutta on sentään Cinque Terreen tutustuttu tänä keväänä. Myös viime syksynä olin Italiassa, silloin ensimmäistä kertaa. Vielä on siis paljon paikkoja tutkittavana, mutta vaeltamaan enkä patikoimaan en kykene, ikävä kyllä.
admin
Onneksi myös kaupungit ja kylät tarjoaa paljon nähtävää, jos vaellukset on pois laskuista.
Terhi
Ihan täytyy tässä huokailla, kyllä Italia on sitten kaunis maa!
Paljon on kierrelty, mutta paljon on kokemattakin. Cinque Terre ja Vesuvius ovat tuttuja, niin kuin myös Toscana.
admin
Minunkin mielestä yksi Euroopan kauneimpia maita ❤️
Reissu-Jani
Vesiuksella olen käynyt kraaterin ympäri kävelemässä ja Dolomiiteilla autolla ajellut, siitä teitä pitkin. Muuten nämä kansallispuistot ovatkin ihan uusia minulle vaikka maassa olen kymmenkunta kertaa käynyt yleensä siis road-trip matkoilla tai kaupungeissa. En vaeltamassa.
admin
Meilläkin osa luontokohteista on tullut eteen sattumalta just noiden road trippien aikana.
Pirkko / Meriharakka
Cinque Terren kaikki kylät on jossain määrin tullut talsittua, muistaakseni 3 + 2 kylää yhdistelmällä, välit enimmäkseen junalla. Muistaakseni olimme matkalla ainakin jossain määrin huippusesongin ulkopuolelle, taisi olla kevättä, mutta ihan hirmuisesti tuolla oli väkeä jo silloin – mietin vaan, että minkälaista tuolla voikaan olla huippusesonkina. Vähän sääli, että maailmassa kaikki ihmiset haluavat nähdä juuri samat paikat, mutta niinhän mekin halusimme nähdä nämä kylät …
Anmarien
Dolomiitit kiinnostavat retkeilymielessä todella paljon! Miten luonnehtisit ylipäätään näitä kohteita? Ovatko enemmän sellaisia leveätä polkua ja kahviloita turisteille paikkoja vai enemmän eräilyä ja koskemattomampaa luontoa?
admin
Dolomiittien polut ovat pääasiassa juuri noita villejä patikkapolkuja, joilla ei välttämättä ole mitään turisti-infraa. Toki sitten esimerkiksi tuo Sorapis-järven yksi reitti lähtee paikallisen hotellin pihasta ja tuolla järvelläkin on yksi levähdyspaikka (rifugio), jossa on kesäaikaan pieni ravintola ja jokunen makuupaikka, mutta itse reitin varrella ei ole mitään palveluja ja polku on haastava. En tietenkään tunne kaikkia reittejä, joten voi siellä olla ihan sellaisia lyhyempiä hiekkatie-pätkiäkin, missä pääsee kulkemaan vaikka vaunujen kanssa, mutta pääasiassa ympäristö on epätasaista vuoristoseutua korkeuseroineen. Dolomiiteilla on mahdollisuus tehdä myös monen päivän vaelluksia tai jopa vuorikiipeilyä.
Anna | Tämä matka -blogi
En varsinaisesti lähtisi patikoimaan mihinkään noista, mutta auytolla on tullut kierrettyä Chiantin aluetta ja tietenkin kurvailtu Dolomiiteilla. Upeita maisemia.
admin
Kieltämättä maisemat on upeat myös auton ikkunasta katsottuna, ja tien varteen on pysähdyttävä usein kuvailemaan.