Havaintoja Laosin ja Vietnamin kommunistisista yhteiskunnista

Vietin alkuvuoden 2025 matkustellen omatoimisesti ympäri Kaakkois-Aasiaa. Erityisen kiehtovina maina koin Laosin ja Vietnamin, joiden pohjoisosia kiertelin kolme viikkoa. Matkan aikana tutustuin Indokiinan sotien jättämiin jälkiin ja tein havaintoja näistä sosialistisista yhteiskunnista.

Laosin ja Vietnamin kommunismi juontaa juurensa 1900-luvun puolivälin vallankumouksellisiin liikkeisiin, jotka nousivat vastustamaan Ranskan siirtomaavaltaa ja Yhdysvaltojen imperialismia. Molemmissa maissa kommunistinen puolue nousi valtaan Indokiinan sotien jälkeen ja säilytti tiukan otteen yhteiskunnasta, mutta ajan myötä alueella on tapahtunut etenkin taloudellista muutosta.

Indokiinan sodat

Ranska hallitsi 1800-luvun lopulta lähtien Ranskan Indokiinaksi kutsuttua aluetta, johon kuului Vietnam, Laos ja Kambodža. Siirtomaahallinto hyötyi alueen resursseista, kuten riisistä, kumista ja mineraaleista, mutta paikallisväestö jäi köyhäksi ja alistetuksi. Toisen maailmansodan aikana Japani otti alueen haltuunsa (1940–1945), mutta Ranska yritti palata valtaan sodan jälkeen.

Vuosien 1946–1975 aikana käytiin kaksi erillisistä Indokiinan sotaa, joiden osapuolina oli erilaiset kommunistiset liikkeet ja vastapuolella pääasiassa Yhdysvallat, joka tuki Etelä-Vietnamin hallitusta ja Laosin kuningasmielisiä.

Maailman pommitetuin maa

Sodista eniten kärsi Laos, jota Pohjois-Vietnamin kommunistit käyttivät strategisena kuljetusreittinä joukkojen ja aseiden toimittamiseen Etelä-Vietnamiin. Yhdysvallat pommitti kovalla otteella tätä Ho Chi Minh Trailiksi kutsuttua reittiä sekä myrkytti muuta maaperää ja ruokakasveja. Niin asejoukot kuin siviilitkin kärsivät kauhistuttavista oireista ja jälkipolvet pahoista epämuodostumista.

Yhdysvaltojen toiminta teki Laosista maailmanhistorian pommitetuimman maa. Ho Chi Minh Trailille pudotettiin vuosien 1964–1973 välisenä aikana noin 2,5 miljoonaa tonnia pommeja. Pommitukset tapahtuivat noin 580 000 eri iskussa eli keskimäärin yksi pommitus joka kahdeksas minuutti yhdeksän vuoden ajan. Etenkin Laosissa on edelleen runsaasti räjähtämättömiä miinoja ja pommeja, joiden vuoksi luonnossa kulkiessa ei saa poiketa poluilta.

Vietnamissa Saigonin kaaduttua vuonna 1975 sota viimein päättyi, kun kommunistit ottivat Etelä-Vietnamin haltuunsa. Pohjois-Vietnam julisti maan kommunistiseksi Vietnamiksi. Yhdysvaltojen tuki maalle loppui ja Vietnamin itsenäinen kehitys saattoi alkaa. Samalla Laosista tuli sosialistinen valtio.

Kolmas Indokiinan sota ja jälkimainingit

Sodat eivät kuitenkaan tähän päättyneet, vaan edessä oli vielä kolmas Indokiinan sota vuosina 1978–1991. Tällöin osapuolina olivat Vietnam ja Laos vastaan Kambodžan punakhmerit ja Kiina. Jätän tämän osion kuitenkin toiseen kertaan, koska se liittyy enemmän Kambodžan historiaan.

Joka tapauksessa historian tapahtumien myötä Vietnamista tuli alueellinen suurvalta ja kommunistinen johtaja Kaakkois-Aasiassa. Laos seurasi Vietnamin esimerkkiä ja pysyi poliittisesti ja taloudellisesti sen vaikutuksen alaisena. Molemmat maat ovat säilyttäneet kommunistisen järjestelmän nykypäivään saakka, ja niiden nykyinen hallinto perustuu osittain sodan aikaiseen perintöön.

Monimutkainen historia näkyy edelleen myös ihmisten puheissa tai oikeastaan puhumattomuudessa. Aihe on pitkälti tabu, eikä maiden historiasta tai politiikasta pysty välttämättä keskustelemaan avoimesti edes perhepiirissä. Uskaltauduin kyselemään tarkempia mietteitä pääasiassa paikallisilta oppailta. Lisäksi tutustuin Hanoissa erääseen naisyrittäjään, jonka kanssa kävin pitkän yhteiskunnallisen keskustelun. Historian kulusta sai myös aivan erilaisia näkemyksiä riippuen siitä, otettiinko asia puheeksi Kambodžassa vai Vietnamissa ja Laosissa.

Pohjois-Laosin luolat

Kävin reissun aikana tutustumassa Yhdysvaltojen pommitusten jälkiin, erilaisiin sotamuseoihin sekä Pohjois-Laosin luoliin. Luolat olivat tukikohtia, joissa kommunistisen Pathet Laon ja Pohjois-Vietnamin joukot selvisivät sodan pommituksista sekä järjestivät taistelu- ja tiedustelutoimintaa. Laajat luolaverkostot eivät toimineet kuitenkaan pelkästään sotatoiminnan keskuksina, vaan niissä myös asuttiin ja elettiin ”tavallista arkea”. Luolista löytyi jopa sairaaloita, kouluja, sanomalehtien toimituksia ja teatteri.

Laosin ja Vietnamin nyky-yhteiskunnat

Laosin kansan vallankumouksellinen puolue (LPRP) nousi valtaan vuonna 1975, kun kuningaskunta syrjäytettiin. Maan kommunismi on perinteisesti ollut tiukasti Neuvostoliiton ja Vietnamin mallin mukaista, mutta kylmän sodan päätyttyä maa avasi talouttaan markkinatalouden suuntaan.

Nykyään Laosissa on yksipuoluejärjestelmä, jossa LPRP hallitsee kaikkia valtion instituutioita. Poliittinen oppositio ja sananvapaus ovat edelleen rajoitettuja. Taloudessa Laos on ottanut käyttöön niin sanotun markkinasosialismin (joidenkin mielestä valtiokapitalistisen) mallin, jossa ulkomaiset investoinnit ja kapitalistinen liiketoiminta ovat sallittuja, mutta valtiolla on keskeinen rooli suurissa infrastruktuurihankkeissa ja luonnonvarojen hallinnassa.

Vietnamin kommunistinen puolue (VCP) nousi valtaan ensin Pohjois-Vietnamissa vuonna 1945 ja koko maassa Vietnamin sodan päätyttyä vuonna 1975. 1980-luvulla maa oli taloudellisessa kriisissä, mikä johti uudistusohjelmaan nimeltä Đổi Mới. Tämä avasi maan markkinataloudelle, mutta poliittinen valta pysyi kommunistisen puolueen käsissä.

Vietnamin kommunistinen puolue sattui juhlimaan 95-vuotista taivaltaan samoihin aikoihin, kun olimme Hanoissa. Valtiollisten instituuttien, sotilaiden ja muiden vastaavien toimijoiden valokuvaaminen on muuten Vietnamissa tiukasti kielletty. Kiellon piiriin kuuluu myös katujen ympäristöt, joilla virastot sijaitsevat. Jouduin zoomaamaan näitä kylttejäkin kauempaa, koska sotilaat tulivat valittamaan jo pelkästä järkkärin kanniskelusta.

Vietnam on kehityksessä edellä, Laos riippuvainen Kiinasta

Vietnam on nykyään yksi Kaakkois-Aasian nopeimmin kasvavista talouksista, mutta ihmisoikeuksien, sananvapauden ja poliittisten vapauksien rajoituksia on edelleen käytössä. VCP:llä on vahva kontrolli esimerkiksi mediaan ja kansalaisyhteiskuntaan. Toisaalta länsimaista mediaakaan ei voi riippumattomaksi sanoa, sillä se harrastaa paljon itsesensuuria tai syöttää taustalla vaikuttavien tahojen haluamaa agendaa kansalle.

Vaikka sekä Laos että Vietnam ovat säilyttäneet kommunistisen ideologian hallinnon ytimessä, ovat ne omaksuneet taloudellisen liberalismin ja markkinatalouden elementtejä. Vietnam on ekonomisesti dynaamisempi, kun taas Laos on edelleen riippuvainen ulkomaisesta tuesta, erityisesti Kiinasta. Tämä näkyy etenkin laajemmissa infrastruktuuri- ja liike-elämän projekteissa. Kiina on rakentanut Laosiin esimerkiksi patoja ja rautateitä.

Kiinan vaikutusvalta näkyi selkeästi myös Pohjois-Laosin pienissä kylissä, missä jatkuva teollinen rekkaliikenne on vaurioittanut pahoin maanteitä. Muun muassa 140 kilometrin pituinen automatka kesti tämän vuoksi neljä tuntia.

Maailman ruokaohjelma Laosissa

Myös Maailman ruokaohjelma (WFP) toimii Laosissa. WFP on ollut aktiivinen maassa vuodesta 1975 lähtien, ja sen toimintakenttä ulottuu monelle osa-alueelle. WFP tukee kouluruokailua tarjoten lapsille ravitsevia aterioita koulupäivän aikana, mikä edistää koulunkäyntiä ja parantaa oppimistuloksia.​

Ravitsemusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota äitien ja lasten ravitsemukseen, pyrkien vähentämään aliravitsemusta ja sen pitkäaikaisia vaikutuksia.​ WFP auttaa myös yhteisöjä kehittämään kestäviä elinkeinoja ja parantamaan omavaraisuuttaan ruokatuotannossa. Lisäksi WFP tarjoaa ​luonnonkatastrofien tai muiden kriisien sattuessa nopeaa ruoka-apua tuhoista kärsiville yhteisöille.

Yhteiskuntakehitys takaa maiden vakauden

Kommunistinen järjestelmä on mahdollistanut tehokkaan valtion ohjauksen, joka on keskittynyt köyhyyden vähentämiseen ja perusinfrastruktuurin rakentamiseen. Vietnamissa Đổi Mới -uudistuksen myötä maasta on tullut yksi maailman nopeimmin kehittyvistä talouksista. Vietnamin köyhyysaste on pudonnut 1990-luvun 60 prosentista alle 5 prosenttiin. Laosissa talousuudistukset ja infrastruktuurihankkeet, kuten vesivoimalat ja logistiikkaprojektit, ovat nostaneet ison osan perheistä pois äärimmäisestä köyhyydestä.

Vakaus ja yhtenäisyys

Yksipuoluejärjestelmä on tuonut poliittista vakautta, joka on mahdollistanut pitkän aikavälin suunnittelun ilman poliittista hajaannusta. Vietnam on esimerkki maasta, joka selvisi sisällissodasta ja yhdistyi kommunistisen puolueen johdolla. Tämän ansiosta maa on välttänyt monia Kaakkois-Aasian maiden kohtaamia sisäisiä konflikteja. Vakaus on houkutellut ulkomaisia investointeja ja edistänyt talouskasvua.

Koulutuksen ja terveydenhuollon kehitys

Molemmat maat ovat panostaneet voimakkaasti ilmaiseen peruskoulutukseen ja terveydenhuoltoon, mikä on nostanut lukutaitoa ja parantanut kansanterveyttä. Vietnam on erityisen tunnettu vahvasta STEM-koulutuksesta (tiede, teknologia, insinööritaidot ja matematiikka), mikä on auttanut maata nousemaan teknologiantuotannon keskukseksi. Koulutuksen ja terveydenhuollon saavutukset ovat pitkälti seurausta valtion suunnitelmallisesta ohjauksesta.

Sosiaalinen tasa-arvo

Tietyistä ihmisoikeuksiin liittyvistä ongelmista huolimatta kommunistinen ideologia on keskittynyt tasa-arvon ja yhteisöllisyyden korostamiseen, mikä on vähentänyt luokkaeroja verrattuna moniin kapitalistisiin naapurimaihin.

Esimerkiksi Vietnamissa naisten asema on huomattavasti parempi kuin monissa muissa Kaakkois-Aasian maissa, sillä kommunistinen puolue on korostanut sukupuolten välistä tasa-arvoa. Surullisena esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Kambodža ja Thaimaa, joiden yksi suurimmista sosiaalisista ongelmista on naisten ja usein jopa alaikäisten tyttöjen päätyminen seksityöhön ja ihmiskaupan uhriksi.

Vahva infrastruktuurin kehitys

Valtiojohtoinen suunnittelu on mahdollistanut laajamittaisia infrastruktuuriprojekteja, kuten rautatieverkostojen, teiden ja energiantuotannon kehittämisen. Laos on esimerkiksi panostanut valtaviin vesivoimalahankkeisiin, jotka tuottavat sähköä sekä kotimaahan että vientiin.

—

Vaikka Laosin ja Vietnamin kommunistiset järjestelmät saavat usein kritiikkiä ihmisoikeuksien rajoittamisesta ja sananvapauden puutteesta, niillä on myös positiivisia puolia erityisesti talouden ja yhteiskunnallisen vakauden näkökulmasta. Etenkin Vietnam on onnistunut yhdistämään kommunistisen ideologian ja markkinatalouden parhaat puolet, mikä on tehnyt siitä koko Aasian mittakaavassa nykyaikaisen talousihmeen.