Menneen ajan tunnelmaa Laosin Luang Prabangissa
Kun aikanaan aloimme listaamaan Kaakkois-Aasian kohteita, joissa haluamme joskus käydä, oli veljeni löytänyt jostain maininnan, että Laosin tunnetuimpiin kohteisiin kuuluva Luang Prabang olisi Kaakkois-Aasian kaunein kaupunki. Jo pelkästään se sai minut kiinnostumaan paikasta. Kävimmekin siis taannoisella reissullamme kaksi kertaa Luang Prabangissa, ja hyvä niin, koska kaupungin luvattu viehkeys avautui kunnolla vasta toisella visiitillä.
Siirtomaatunnelmaa vanhoilla kujilla
Luang Prabangin keskusta on kompakti, mutta täynnä elämää. Kapeat kadut, joissa ranskalaistyyliset rakennukset vuorottelevat buddhalaisluostareiden kanssa, muodostavat moniulotteisen katukuvan. Tästä yhdistelmästä on tullut kaupungin tavaramerkki, ja juuri se oli yksi syy, miksi Luang Prabang nimettiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 1995.
Keskustan kauneimmat seudut löytyvätkin vanhankaupungin alueelta, joka levittyy kapealle niemekkeelle Mekong- ja Nam Khan -jokien välissä. Kaupungin eläväisin kadunpätkä on Sakkaline Roadin ja Sisavangvong Roadin yhdistelmä, jonka varrelta löytyy suurin osa ravintoloista ja kaupoista. Erityisesti laokäsitöitä ja eettistä valikoimaa arvostavan kannattaa pistäytyä LaLa Laos -putiikissa, jonka tuotoilla tuetaan maaseudun lasten opiskelua. Sisavangvongilla sijaitsee myös iltaisin avattava night market, josta löytyy lisää käsitöitä ja ruokaa.
Vanha keskusta on todella kuvauksellinen ja sinne kannattaa suunnata kuvailemaan etenkin kultaisen tunnin aikaan ja iltapimeällä, kun ravintoloiden kauniit koristevalot valaisevat tienoota luoden viihtyisän tunnelman.
Lukuisista ravintoloista ja majapaikoista huolimatta Luang Prabang ei ole mikään meluisa bilekaupunki, mikä oli positiivinen yllätys. Railakkaan baarikulttuurin vuoksi jätimmekin muun muassa Vang Viengin kaupungin kokonaan käymättä. Kaiken lisäksi kaupungissa oli meneillään epäselvät olosuhteet, koska turisteja oli juuri kuollut metanolimyrkytykseen ja tutkinta oli edelleen käynnissä.
Runsaat majoitusvaihtoehdot
Luang Prabangissa viehkoja majapaikkoja metsästävän kannattaa suunnata Mekongin rannassa kulkevalle Khem Khongille, joskin siirtomaa-arkkitehtuuria löytyy myös muualta kaupungista. Me päädyimme majoittumaan ensimmäisellä visiitillä keskustassa, mutta vanhankaupungin ulkopuolella. Chaliya Boutique Garden oli pettymys, sillä vaikka ympäristö olikin kaunis, oli huoneessa homeen haju ja omistaja hyvin epäystävällinen. No, hinta oli vain 24 USD/yö.
Kun palasimme kaupunkiin myöhemmin, päätimme ottaa majoituksen kaupungin ulkopuolelta. Jumbo Guesthousen Airbnb-huone (22 €/yö) sijaitsi lentokentän liepeillä aivan Mekongin rannalla. Majapaikka oli ihan kiva, mutta ei vetänyt vertoja Pohjois-Laosin pienten kylien tarjonnalle.
Kauniit temppelit ja turistien omimat almukierrokset
Laosin kaupungeissa katukuvaa värittävät kullanhohtoiset temppelit. Aamunkoitteessa kadut täyttyvät oranssikaapuisista munkeista, jotka keräävät almuja hiljaisuuden vallitessa. Minulla on tästä perinteisestä seremoniasta kaksijakoiset mietteet, ja vaikka olisinkin halunnut nähdä sen omin silmin, päätin jättää kukonlaulun aikaan tapahtuvan almukierroksen väliin. Vaikka kierros onkin osa elävää kulttuuriperintöä, on siitä muodostunut myös show turisteille. Tai enemmänkin turistit, pääosin isot kiinalaislaumat, ovat omineet sen itselleen ymmärtämättä seremonian merkitystä.
Iltaisin kaduilla haahuillessamme päädyin kuitenkin piipahtamaan hiljaisella temppelipihalla, ja hiivin vähin äänin erääseen temppeliin kuuntelemaan munkkinoviisien saamaa opetusta. Vaikken uskonnollisessa tai filosofisessa mielessä olekaan kiinnostunut buddhalaisuudesta, osui mantrojen rytmikäs hyminä johonkin aivojen sopukoihin ja sai aikaan rauhallisen olotilan.
Temppeleissä vieraillessa on hyvä olla mahdollisimman näkymätön, ja jos haluaa osallistua almukierrokselle, tulisi almujen antajan istua ohi kulkevia munkkeja alempana ja olla herättämättä minkäänlaista huomiota. Valokuvaajien olisi suositeltavaa kuvata seremoniaa kauempaa.
Kuang Si -vesiputoukset ja muita retki-ideoita
Vaikka Luang Prabangissa itsessään riittäisi koettavaa useammaksi päiväksi, tarjoaa kaupungin ympäristö lisukkeeksi kiinnostavia retkikohteita. Yksi suosituimmista on noin 30 kilometrin päässä sijaitseva Kuang Si -vesiputous. Kirkas turkoosi vesi virtaa alas useassa tasossa, ja veden muovaamissa altaissa voi myös uida.
Paikalle pääsee skootterilla, taksilla tai järjestetyllä retkellä. Palkkasimme Loca-kuskin (Laosin vastine Grabille ja Uberille) käyttämään meitä Kuang Sillä 40 dollarin hintaan. Suosittelen menemään heti aamusta klo 8, kun putouksilla on vain muutama ihminen.
Tat Kuang Si bear rescue center
Vesiputousten liepeillä sijaitsee myös karhujensuojelukeskus, jossa pelastetut Aasian mustakarhut elävät laajahkossa metsäaitauksessa. Karhut on pelastettu salametsästäjien kynsistä, jotka käyttävät karhuja sappinesteen keräyksessä. Keräys on erittäin kivuliasta karhuille, mutta aasialainen lääketiede uskoo sappinesteen olevan tehokas eliksiiri moneen vaivaan 🙁 Nesteelle olisi kuitenkin olemassa synteettisiä ja kasviperäisiä vaihtoehtoja.
Koska Laosissa ei ole turvallisia metsäalueita, ei karhuja ole aikomustakaan sopeuttaa luontoon vapautettavaksi. Ne ilmeisesti elävät Tat Kuang Sissä kuitenkin ihan hyvissä oloissa, vaikka ainahan se on riski, kun villieläimiä pidetään vankeudessa. Kävimme kurkkaamassa karhuja lasiluukun takaa, kun poistuimme putouksilta.
Sen sijaan elefanttipaikkojen eettisyys on kaukana lähestulkoon kaikissa aasialaisissa ”sanctuaryksi” itseään nimittävissä paikoissa. Valitettavasti myös Luang Prapangista löytyy elefanttipuisto, missä ratsastaminen ja norsujen syöttäminen on edelleen sallittua.
Mekongin risteilyt
Luang Prabangia pääsee katselemaan toisesta kulmasta, kun hyppää veneeseen ja lähtee risteilylle Mekongia pitkin. Jokivarressa oli tarjolla lukemattomia auringonlaskuristeilyjä, mutta emme innostuneet lähtemään, vaan päädyimme katselemaan auringonlaskuja rantapenkereen ravintoloista.
Osa risteilyistä poikkeaa Pak Ou -luolastoon, johon on vuosisatojen aikana jätetty satoja Buddha-patsaita. Koska olimme kierrelleet luolia jo Pohjois-Laosin pienissä kylissä, emme viitsineet lähteä enää Pak Outa katsomaan. Kaupungin ympärillä järjestetään lisäksi opastettuja kierroksia riisi- ja kahviviljelmille.
Muutama muu vinkki ja suositus
Ravintolasuosituksia voisin antaa ainakin Luang Prabang Cat Cafélle, josta löytyy superherkullinen ja terveellinen valikoima kasvipohjaisia ruokia, kuten smoothie bowleja, panineja, pannukakkuja ja lämpimiä annoksia. Kissakahvilassa hengailee adoptoituja, mutta vapaita katukissoja. Naisten pyörittämä paikka on todella suosittu, joten tarjoilua saattaa joutua odottamaan. Harvinaisesti maksuvälineenä käy niin kipit, dollarit kuin eurotkin. Toinen terveellinen ravintolasuositus menee Two Little Birdsille. Kolmas suositus on Manolo’s Taco Bar, josta saa herkullista meksikolaista ruokaa.
Kahvilla taas tykkäsimme käydä muun muassa Thahue Me Caféssa sekä Sahai Laossa, jonka valikoimista löytyy kattava tarjonta eri kahvilajikkeita ja paahtoasteita.
Suositusta Indigo Cafésta jäi ristiriitaiset mietteet. Ensimmäisellä kerralla riisipaperirullat ja leivonnaiset olivat herkullisia, toisella kerralla kasvislasagne jäi vähän vaisuksi. Myös iltamarkkinoiden ravintolamaailma oli vähän niin ja näin. Eräänä iltana päädyimme johonkin paikalliseen ravintolaan, missä menu oli vain laoksi. Luulin tilanneeni kana-nuudelikeiton, mutta annoksessa olleet korianteri ja epämääräiset sisäelimet eivät oikein uponneet..
Muuta huomioitavaa
Hintataso ns. kansainvälisissä ravintoloissa on huomattavasti korkeampi kuin paikallisten suosimissa lao-ruokaa tarjoilevissa paikoissa. Kannattaa huomioida, että useimmissa paikoissa käy vain käteinen. Laosin kip on suljettu valuutta, eikä sitä voi vaihtaa etukäteen. Kippejä on lähes mahdoton vaihtaa takaisin esimerkiksi dollareiksi, joten automaateista kannattaa nostaa vain sen verran, mitä tarvitsee. Lisäksi nollien kanssa on hyvä olla tarkkana. Jos hinta ilmoitetaan vaikka muodossa 50, se tarkoittaa 50 000. Jotkut tahot hyväksyvät myös US dollarit.
Paras aika matkustaa Laosiin on loppusyksy ja talvi. Suunnilleen maalis-huhtikuulle sijoittuva burning season eli kulotuskausi pilaa ilmanlaadun totaalisesti, ja kesäkuukausina taas on tukalan kuuma.
Jos saavut Luang Prabangiin lentäen, varaa 41 US dollaria käteisenä visa-on-arrivaliin. Seteleiden tulee olla uusia/sileitä. Lentokentällä on tarjolla edullisia prepaid-liittymiä, missä on ihan hyvin dataa. Itse ostin Unitelin liittymän, joka toimi myös jumalan selän takana lukuunottamatta kaikkein pienimpiä kyliä, missä ei muutenkaan ollut verkkoa.
Mikäli sairastut Luang Prabangissa, on länkkäreiden suositeltavaa suunnata Phakan Arocavet Clinicille. Olin itse vähän kahden vaiheilla, joudunko käymään lääkärissä viisi viikkoa kestäneen kuumeisen flunssan vuoksi, ja huomasin, että tätä paikkaa suositeltiin kaikissa matkailuryhmissä.
Luang Prabangista ei ehkä löydy enää yhtä autenttista tunnelmaa, kuin vaikkapa 20 vuotta sitten, mutta kehityksen toinen puoli on se, että kaupungissa on helppo matkailla. Luang Prabangin kahden eri visiitin välillä kiertelimme Pohjois-Laosin pienissä kylissä, joista muodostui reissun parhaimpiin lukeutuvat muistot. Niistä lisää seuraavissa postauksissa.
—
Oletko käynyt Laosissa?
21 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Laos on meiltä vielä käymättä. Enpä itse ollut lukenut, että Luang Prabang olisi Kaakkois-Aasian kaunein kaupunki, mutta hyvin se näitä kuvia katsellessa välittyy – ovat monet todella hienoja! Kuang Si -vesiputouksia olen monesti ihaillut, niitä olisi mukava päästä katsomaan. Mitä ruokailuihin tulee, niin Kiina on ollut pitkään haavelistallani ja nimenomaan monet vähän pienemmät paikat siellä – todennäköisesti monessa niistä ei ruokalistoilla ole sanaakaan englantia ja kukaan ei myöskään puhu sanaakaan englantia, joten ruokailut saattavat olla aika jänniä 😀
admin
Olen varma, että tykkäisitte Laosista kovasti. Luonto etenkin ihan pohjoisessa on uskomattoman kaunista! Ja reissuissa on tullut kyllä vastaan ties millaisia ruokia ja juomia. Mongoliassa jäi lämmin, suolalla maustettu hevosen maito juomatta (en voi sietää maidon makua ylipäänsä), ja El Salvadorissa tuli vahingossa syötyä sian mahalaukkua, jota luulin sieneksi. Söin tuosta keitostakin jotain, kunnes eteen tuli joku nystyräinen riekale. Joku kommentoi Instassa, että se oli naudan keuhkoa.
Enkä siis arvostele eri maiden ruokakulttuureja, mutta se ajatus vaan oman pään sisällä on ällöttävä. Kiinassa tosiaan eteen voi varmaan tulla mitä vaan, myös koiria. Nähtiin Vietnamissakin kokonainen grillattu koira. Vaikka eipä se pohjimmiltaan eroa mitenkään esim. meillä tehotuotetusta broilerista, naudasta yms. Ainoa erotus on, että me sympatisoidaan koiria lemmikkieläiminä. Ootko muuten syönyt hyönteisiä? Meille tarjottiin Kambodzassa hämähäkkejä, matoja yms. mutta jäi syömättä nekin.. 😀
Ainiin, enkä nyt tiedä oliko se LP kuitenkaan kaunein kaupunki. Nätti kyllä.
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Heinäsirkkoja olen syönyt ihan Suomessakin, maultaan ihan hyviä, vaikka ajatus niiden syömisestä voi toki olla epämiellyttävä. Jäin nyt miettimään, että olenkohan syönyt matoja jossain, mutta en ole varma. Botswanassa muistan yrittäneeni etsiä mopane-matoja (mopane worms), mutta niitä ei löytynyt – olisin halunnut maistaa. Hämähäkitkään eivät sinällään ällöttäisi, mutta epäilen, että niistä en pitäisi.
Eveliina / Reissukuume
Voi noita karhuja :'( Näin joskus dokumentin, jossa kerrottiin sappinesteen keräyksestä, enkä koskaan unohda niitä kärsiviä karhuja. Järkyttävää, että hommaa jatketaan edelleen, vaikka muitakin vaihtoehtoja on! Samoin nuo norsupaikat… Joskus koetin löytää jonkun hyvän paikan, jossa olisi voinut tehdä vapaaehtoistyötä, mutta en löytänyt yhtäkään paikkaa, joka ei olisi herättänyt epäilyksiä, joten homma sai jäädä.
admin
Se on kyllä hankalaa, kun moni paikka saattaa mainostaa itteään eettisenä sitä kuitenkaan oikeasti olematta.
Aila ja Juha
Olemme juuri palanneet kolmen kuukauden reisssusta Espanjaan: kaksi viikkoa ajoa, kaksi kuukautta Costa del Solilla (maaliskuu kylläkin Costa de Lluvia) ja taas kasi viikkoa ajoa Euroopan läpi Travemünden lautalle. Kovin samanmoista elämää näyttävät eurooppalaiset viettävän verrattuna blogissa kuvattuun elämään, maisemiin ja elintapoihin. Täytyisi varmaan lähteä Euroopan ulkopuolellekin (ilman autoa). Juha
admin
Maata pitkin matkailu on kyllä parasta. Näkee niin paljon enemmän kuin lentokoneen ikkunasta.
Mari /Maailma kotina
Mä aina naureskelen noille ”kaunein, upein” nimityksille maailmalla. Johtuisikohan Luang Prabangin nimitys siitä, että eniten turisteja Laosissa ja ihmiset vaan keksii alkaa nimetä paikan noin.
admin
Niimpä, en tiedä mihin nuo perustuu. Tuskin maailmassa on mitään, mikä olisi kaikkien mielestä yhtä kaunista, upeaa, hienoa, rumaa, ikävää tai mitään muutakaan.
Sari /matkalla lähelle tai kauas
Aikataulujen vuoksi jouduimme jättämään Laosin väliin Vietnamin ja Kambodzean kiertomatkalta. No on syy palta juurikin ainakin kyseiseen Luang Prabangiin.
admin
Kannattaa jatkaa myös pohjoisemmaksi. Olen juuri kirjoittelemassa autenttisista pienistä kylistä, jotka ihastutti vielä enemmän kuin Luang Prabang 🙂
Raija / Kohti avaraa maailmaa
Mietin Laosia myös kun suuntasimme Kambodzaan viime vuonna. VIetnamia myös, jonka jätin senkin pois reissusta. Olisi mennyt liian tiiviiksi reissaaminen kahden viikon sisään.
LP vaikuttaa kiinnostavalta, kuvista tuli mieleen vähän Kampot. Syömiset reissussa on aina haastava juttu, varsinkin kun reissaan yleensä aina vain hampurilaisia syövän miehen kanssa. Minulle olisi voinut tuo sisäelinsoppa mennä. Mitkään ”vastuulliset” ruuat taas ei.
admin
Nong Khiawissa, josta juuri kirjoitin, tuli veljen lautasella vastaan kokonainen kanan jalka kynsineen päivineen.. Jäi syömättä sekin 😀
Anne | Elämää Nomadina
Kauniita kuvia, tuo vesiputous on upea! Luang Prabang näyttää muuttuneen / kehittyneen ainakin ravintolatarjonnan osalta melkoisesti sitten oman vierailun reilu 11 vuotta sitten. Me oltiin silloin kaupungissa kaksi päivää ennen jokivenematkaa Pohjois-Thaimaaseen, ja odotin kaupungilta paljon, varmaan juuri siksi kun sen viehättävyyttä oli kehuttu niin paljon, mutta jotenkin se jäi vähän vaisuksi kokemukseksi. Nähtiin kyllä joitain kauniita katuja ja rakennuksia yms, mutta ehkä reissufiilis oli siellä ollessa vähän huono. Veikkaan, että jos oltaisiin oltu vähän pidempään, kaupunki olisi avautunut paremmin. Laosista noin ylipäätään kyllä tykättiin, ja varmaankin palataan sinne vielä jossain vaiheessa, sillä tosi paljon jäi näkemättä.
admin
Kattelin Google Mapsista streetviewiä ja sieltä puuttuu moni paikka, mitä nyt näytti olevan livenä. Olikohan kuvat vuodelta 2016 eli suunnilleen samoilta ajoilta teidän reissun kanssa. Paljon on siis muuttunut todellakin.
Ne Tammelat
Tämä kaupunki täytyy ehdottomasti sovitella osaksi Aasian reissua, jahka päästään sitä suunnittelemaan ja toivottavasti myös toteuttamaan. Näyttää kyllä tosi viihtyisältä ja kivoja täsmävinkkejä noihin saapumisiin yms.
admin
Toivottavasti pääsette joskus käymään 🙂
Elina / elinanmatkalaukussa
Kivalta näyttää ja kuulostaa Laos maana, voisi hyvinkin olla kiinnostava maa mihin matkustaa! 🙂 Menitkö koskaan sinne suositeltuun lääkäripaikkaan? Ja menikö sun flunssa jossain vaiheessa ohi? Itellä nimittäin menossa jo 8 viikko ja kohta alkaa 9, niin tässä vaiheessa alkaisi jo aasialaiset lääkäriasematkin kiinnostamaan jotta sais taudin joskus selätettyä! 😀
admin
En mennyt. Googlailin ite Terveyskirjastoa ja Pharmaca Fennicaa ja diagnosoin itelleni mm. poskiontelotulehduksen, johon kävin hakemassa apteekista antibioottia. Se meni ohi, mutta sitten kuume alkoi uudelleen ja tuli keuhko-oireita, niin soitin sairaanhoitajasiskolle, jolta kysyin konsultaatioapua. Sain myös Instassa joltain lääkäriltä ohjeita 😀 Kun palasin Suomeen, olin edelleen kipeä ja kävin oikeasti sit lääkärissä. Oli tullu jälkitautina vielä korvatulehdus, johon sain tipat. Lääkäri kauhisteli mun apteekkikertomuksia ja sitä, että lääkkeitä sai ostaa mielin määrin ilman reseptiä. Niinhän ne antibioottiresistentit bakteerikannat valitettavasti syntyy.. Olin yhteensä 5 tai 6 viikkoa kipeänä, joten I feel you! Toivottavasti paranet nyt pikaisesti kuitenkin <3
Stacy Siivonen
En ole käynyt Laosissa. Minun vikani on se, että alkuun minua on vaikea saada kiinnostumaan asioista, mutta kun asia markkinoidaan minulle oikein, niin se vie minun aikani. Niinpä esimerkiksi buddhalaisuus on asia, joka ei minua koskaan ole kiinnostanut, mutta huomaan lähestyväni itämaisia uskontoja monelta kantilta. Elämä ei kuitenkaan riitä niihin perehtymiseen syvällisesti.
Matkalla kaikkialle / Sarianne
Laos ja Kuang Si -vesiputoukset ovat jo pitkään olleet omalla listallani, joten kiva lukea vinkkejä! Mielenkiintoisen kuuloisia nuo buddhalainen seremoniat, mutta niinhän se valitettavasti usein menee että turismi hieman pilaa näitä ja vierailijat eivät usein osaa kunnioittaa paikallista tapaa.