Istanbul Aasian puolella

Edellisessä osassa kävin läpi Istanbulin Euroopan puoleisia alueita, jotka ovat yleisimmin turistien suosiossa. Päätin itse kuitenkin majoittua Aasian eli Anatolian puolella. Sana anatoli on muinaista kreikkaa ja tarkoittaa itää tai auringonnousua. Majapaikkani sijaitsi Yeldeğirmenissä Kadıköyn alueella, joka tunnetaan Istanbulin hipsteri-kaupunginosana.

Kadıköy

Boheemi ja katutaiteen värittämä Kadıköy on yksi Istanbulin Aasian puolen eloisimmista ja tunnetuimmista kaupunginosista. Marmaranmeren rannalla sijaitsevassa Kadıköyssa yhdistyvät katutaide, ruoka, rauhallisempi yöelämä ja merellinen tunnelma. Kapeilla kaduilla on kahviloita, tatuointiliikkeitä, kirjakauppoja, vintage-putiikkeja ja pieniä levy- ja taidekauppoja. Alueen hengessä korostuu paikallisuus, sillä Kadıköyssa elämä ei pyöri turistien ympärillä samalla tavalla kuin Sultanahmetissa tai Taksimissa.

Pääkadut ovat vilkkaita ja täynnä ravintoloita, mutta muutaman korttelin päässä meno muuttuu yllättävän rauhalliseksi ja asuinaluepainotteiseksi. Kadıköy Çarşın kauppa-alueelta löytää torielämää, tuorepuristettuja mehuja, mausteita, antiikkia ja mitä ikinä keksiikään tarvita. Katujen varsilla näkyy kahviloita ja baareja. Yksi kuvauksellisimmista paikoista on sateenvarjokatu, jonka varrella on lisää ravintoloita ja itämaisia mattokauppoja. Kadıköyssa kulkee vanhanaikainen raitiovaunu rengasreittinä.

Yeldeğirmeni

Yeldeğirmeni on Kadıköyn taiteellinen kaupunginosa, joka sijaitsee muutaman korttelin päässä sekä Kadıköy Çarşista että satamasta. Se on yksi Aasian puolen nopeimmin kehittyvistä ja trendikkäimmistä alueista, mutta on säilyttänyt silti selvästi paikallisen, urbaanin ja aidon tunnelmansa. Kävelin joka ilta Yeldeğirmenin läpi saapuessani Ayrılık Çeşmesin aseman kautta kotiin. Hipsterimäisen kaupunginosan yöelämä ei ole täynnä kovaäänistä jytkettä, vaan enemmänkin tunnelmallista istuskelua pehmeässä valaistuksessa. Yhtenä iltana kuului naapurista livemusiikkia, joka kantautui asunnon sisälle.

Moda

Kadıköyn etelälaidalla sijaitsevan Modan kaupunginosan puolella tunnelma rauhoittuu. Katukuvassa näkyy vanhoja värikkäitä pitsikoristeisia puurakennuksia, vehreys kukoistaa puiden kehystämien katujen ansiosta ja maisemat muuttuvat merelliseksi. Hienostoalueena pidetyssä Modassa risteilee rantabulevardeja ja viheriöiviä puistoja. Tämä alue Kadıköyn sataman lisäksi on parhaita paikkoja auringonlaskun ihailuun.

Üsküdar

Üsküdar on Kadıköysta pohjoiseen ja Beşiktaşia vastapäätä sijaitseva historiallinen alue, joka ulottuu Bosporinsalmen rannalta sisämaahan. Se on yksi kaupungin vanhimmista asuinalueista ja tunnettu paitsi ikiaikaisista moskeijoistaan myös satama- ja rantaviivastaan, josta on hienot näkymät Euroopan puolelle. Üsküdar on rauhallisempi ja perinteisempi kuin Kadıköy.

Satama-alueella liikenne on vilkasta, ja lautta- ja veneyhteydet yhdistävät Üsküdarin Karaköyhin, Eminönüün ja muihin Euroopan puolen satamiin. Keskustassa on myös Marmaray-junan asema, josta pääsee Euroopan puolelle Sirkeciin ja alemmas Aasiaan Kadıköyhin. Lisäksi Üsküdarista ulottuu silta Beşiktaşiin, jota pitkin bussit kulkevat kahden maanosan välillä.

Alueella on tiheästi asuinkortteleita, perinteisiä turkkilaisia kahviloita ja pitkän historian nähneitä hamameja, jotka muodostavat vanhankaupungin ytimen. Moskeijoista vanhimpia on esimerkiksi Mihrimah sulttaanin moskeija, jossa kävin pitkän keskustelun islamista erään moskeijan naistyöntekijän kanssa. Kävin naisen kanssa jälkeenpäin myös kaupungilla.

Lisäksi osallistuin Üsküdarissa Fabrikafa Make & Coffeessa järjestettyyn taideworkshoppiin, jossa tutustuin workshopin vetäjään, Zeinepiin. Olin sattumalta ainoa osallistuja keramiikkalaatan maalauskurssilla, joten meillä oli kolme tuntia aikaa jutustella naisen kanssa.

Kuzguncuk

Kuzguncukia voisi kuvailla Aasian puolen Balatiksi. Viehkeän Kuzguncuk Evlerin varrella kohoaa vanhoja puita, joiden takaa pilkistää värikkäitä puutaloja. Talot ovat peräisin 1800-ja 1900-luvulta ja niiden ominaispiirteisiin kuuluvat koristeelliset parvekkeet ja pienet pihapuutarhat. Kuzguncukissa on paljon viihtyisiä kahviloita ja kiireetön tunnelma.

Vietin Kuzguncukissa viimeisen Istanbulin päiväni workshopissa tapaamani Zeinepin kanssa. Hän kertoili alueen tarinoita: muun muassa eräs talo oli aikanaan toiminut suositun turkkilaisen saippuasarjan kotitalona. Jos haluaa kuljeskella pidemmälle, Kuzguncukin naapuri, Nakkaştepe, on yksi Üsküradin kivoista puistomaisista alueista.

Çamlıca

Voisin veikata, että Çamlıcaan ei kovin moni turisti eksy, mutta esittelen sen silti. Minut alueelle houkutteli valtava ja lähes tyhjä Büyük Çamlıcan moskeija. Vuonna 2019 rakennettu moskeija on mainitsemisen arvoinen siinäkin mielessä, että sen on suunnitellut kaksi naista, Bahar Mızrak ja Hayriye Gül Totu. Moskeijan arkkitehtuuri korostaa naisten osallisuutta tarjoamalla esimerkiksi kunnolliset wudu- eli peseytymistilat ja rukousalueet naisille sekä erillisen lastenhoitohuoneen. Moskeija pystyy majoittamaan maanjäristyksen sattuessa 100 000 ihmistä.

Alueena Çamlıca tunnetaan erityisesti näköalapaikoistaan ja vehreistä maisemistaan. Se ei ole tiheästi asuttu kaupunginosa kuten Üsküdarin keskeisimmät osat, vaan enemmänkin virkistys- ja luontoalue. Çamlıcassa kohoaa myös Istanbulin korkein rakennus, vuonna 2020 valmistunut 369 metriä korkea teletorni. Tornin näköalatasanteelle on 900 liiran eli vajaan 20 euron pääsymaksu. En käynyt tornissa, koska kukkulan laella sijaitsevalta Büyük Çamlıcan moskeijalta näkee maisemat ilmaiseksi. Myös Çamlıcasta löysin herkullista börekiä.

Majoittuako sitten Aasian vai Euroopan puolella?

Nyt kun Istanbulin molemmat puolet on käsitelty, on aika pohtia, kummalla puolella kannattaa majoittua. Mikäli kaipaat selkeästi enemmän menoa ja eläväistä ilmapiiriä, eikä sinua haittaa suuret turistilaumat ja korkeammat hinnat, tai olet kiinnostunut kaupungin tunnetuista nähtävyyksistä, on Euroopan puoli Kultaisen sarven molemmin puolin hyvä vaihtoehto. Jos sen sijaan viehätyt enemmän paikallisesta elämänmenosta, rauhallisesta ajanvietosta ja autenttisemmasta kokemuksesta, suosittelen majoittumaan Aasian puolella – tai Balatin ja Fenerin alueilla Euroopassa.

Tietysti voit seilata kummankin välillä, mutta silloin välimatkoihin kannattaa varata aikaa. Esimerkiksi omasta Kadıköyn majapaikastani kesti 45 minuuttia päästä Eurooppaan Sultanahmetin aukiolle. Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, julkinen liikenne pysähtyy keskiyöllä ja jatkuu taas aamukuudelta – se koskee myös Istanbulin päälentokentälle menevää metrolinjaa.

Jos tarkoituksena on juhlia yöelämässä, kannattaa majapaikka katsoa keskeisten baarialueiden läheltä, missä on turvallista kävellä myös yöaikaan. Jos taas aikeena on löytää rauhallinen majoitus, en majoittuisi ainakaan Taksimissa, Eminönüssa tai Sirkecissä. Aasian puolella Kadıköy Çarşissa saattaa kuulua musiikin möykkää baareista, joten suosittelen ottamaan majoituksen vaikka Yeldeğirmenistä tai Üsküdarista.

Lisäksi lentokenttä saattaa vaikuttaa jonkin verran valintaan. Jos lento on IST-kentältä, on Euroopan puolelta helpompi päästä sinne julkisilla. Itselläni kesti noin kaksi tuntia Kadıköysta. Jouduin vaihtamaan bussia pari kertaa ja siirtymään lopulta metroon. Julkisiin kannattaa muutenkin varata aikaa, koska isommat metroasemat ja bussien risteysasemat voivat olla todella sekavia.

Koska Istanbul haastaa vahvasti kaikkien aikojen suosikkikohteeni, Mexico Cityn ykköspaikkaa, tulen todennäköisesti palaamaan Istanbuliin uudemman kerran, ja aion kyllä jatkossakin majoittua Aasian puolella.

—
Oletko käynyt Istanbulissa? Kumpi puoli on suosikkisi?