Miten Iranin sota vaikuttaa Euroopan lentoihin kesällä 2026?

Peruuntuuko kesän 2026 lennot? Loppuuko kerosiini Euroopasta? Eikö biopolttoaineesta ole apua?

Nämä kysymykset kareilevat monen huulilla juuri nyt, kun kesälomasesonki nostaa pikkuhiljaa päätään. Tein taustatutkimusta pääasiassa Euroopassa operoivista lentoyhtiöistä ja kokosin tärkeimmät pointit, jotka vaikuttavat tulevan kesän tapahtumiin.

Artikkeli on koottu 5.5.2026. Tilanne voi muuttua nopeastikin, joten pidä silmällä oman lentoyhtiösi uutisointia.

Mistä kriisi johtuu?

Lähi-idän pääasiallinen polttoaineen kauttakulkureitti, Hormuzinsalmi, on suljettu Iranin sodan vuoksi. Tankkerit eivät pääse salmen läpi, ja raakaöljy sekä öljyjalosteet pysyvät säpissä. Tämän seurauksena Jet A-1 lentopetrolin hinta nousi 100 % kymmenessä päivässä. Pahiten tilanne on vaikuttanut Aasian lentoihin, mutta Eurooppa seuraa perässä, ellei tilanne selkene lähiviikkojen aikana.

Yleisesti ottaen Euroopan oma kerosiinituotanto on ajettu viime vuosina alemmas kasvavien ympäristövaatimusten vuoksi, ja Eurooppa on tuonut noin 60 % kerosiinistaan Persianlahden maista. Lentoyhtiöt etsivät parhaillaan muita öljynlähteitä muun muassa Atlantin toiselta puolelta. Voi vaan miettiä, oliko sattumaa, että Trump kaappasi Venezuelan öljyvarannot strategisesti juuri ennen Iraniin hyökkäämistä.

Polttoaineen suojaus (jet fuel hedging)

Lentoyhtiöt ovat varautuneet eri mittakaavassa öljynhinnan vaihteluihin, minkä seurauksena osa yhtiöistä on turvannut polttoaineen hinnan pidemmäksi aikaa kuin toiset. Polttoainehankinnat tehdään siis futuurikauppana eli myyjä sitoutuu myymään raaka-aineen tietyllä hinnalla, vaikka sen omat kustannukset nousisivat.

Eurooppalaisista lentoyhtiöistä parhaimpia suojausasteita on mm. Ryanairilla, easyJetillä ja Lufthansalla. Hyvä suojaus ei täysin varjele yhtiöitä, vaan nekin joutuvat karsimaan kannattamattomista reiteistä. Eurooppalaiset yhtiöt ovat kuitenkin paremmassa asemassa kuin vaikkapa yhdysvaltalaiset tai kiinalaiset, jotka eivät suojausta harrasta. Hinnansuojaus ei myöskään auta siinä tilanteessa, jos polttoaine loppuu fyysisesti.

Miten polttoaineen saatavuusongelmat näkyvät matkustajille?

• Lentoja perutaan, koska polttoainetta ei ole saatavilla tai sen hinta on liian korkea.
• Vajaita lentoja yhdistetään, jolloin aikatauluihin tulee muutoksia ja kaikki koneet lentävät täysinä.
• Suorat lennot muuttuvat välilaskullisiksi.
• Lennot pienemmille kentille lopetetaan ja keskitetään suurille risteyskentille.
• Lentojen, matkatavaroiden ja aterioiden hinnat nousevat.
• Lentojen hintaan saattaa tulla ylimääräinen hinnankorotus, vaikka alkuperäinen lippu on jo ostettu.

Mitä lentoyhtiöt ovat sanoneet kesästä?

• Isoista lentoyhtiöistä sekä Lufthansa että Air France-KLM ovat peruneet eniten lentoja, mikä on vaikuttanut myös välilaskullisiin kaukolentoihin. Lisäksi Lufthansa aikoo karsia lyhyitä reittejä ja keskittää lennot isoille risteyskentille.
• Lentoja ovat peruuttaneet myös mm. SAS ja Transavia.
• Jättiyhtiö Turkish Airlines on perunut lukuisia reittejä Afrikkaan, Aasiaan ja Eurooppaan. Tulevia Istanbulin kautta kulkevia kaukolentoja aletaan ehkä yhdistää eli aikataulut saattavat muuttua loppukesästä-syksystä.
• Halpalentoyhtiöistä Ryanair, easyJet ja Jet2 ovat ilmoittaneet, etteivät ne aseta lisämaksuja jo varatuille lennoille, eikä lentojen massaperuuntumisia ole tällä hetkellä näkyvissä ainakaan alkukesästä.
• TUI suunnittelee toteuttavansa kesän pakettimatkat normaalisti.
• Norwegian aikoo lentää kesän reitit pääasiassa suunnitellusti ja on jopa avannut uusia reittejä.
• Finnair ei ole toistaiseksi ilmoittanut massaperuutuksista, vaan aikoo lentää myös uudet reitit esimerkiksi Italiaan ja Espanjaan.
• Euroopan ulkopuolisista lentoyhtiöistä erityisesti Aasian suunnalla suomalaistenkin suosima AirAsia sekä Vietnam Airlines ovat peruneet ja ilmoittaneet peruvansa lisää lentoja.

Milloin ongelmat alkavat näkyä?

Osa Euroopan maista on paremmassa asemassa kuin toiset, joten eri lentoyhtiöiden ongelmat voivat ilmetä eri aikaan. Esimerkiksi Ranskan kerosiinitilanne on parempi kuin Iso-Britannian, joka on vahvemmin riippuvainen Kuwaitista tulevasta polttoaineesta. Ranskan sisällä on kuitenkin eroja, ja esimerkiksi Pariisin kenttä, joka on suorassa putkiyhteydessä polttoainesyöttöön, on paremmin turvattu kuin pienet sivukentät.

Norja on ilmoittanut tehostavansa omaa öljynjalostustaan kerosiinituotannon lisäämiseksi. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan lentopolttoaineen saatavuus on Suomessa turvattu tällä hetkellä. Suomella on velvoite- ja varmuusvarastoissa vähintään viiden kuukauden polttoaineet.

Monet lentoyhtiöt pitävät kesäkuun loppupuolta käännekohtana, jonka jälkeen polttoainepula alkaa näkyä konkreettisesti, ellei Hormuzinsalmea saada avattua.

Mikä on uusiutuvan lentopolttoaineen tilanne?

Uusiutuvaa lentopolttoainetta (SAF, Sustainable Aviation Fuel) käytetään lentokoneissa sekoitettuna tavalliseen kerosiiniin, mutta tässä kriisissä siitä ei ole apua: EU-alueella sekoitusvelvoite on vain 2 %. Tavoitteena kuitenkin on, että vuonna 2050 SAF:n osuus olisi jo 70 %. Tällä hetkellä SAF on 2-3 kertaa kalliimpaa kuin tavallinen polttoaine, mikä rajoittaa sen laajamittaista käyttöä.

SAF valmistetaan pääosin jäteöljystä, kuten käytetystä paistorasvasta ja eläinrasvajätteestä, ja sen käyttö voi vähentää elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 % verrattuna fossiiliseen polttoaineeseen. Monet lentoyhtiöt, kuten Finnair, tarjoavat matkustajille mahdollisuutta tukea SAF:n hankintaa osana ympäristöohjelmiaan. Jos siis haluat kompensoida lentopäästöjä, kannattaa se tehdä tätä kautta – väheksymättä puiden istutusta kehitysmaihin, joka on yleensä toinen, mutta paljon hitaampi kompensaatiovaihtoehto.

Synteettisten polttoaineiden tuotantoteknologiat puolestaan ovat vasta kehitysvaiheessa ja vaativat suuria määriä uusiutuvaa sähköä sekä infrastruktuurin rakentamista. Ehkä maailman nykytilanne antaa pontta kehitykselle.

Mitä voit itse tehdä?

• Varaudu henkisesti lentojen peruuntumisiin ja aikataulujen muutoksiin.
• Älä tee aikataulullisesti tiukkoja suunnitelmia matkoille.
• Pakkaa kevyesti! Tämä on ensisijaisen tärkeää juuri nyt, sillä jokainen ylimääräinen kilo matkatavaroissa lisää polttoaineen kulutusta.
• Ota lennolle snäkkiä, sillä ateriatarjoiluissa saattaa painorajoitusten ja hinnannousun myötä olla ongelmia.
• Jos lento perutaan, katso, pääsetkö kohteeseen toisella lentoyhtiöllä tai onko naapurikaupungin kentälle lentoja.
• Harkitse maata pitkin matkustamista. Etenkin Euroopassa on erinomaiset juna- ja bussiyhteydet, joita kannattaa hyödyntää.

—
Onko sinulla huoli tulevista lennoista tai oletko jättänyt suunnitelmat toteuttamatta siihen asti, kunnes Lähi-idän tilanne selviää?