Istanbulin moskeijat ja islamilaisen taiteen museo

Sultanahmetin aukiolla sijaitsevat Sininen moskeija ja Hagia Sofia ovat kaupungin suosituimpia nähtävyyksiä. Myös moni ei-uskonnollinen matkailija suuntaa näihin historiallisesti merkittäviin kohteisiin jo pelkästään niiden kuvauksellisuuden vuoksi. Vietin Istanbulissa viikon syyskuussa 2025, jonka aikana kiersin useammassa moskeijassa ja tutustuin islamilaiseen designiin, joka on yksi erityismielenkiinnonkohteistani. Tässä muutama vinkki sujuvampaan vierailuun.

Sininen moskeija eli Sultanahmet Camii

Sininen moskeija on pääsymaksuttomuuden ja helpon sijainnin vuoksi yksi Istanbulin ruuhkaisimmista moskeijoista. Siniseen moskeijaan muodostuu helposti todella pitkät jonot, kun suurin osa turisteista jonottaa sivuseinillä olevien sisäänkäyntien kautta. Moskeijaan pääsee kuitenkin helpoiten ihan vaan pääovesta, jotka aukeavat sisäpihalta. Vartijat nimittäin sallivat osan turistien pääsyn myös pääovista, kun rukous ei ollut käynnissä.

Hagia Sophia (Ayasofia)

Hagia Sofia on Istanbulin vierailluin moskeija noin 50 000 päivittäisellä kävijällään. Rakennus on nähnyt historiansa aikana niin kirkolliset menot kuin museotoiminnankin, kunnes se muutettiin moskeijaksi vuonna 2020. Hagia Sofia on siinä mielessä merkittävä, että sen katossa ja seinillä on edelleen nähtävillä muun muassa mosaiikkeja enkeleistä. Suurin osa hahmoja kuvaavista teoksista on maalattu piiloon tai peitetty kankailla ja islamilaisella kalligrafialla, sillä islamissa ei ole suositeltavaa kuvata mitään eläviä hahmoja. Muista bongailla näitä maalauksia ja mosaiikkeja!

Hagia Sofiaan on 25 euron pääsymaksu, ja suosittelen vahvasti hommaamaan lipun etukäteen. Itse ostin skip the line -lipun Get Your Guidesta (28 €, affiliate-linkki). Lippu täytyy käydä lunastamassa Sultanahmetin aukiolla sijaitsevasta noutopisteestä. Kannattaa mennä ajoissa, koska päivän mittaan noutopisteelle kertyy jonoa. Kävin itse noutamassa lipun heti aamulla, menin sitten Siniseen moskeijaan ja vasta myöhemmin Hagia Sofiaan, koska tarkkaa aikaikkunaa vierailulle ei ole.

Mikäli lippua ei ole ostettu etukäteen, joutuu sitä jonottamaan superpitkässä jonossa Hagia Sofian vieressä sijaitsevalta lippuluukulta. Kun lippu on hommattu, joutuu tämän jälkeen jonottamaan vielä turvatarkastukseen. Jono oli suht pitkä, mutta se eteni lopulta 10 minuutissa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ”skip the line” ei tarkoita, ettei jonottamista olisi missään vaiheessa.

Hagia Sofia on mielestäni Istanbulin kaunein moskeija sisältä. Oman vierailuni aikana turisteilla oli pääsy vain yläkertaan, koska rukous oli juuri alkamassa. En ole varma, pääsevätkö turistit muutenkaan enää alakertaan. Yläkerran parvekkeet on aidattu köysillä, joten ihan reunalle ei pääse. Lisäksi osa turistioppaista yritti häätää turisteja pois myös yläkerrasta, kun rukous alkoi – tähän taisi olla syynä se, että ihmiset puhuivat kovalla äänellä ja käyttäytyivät muutenkin epäkunnioittavasti.

Yeni Camii

Yeni Camii on melko samantyyppinen kuin Sininen moskeija ja näin ollen hyvä vaihtoehto, mikäli haluaa välttää suuremmat turistilaumat. Se sijaitsee Eminönün satamassa, eikä sinne ole pääsymaksua. Yeni camii on hyvä paikka seurata rukoushetkeä, jos sellaisen aikana haluaa olla moskeijassa. Rakennusta kiertävä vanha kauppakuja on iltaisin kauniisti valaistu.

Büyük Çamlıca Camii

Çamlıcan moskeija sijaitsee kaukana turistikeskittymistä Aasian puolella Üsküdarissa. Se on Istanbulin suurin moskeija – sinne mahtuu yli 60 000 rukoilijaa. Çamlıca on myös Istanbulin uusin moskeija, ja kaiken lisäksi kahden naisen suunnittelema. Moskeija sijaitsee kukkulalla, joten sen pihalta on hienot näkymät sekä Aasian että Euroopan puolelle. Tätä varten ei siis tarvitse maksaa pääsylippua Istanbulin teletorniin, joka toimii samalla Aasian puolen näköalatasanteena.

Sulttaani Mihrimahin moskeija

Mihrimah Sultan Camii edustaa naisten aikakautta Turkin historiassa. Sulttaani Mihrimah oli Ottomaanien valtakunnan vaikutusvaltaisin prinsessa, Suleiman Suuren tytär. Hän oli tunnettu poliittisesta vaikutusvallastaan sekä taiteen ja arkkitehtuurin suojelijana. Legendaarisen arkkitehdin, Mimar Sinanin suunnittelema moskeija on tunnettu erityisesti Sinanin mestarillisesta valonkäytöstä. Kattoikkunoiden luoma valaistus tulee parhaiten esille aurinkoisena päivänä. Pienessä moskeijassa on helppo vierailla, koska se sijaitsee Üsküdarin satamassa ja Marmaray-juna-aseman vieressä.

Ohjeita vierailijoille

Moskeijat on yleensä auki päiväsaikaan, ja ne sulkeutuvat rukousten ajaksi eli viisi tai kuusi kertaa päivässä. Islamissa on viisi pakollista rukousta: fajr (aamunkoitto ennen auringonnousua), dhuhr (keskipäivä), asr (iltapäivä ennen auringonlaskua), maghrib (auringonlasku) sekä isha (ilta ennen keskiyötä). Näiden lisäksi on olemassa vapaaehtoinen shuruq-rukous, joka suoritetaan auringonnousun jälkeen. Jos ei-muslimi haluaa jäädä moskeijaan myös rukouksen ajaksi, ei sitä ole yleensä kielletty, mutta tällöin on istuttava hiljaa taka-alalla. Kaikissa moskeijoissa tämä ei kuitenkaan onnistu.

Vierailijoilta odotetaan kunnioittavaa pukeutumista ja käytöstä. Naisilla tulee olla peitettynä normaalin pukeutumisen lisäksi vähintään olkapäät, polvet ja pää, ja miehillä olkapäät ja polvet. Moskeijaan on kiellettyä mennä shortseissa, hihattomassa paidassa ja lyhyessä hameessa. Naisilla ei myöskään riitä, että on farkut tai legginsit, koska vartalon muoto täytyy peittää.

Oma pukeutumistyylini on jo valmiiksi melko peittävä, ja käytän normaalistikin turbaanihuivia. Turbaani, väljä t-paita ja pitkä hame riitti Istanbulissa, mutta tällainen asu ei olisi sopiva esim. Arabiemiraattien tai Qatarin moskeijoissa, koska käsivarret ja kaula näkyy. Paikalliset käytännöt kannattaakin ottaa huomioon. Aina moskeijaan mennessä on otettava kengät pois, ja ne voi jättää kenkähyllyihin. Matolle ei saa astua kengät jalassa. Suosittelen ottamaan sukat mukaan, koska se ylläpitää maton siisteyttä – muslimit pesevät jalkansa ennen moskeijaan astumista, mutta turisteilta tätä ei velvoiteta.

Ajatuksia islamista

Istanbulin moskeijat on hyvä paikka tavata vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka keskustelevat mielellään islamista turistien kanssa. Tarjolla on moskeijasta riippuen myös suomenkielistä materiaalia. Suosittelen tutustumaan ihan yleissivistyksenkin kannalta, koska monella on aiheesta hyvin kapea kuva. Aloin alunperin omia ennakkoluuloja kumotakseni opiskella islamia joitain vuosia sitten, ja koin aiheen kiinnostavaksi.

Islamia tuntemattomien mielipiteet perustuvat yleensä vain uskonnon äärikonservatiivisiin muotoihin, kuten salafismiin, vaikka esimerkiksi Turkin – ja itse asiassa koko maailman – suurin sunni-islamin koulukunta, Hanafi madhhab, tunnetaan suht joustavasta ja järkiperäisestä lain tulkinnasta. Hanafi-koulukunta painottaa käytännön harkintaa ja paikallisia olosuhteita, minkä vuoksi se on ollut laajasti omaksuttu Turkin lisäksi erityisesti Keski-ja Etelä-Aasiassa sekä Balkanilla. Olet saattanut matkailijanakin huomata, että näissä maissa naisen asema on hyvin erilainen kuin vaikkapa Iranissa tai Saudi-Arabiassa.

Vaikka osa etenkin sekulaareista muslimienemmistöisistä maista elää nykyään hyvin vapaasti, on todellisuus aivan toinen maissa, joissa shariaa tulkitaan tiukimpien koulukuntien kautta ja joissa heikkojenkin todistajaketjujen haditheja noudatetaan kirjaimellisesti. Osaltaan myös Lähi-idän ja Afrikan maiden kulttuurisidonnaiset perinteet asettavat erittäin kyseenalaiseksi monet ihmisoikeuskysymykset, kuten seksuaalivähemmistöjen aseman ja sukuelinten silpomisen.

Mutta islam ympäristöstään irrotettuna, puhtaasti uskontona ja elämäntapana ei perustu väkivaltaan ja pakottamiseen, vaan ihmisen ja jumalan väliseen suoraan yhteyteen, oikeudenmukaisuuteen, korkeaan moraaliin sekä vastuuseen omasta hyvinvoinnista.

Harva esimerkiksi tietää, että islamissa velvoitetaan suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ja olemaan roskaamatta sitä, säännöstelemään vedenkulutusta ja välttämään muutenkin turhaa kuluttamista, kohtelemaan eläimiä hyvin (myös koiria, koska toisin kuin usein luullaan, Koraani ei kiellä koiria), auttamaan heikommassa asemassa olevia, olemaan häiritsemättä muita ihmisiä, välttämään pahan puhumista ja kateutta, ja kohtelemaan omaa kehoa mahdollisimman terveellisesti, mihin alkoholikieltokin perustuu. Ja matkablogiin sopien, Koraanissa itse asiassa kannustetaan matkustelemaan, jotta ihmiset oppisivat maailmasta.

Bonuksena yksi museo

Mutta jos palataan vielä nähtävyyksiin, laitan listalle moskeijoiden lisäksi myös turkkilaisen ja islamilaisen taiteen museon, jonka moni turisti tuntuu ohittavan. Museo sijaitsee Sultanahmetin aukiolla, ja sinne on 17 euron pääsymaksu. Kokoelma esittelee eri kalifaattien taidetta ja mestariteoksia kaikilta vuosisadoilta. Mukana on mitä upeimpia Koraanin ja muiden kirjojen kultauksia, mykistyttävän kauniita keramiikkaesineitä ja laaja kokoelma turkkilaisia mattoja. Näyttelyn syövereistä löytyy myös profeetta Muhammadille kuulunutta esineistöä.

Lisäksi museon toinen osa esittelee Turkin etnografiaa eli kulttuuria ja kansanperinteitä aina kahvista hamamiin ja perinneasuista ja -koruista kalligrafiaan. Tykkäsin lähes tyhjillään olleesta valtavasta museosta ihan superpaljon, koska rakastan islamilaista designia, sen symmetrisyyttä ja täydellisiä yksityiskohtia. Tämä museo meni ohi jopa Qatarin kansallismuseon, josta pidin myös todella paljon. Museo on näyttelyn puolesta hyvä ja edullisempi vaihtoehto suositulle Topkapın palatsille, jonne pääsymaksu on yli 50 euroa.

Tähän päättyy Euroopan maata pitkin -reissun postaukset. Istanbulista eteenpäin jatkoin Kaukasian kiertomatkalle yhdessä neljän bloggaajakaverin kanssa, eli seuraavassa postauksessa ollaankin sitten Azerbaidžanissa.

—
Oletko käynyt yllä mainituilla nähtävyyksillä? Entä saitko postauksesta jotain uutta infoa?