Kazakstanin luonto: Charynin kansallispuisto ja kanjonit

Kaakkois-Kazakstanissa, noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Almatyn eläväisestä metropolista, maasto muuttuu äkillisesti. Vihreät niityt ja lumihuippuiset Tianšan-vuoret väistyvät, ja edessä avautuu silmänkantamattomiin jatkuva kuiva aro. Katsellessani karua, erikoisten kivimuodostelmien täplittämää aavikkoa tulee mieleen 8 vuoden takainen matka lähes-naapurimaa Mongoliaan – maiden välissä on Kiinan ja Venäjän maaperää muutaman kymmenen kilometrin verran.

Yhtäkkiä eteen levittyy valtava lovi maankuoressa. Charynin kansallispuisto paljastaa 12 miljoonaa vuotta vanhat kerrostumansa, jotka tuuli ja vesi ovat veistäneet valtaviksi kanjoneiksi. Vaikka kansallispuisto tunnetaan yleisesti Charynin kanjonista, kyseessä on laajempi, noin 150 km pituinen rotkojen verkosto, joista jokainen on erilainen. Tein yön yli retken jurttakylään ja kahteen eri kansallispuistoon, ja tässä osassa esittelen alueen kolme tunnetuinta kanjonia, jotka osuvat melko varmasti eteen, jos suunnittelet luontomatkailua Kazakstanissa.

Kuu-kanjoni antaa maistiaisen tarjonnasta

Chernyy eli Kuu-kanjoni tai toiselta nimeltään Valkoinen kanjoni on kolmikosta rauhallisin ja vähiten vierailtu. Charynin verkostoon kuuluva sivukanjoni on saanut nimensä valkoisesta savesta sekä tuulen ja Uzunbulak-puron muovaamista kallioista, jotka muistuttavat autiota kuun pintaa. Osa seinämän kolmiomaisista muodoista näyttää suurelta jurttaleiriltä, jonka vuoksi aluetta kutsutaan myös Jurttien laaksoksi.

Kanjonilla on pituutta kuutisen kilometriä, ja se, kuten koko kansallispuisto sijaitsee noin 1 100 metrin korkeudessa merenpinnasta. Kuu-kanjonista löytyy noin 30 metriä syvä saviluola, jonka seinämiin on ikuistettu 2 000 vuotta vanhoja kalliomaalauksia. Alueella onkin asunut aikanaan ainakin euraasialaisiin paimentolaisheimoihin kuuluneita skyyttejä.

Musta kanjoni erottuu tummanpuhuvilla sävyillään

Tie Mustalle kanjonille mutkittelee neulansilmänä ja antaa mutkissa kiinnostavia ensivilkaisuja rotkoon. Siinä missä Kuu-kanjoni hehkuu vaaleana päivänvalossa, tarjoaa Musta kanjoni täysin toisenlaisen maiseman. Se on saanut nimensä tummasta vulkaanisesta kallioperästä, joka keskipäivän kovassa valossa näyttää lähes pikimustalta.

Musta kanjoni on syvä ja jyrkkäreunainen, pudotusta on paikoin jopa 200 metriä. Kanjonia voi ihailla ainoastaan näköalatasanteelta, sillä pohjalla virtaa tummanvihreä Charyn-joki, eikä siellä kulje patikointireittejä. Ylhäällä on pari erilaista keinua, joissa voi maksua vastaan katsella maisemia hieman erilaisesta perspektiivistä. Myös valokuvausta kotkan kanssa on tarjolla, mutta suosittelen jättämään nämä eläimistä hyötyvät aktiviteetit väliin.

Charynin kanjoni on alueen tunnetuin

Charynin kanjoni tunnetaan myös nimellä Linnojen laakso, ja se on samannimisen kansallispuiston ikonisin osa. Charynia verrataan usein pienoismuodossa olevaan Grand Canyoniin, enkä yhtään ihmettele miksi. Tämä on alueen kanjoneista kaikkein suosituin, mutta koska alue on niin laaja, ei turistisuus tunnu häiritsevältä. Vierailijakeskuksesta löytyy matkamuistomyymälä ja ravintola, ja lisäksi alueella on maisemamajoitusta, joka ei tosin ole kovin kummoisia arvosanoja saanut.

Rotko-osa, jonka vierailijat yleensä kulkevat, on niin ikään sivukanjoni ja siksi kuiva. Reitti on yhteen suuntaan noin kolme kilometriä pitkä, ja sitä reunustavat massiiviset punaiset hiekkakivitornit ja -pilarit. Polku kulkee syvällä kanjonin pohjalla ja päättyy kohisevalle Charyn-joelle, jonka rannalla kasvaa harvinainen saarnilehto. Reitin voi kulkea edestakaisin tai ostaa päätepisteeltä kyydin takaisin vierailijakeskukseen.

Toinen vaihtoehto on kulkea kanjonin reunalla, josta avautuu majesteettiset maisemat alas rotkoon. Kiersin kanadalaisen retkikumppanin kanssa yläreitin, ja kävimme sen jälkeen syömässä. Malesialainen retkikaverimme taas kiersi alareitin, eikä sekään kuvien perusteella hullummalta näyttänyt.

Karu luonto on yllättävän monimuotoinen

Charynin kansallispuiston kasvisto ja eläimistö on monimuotoinen, sillä alueella kohtaavat kolme erilaista elinympäristöä: syvät ja suojaisat kivikanjonit, kuivat ja paahteiset aavikot, sekä vuorilta virtaavan Charyn-joen reunustamat kosteat jokivarsi- eli tugai-metsät. Kansallispuistossa kasvaa yli 1 000 kasvilajia, joista monet ovat harvinaisia tai endeemisiä. Kanjonin alueella elää yli 60 nisäkäslajia, yli 100 lintulajia sekä useita matelijoita.

Charyn-joen varrella kasvaa aiemmin mainittu saarnilehto, joka lajina on säilynyt miljoonia vuosia ja selvinnyt jääkauden yli. Tianšaninsaarni on suhteellisen harvinainen, ja esimerkiksi Kiinassa sitä kutsutaan eläväksi fossiiliksi. Kanjonin rinteillä viihtyvät syväjuuriset mustasaksaulit, joilla on suuri ekologinen merkitys aavikoitumisen estämisessä ja hiekkadyynien sitomisessa. Samaa kasvia löytyykin esimerkiksi Gobin autiomaasta ja kuivuneen Araljärven pohjasta. Muita tyyppikasveja ovat muun muassa suojaa tarjoava eufratinpoppeli sekä steppe-ympäristölle tyypillinen tuoksuva maruna.

Kanjonin kielekkeet tarjoavat ihanteellisen pesimäpaikan suurille petolinnuille. Alueella voi nähdä muun muassa maakotkia ja partakorppikotkia. Joenvarren saarnimetsissä ja ruovikoissa liikkuu villisikoja, kauriita, kettuja ja susia. Kanjonin kuivemmilla osilla ja vuorenrinteillä elää vuorikauriita, isogerbiilejä ja arorusakkoja. Erittäin harvinaisiin alueella tavattaviin lajeihin kuuluu muun muassa kuhertajagaselli. Aurinkoisilla kallioseinämillä voi havaita aavikkoliskoja sekä yllättäen myös nelivarvaskilpikonnia.

Milloin ja miten?

Koska lämpötilat kansallispuiston kanjoneilla nousevat kesällä helposti +40 asteeseen ja tippuvat talvella jopa -25 asteeseen, on paras aika vierailulle kevät ja loppusyksy. Kanjonit ovat parhaimmillaan iltapäivästä eteenpäin, kun aurinko ei porota enää täydellä teholla ja luonnon sävymaailmat pääsevät paremmin oikeuksiinsa.

Charynin kansallispuistoon pääsee Almatysta valmiiden retkien myötä tai vuokra-autolla. Tiet on hyväkuntoisia, mutta ajomatka paikoin melko puuduttava. Olin itse Kazakhstan Guided Toursin retkellä (Get Your Guide -affiliatelinkki), johon sisältyi kaikki kolme kanjonia, Kolsai- ja Kaindy-järvet sekä yöpyminen jurttaleirissä. Retki oli tosi hyvin järjestetty ja aikataulutettu, ja siihen kuului myös aamiainen, kaksi lounasta sekä illallinen. Seuraavassa postauksessa lisää Kolsai-järvien kansallispuistosta.

—
Oletko käynyt kanjoneilla jossain päin maailmaa?