Junalla Uzbekistanissa – Älä missaa Buharaa

Jatkoin Samarkandista matkaa maan sisäosiin päin, missä odotti Buharan 2 500 vuotta vanha kaupunki. Buhara oli aikanaan Silkkitien merkittävä karavaanietappi ja kaupankäyntipaikka.

Jos Samarkandissa menneisyyden historialliset monumentit kattoivat vain pari pientä länttiä koko kaupunkikuvasta, on Buharan koko vanha keskusta täynnä historian havinaa. Tämä oli mieluisa yllätys, sillä en ollut perehtynyt Buharan tarjontaan etukäteen sen kummemmin. Kaupungin yleisväritys on beige, ja vanhoille kujille rakennetut uudiskohteetkin noudattavat menneen ajan tyyliä. Joissain kohtaa tämä herättää kaukaisen vivahteen lavastekaupungista, mutta en antanut sen häiritä. Tunnelma oli unelias, rauhallinen ja lähes taianomainen.

Mutta jos Samarkand tarjoili +38 asteen helteitä, oli Buharassa vielä kuumempi. Varjossa oli päiväsaikaan päälle +40, minkä lisäksi aavikkotuuli puhalsi kuumana tuomatta lainkaan vilvoitusta. Aloin kärsiä hiljalleen nestehukasta ja lämpöuupumuksesta, sillä en tajunnut, että päivän aikana pitäisi noissa lämpötiloissa juoda 4-5 litraa. En tiennyt vielä tässä vaiheessa, että edessä olisi sairaalareissu muutaman päivän päästä.

Buharan tärkeimmät nähtävyydet

Buharan historiallinen vanhakaupunki on kokonaisuudessaan Unescon maailmanperintökohdetta ja sen tärkeimmät yksityiskohdat helposti jalan saavutettavissa. Kaupungin sosiaalisena sydämenä pidetään Lyabi-Hauzia, suuren vesialtaan ympärille rakentunutta aukiota, jota varjostavat vuosisatoja vanhat mulperipuut. Aukion laidalla on ravintoloita sekä upeita madrasoja.

Kaupungin ikonisin maamerkki on Po-i-Kalyan-aukio, joka on vähän kuin Samarkandin Registan pienoiskoossa. Aukion tarkempia speksejä:

• Kalyan-minareetti: Kaupungin symboli, joka on pystytetty vuonna 1127. Se on niin vaikuttava, että jopa kaiken ympäriltään turmellut Tšingis-kaani säästi sen tuholta valloittaessaan kaupungin.
• Kalyan-moskeija: Jättimäinen perjantaimoskeija, jonka sisäpihalle mahtuu tuhansia rukoilijoita. Pääsymaksu 20 000 somia eli noin 1,50 euroa.
• Mir-i-Arab madrasa: Moskeijaa vastapäätä sijaitseva, edelleen toiminnassa oleva islamilainen koulu, joka tunnetaan kahdesta suuresta sinisestä kupolistaan. Historiallisestikin Mir-i-Arab on merkittävä, sillä se oli ainoa madrasa koko Neuvostoliitossa, jonka toiminta sallittiin toisen maailmansodan jälkeen. Koska kyseessä on aktiivinen madrasa, ei sinne pääse kiertelemään vapaasti.

Lyabi-Hauzin vieressä sijaitsevan Nadir Devanbeg madrasan etuseinässä on uskomattoman hieno uzbekistanilaiseen mytologiaan liittyvä Humo-lintujen mosaiikki. Tämänkin madrasan sisäpihoilta löytyy artesaanipajoja. Kävin jälleen tutustumassa miniatyyrimaalaukseen, ja ostin tähtitiedettä kuvaavan maalauksen. Taidepajaa piti miniatyyrimaalauksen opettaja Sherali Avezov, joka antoi kaupanpäällisiksi miniatyyrimaalauksesta kirjoittamansa kirjan.

Muita kauniita madrasoita ovat muun muassa Kukeldash aivan keskustassa sekä Qoshin tuplamadrasa Modari-khan ja Abdullah-khan hieman syrjemmässä. Kuljeskellessani päämäärättä jollain asuinalueella, törmäsin vahingossa tyhjillään olleeseen upeaan Dost Chori Gostin moskeijaan, joka niin ikään on näkemisen arvoinen. Kaupungin laitamilta löytyy myös esimerkiksi Arkin linnoitus, jossa on nykyään museoita. Kävelin vain ohi, mutten jaksanut mennä sisälle.

Kaupungin palveluista

Kun arkkitehtuurista on saanut kyllikseen, kannattaa suunnata mennyttä aikaa huokuviin kupolikattoisiin basaareihin. Buharassa elää edelleen rikas matonkudontaan, silkkitekstiileihin ja metallikaiverrukseen liittyvä perinne, joiden tuotoksia on myytävänä siellä sun täällä. Kupolikattoisia basaareja, toqeja, on useampi, ja niistä voi ostaa perinteisten käsitöiden lisäksi esimerkiksi neuvostomilitariaa. Mattoperinnettä kannattaa käydä ihailemassa erityisesti Abdullaxon timin kupolibasaarissa.

Ravintolatarjonta on todella runsas, ja etenkin ilta-aikaan terassit täyttyvät ihmisistä. Keskustassa on pieniä minimarketteja, mutta isompaa ruokakauppaa havittelevan kannattaa suunnata Qosh madrasoiden vierestä löytyvään Mavze supermarkettiin. Keskustan uumenista löytyy lisäksi useampia hammameja, joissa pääsee pesemään pois aavikon hiekkapölyn.

Myös majoitusta on kattavasti tarjolla pienistä majataloista eksklusiivisiin hotelleihin. Päädyin majoittumaan perheomisteisessa Shukranissa, joka on sijainniltaan erinomainen. Toinen varteenotettava vaihtoehto, jota katsoin pitkään, on Muslima Boutique Hotel. Molemmat näistä on sisustettu perinteiseen tyyliin. Isommista hotelleista viihtyisältä näytti ainakin Shahristan Plaza.

Saavuin Buharaan junalla ja myös poistuin samalla kulkupelillä. Bukhara 1 -asema sijaitsee puolen tunnin ajomatkan päässä kaupungista, Kogolin kylässä. Asemalta keskustaan ja takaisin on helpointa siirtyä Yandexilla – kyyti maksaa vain noin 35 000 somia eli reilu kaksi euroa suuntaansa. Samarkandin tavoin myös Buhara tuntui erittäin turvalliselta kuljeskella yksin iltaisinkin, joten sitä voi lämpimästi suositella soolomatkailijoille.