Baku parissa päivässä – Kulttuuri ja keskeiset nähtävyydet

Kaspianmeren rannalla sijaitseva Baku on sekä Azerbaidžanin pääkaupunki että maan poliittinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus. Kaupunki on kasvanut nopeasti viime vuosikymmeninä, pääosin öljy- ja kaasuteollisuuden ansiosta, ja sen väkiluku on nykyään noin 2,5 miljoonaa. Baku on eriskummallinen sekoitus ikiaikaista historiaa, ultramodernia innovatiivisuutta ja kulttuuriperinteitä, jotka juontavat juurensa kauimmillaan antiikin aikaan.

Vanhakaupunki

Bakun alueella on ollut asutusta jo kauan ennen ajanlaskun alkua, ja se onkin ollut merkittävä satama- ja kauppapaikka. Osana Silkkitien kauppareittejä se on kokenut monien hallitsijoiden vallan, joista etenkin Persian, Osmanien ja Venäjän imperiumit ovat jättäneet syvän vaikutuksen. Tämä monivaiheinen historia näkyy kaupungin arkkitehtuurissa, kulttuuriperinteissä ja paikallisten elämäntavoissa.

Vanhakaupunki, Icheri Sheher, on UNESCOn maailmanperintökohde. Linnoitusmuurien sisällä sijaitsevilla kapeilla kaduilla, pienillä aukioilla ja moskeijoiden ympärillä voi nähdä keskiaikaista kaupunkirakennetta ja historiallisia rakennuksia, joista erityisesti Maiden Tower ja Shirvanshahin palatsi ovat keskeisiä nähtävyyksiä. Maiden Towerin alkuperä ja käyttötarkoitus ovat edelleen osittain mysteeri. Sitä on saatettu käyttää linnoituksena, majakkana tai tähtitornina, osa tulkinnoista arvelee sen olleen zarathustralainen tulitemppeli. Shirvanshahin palatsi toimi keskiajalla hallitsijoiden residenssinä ja hallintokeskuksena.

Majapaikkamme, ihastuttava Suvenir Hotel (affiliate-linkki), sijaitsi aivan vanhankaupungin ytimessä. Oli onni onnettomuudessa, että alkuperäinen majoituksemme perui varauksemme edellisenä yönä, koska olisimme muuten missanneet tämän kauniin kulttuuria ja historiaa esittelevän sympaattisen ja tahrattoman siistin majapaikan. Kolme yötä kolmelta hengeltä (2 makuuhuonetta) maksoi vain 174 € ja sisälsi aamupalan.

Moderni Baku

Moderni Baku näkyy erityisesti keskustassa ja merenrantabulevardilla. Pilvenpiirtäjät, kuten Flame Towers, kohoavat kaupungin ylle ja heijastavat Bakun taloudellista merkitystä. Kaupungin ultramoderni arkkitehtuuri syntyi 2000-luvun alussa, kun öljytulojen kasvu mahdollisti suuret rakennushankkeet. Kansainväliset arkkitehdit toteuttivat liekkitornien lisäksi muitakin futuristisia projekteja, kuten Heydar Aliev Centerin, Euroviisuista tutun Crystal Hallin sekä puolikuun muotoisen ostoskeskuksen, joiden tavoitteena oli luoda tunnistettavia maamerkkejä kaupungin siluettiin.

Kaspianmeren rantabulevardilta löytyy kävely- ja pyöräilyreittejä, yllättävän isoja ja vehreitä puistoja, kahviloita sekä mini-Venetsia, missä kävimme huvittuneena pyörähtämässä. Bulevardin varrella kohoaa myös rullalle käärityn maton muotoinen mattomuseo, sekä hieman kauempana liehuva maailman suurin lippu. Ja koska kaupunki on historiallinen öljykeskus, tietysti Bakun öljymuseo sekä vanhat öljykaivokset kertovat oman tarinansa kaupungin merkityksestä maailman öljyhistoriassa. Katukuvassa näkyi myös juuri päättyneet F1-kisat.

Yhtä aikaa historiallisen ja modernin arkkitehtuurin keskellä osa Bakusta näyttää hämmästyttävän eurooppalaiselta – erityisesti 1800- ja 1900-lukujen vaihteen palatsit ja hienostorakennukset tuovat mieleen Etelä-Ranskan, ja niiden lomaan rakennetut puiset parvekkeet ovat kuin Balkanilla. Tämä eurooppalainen vaikutus juontaa juurensa Venäjän keisarikunnan aikaan, jolloin Baku houkutteli ulkomaisia uusrenessanssi- ja barokkityyleistä innostuneita arkkitehteja esimerkiksi Puolasta.

Parhaan kokonaiskuvan Bakusta saa liekkitornien juurelta, korkealla kukkulalla sijaitsevasta Dağüstü-puistosta. Sieltä löytyy myös marttyyrien hautausmaa, joka muistaa sekä Mustan Tammikuun että ensimmäisen Vuoristo-Karabahin sodan uhreja. Olimme muuten Azerbaidžanissa sattumalta toisen Vuoristo-Karabahin sodan muistopäivän aikaan. Liekö se aiheuttanut ylimääräisen hässäkän myöhemmin Armeniaan pyrkiessämme.

Kulttuurista ja ruuasta

Kulttuurielämässä Baku yhdistää perinteitä ja nykytaidetta. Museoissa, teattereissa ja konserteissa esitellään sekä azerbaidžanilaisia musiikki- ja tanssiperinteitä että perinteisiä taidemuotoja. Matkamuistoissa näkyy vahva käsityöperinne, joka on saanut vaikutteita itämaisista ja turkkilaisista suuntauksista. Osa metroasemista on kuulemma koristeltu mosaiikeilla ja veistoksilla, mikä tekee liikkumisestakin tavallaan kulttuurikokemuksen.

En itse muista nähneeni näitä koristeita, koska metrolla matkustaminen vei kaikki mehut: ajelimme ensin väärällä linjalla täpötäydessä metrossa, ja kaiken lisäksi olimme lähes koko matkan ajan erittäin intensiivisten katseiden alaisena ehkä ainoina turisteina koko metrossa. Etenkin värikkäisiin kukkamekkoihin pukeutuneet sinisilmäiset blondit, Eve ja Elina, herättivät ihmetystä pääosin neutraaleihin sävyihin pukeutuneiden tummapiirteisten azerien keskuudessa.

Metroa ei oikeastaan tarvitse keskustan alueella, mutta halusin käydä katsomassa kauempana sijaitsevan Heydarin moskeijan. Keskustan ulkopuolella näkyi myös ränsistyneempää rakennuskantaa, joten pelkkää loistoa Bakukaan ei ole.

Noin yleisesti ottaen paikalliset ovat vieraanvaraisia ja turistit voivat pääosin tuntea olonsa turvalliseksi. Saavuimme Bakuun aamuyöllä, eikä öisillä kaduilla kävely rinkkojen kanssa tuntunut missään. Ruoka on keskeinen osa arkea, ja perinteisiä annoksia ovat lihavartaat, dolmat eli täytetyt viininlehdet, riisiannos plov, lammas- ja kasvisruoat sekä erilaiset leivät, kuten qutab. Shekin alueella tunnettu piti on myös suosittua Bakussa.

Tee on tärkeä osa azerbaidžanilaista tapakulttuuria, ja sitä juodaan usein aterioiden yhteydessä tai seurustelun lomassa. Emme meinanneet saada valtavaa teepannua tyhjennettyä illallisella. Etenkin katuruoka on edullista, eikä kolmen hengen illallinen juomineenkaan kustantanut kuin 105 manatia eli noin 50 euroa.

Väestöstä ja naapurisuhteista

Vaikka suurin osa väestöstä on shiiamuslimeja, on Baku etnisyydeltään monikasvoinen ja moniuskontoinen kaupunki. Bakussa asuu myös vähemmistöjä, kuten venäläisiä, georgialaisia ja juutalaisia. Tämä monimuotoisuus näkyy kaupungin kulttuurielämässä, ruuassa ja juhlapäivissä. Uskonto vaikuttaa edelleen osittain arkeen, mutta kaupunki ja koko maa on yksi muslimimaailman sekulaareimmista, ja moskeijoiden ohella voi nähdä myös kirkkoja ja synagogia. Joidenkin lähteiden mukaan vain noin 10 % azereista rukoilee islamin ohjeiden mukaan, suurin osa naisista ei käytä hijabia, eikä rukouskutsut kuulu kaupungin arjessa.

Suhteet naapurimaihin ovat monimutkaiset. Azerbaidžanilla on pitkä historia sekä Armenian että Georgian kanssa, ja erityisesti Armenian kanssa suhde on jännitteinen Vuoristo-Karabahin konfliktin vuoksi. Maassa asui aiemmin suuri armenialainen väestö, mutta viimeistään 1990-luvun joukkohyökkäyksessä suurin osa heistä joko tapettiin tai karkotettiin maasta. Georgia on ollut läheisempi taloudellinen ja kulttuurinen kumppani, ja maiden välillä on hyvät kauppayhteydet.

Yksi lähimmistä kumppaneista on ollut sunni-islamilainen Turkki, mikä on aiemmin aiheuttanut närää hartaimpien shiiojen keskuudessa. Baku toimii myös keskeisenä solmukohtana Kaspianmeren alueen energiantuotannossa ja logistiikassa korostaen sen geopoliittista merkitystä. Toisaalta se on tuonut mukanaan myös lisää kahakoita, sillä maa on solminut tiiviit kauppa-, energia- ja investointiyhteydet Israelin kanssa. Tämä on saanut vanhan shiialaiskumppanin, Iranin kääntymään Azerbaidžania vastaan.

Venäjän kanssa tilanne on kärjistynyt joulun 2024 jälkeen, kun Venäjä ampui alas Azerbaijan Airlinesin matkustajakoneen. Kieltämättä tämä oli mielessä, kun lensimme Bakusta Tbilisiin kyseisellä yhtiöllä. Maarajat Armeniaan ja Georgiaan on suljettu, joten jouduimme siksi lentämään Georgiaan. Bakuun saavuimme Istanbulista, joka oli viimeinen etappi omalla maata pitkin reissullani. Tapasin sovitusti Tammeloiden Katrin ja Ilkan, Reissukuumeen Even ja Elinan matkalaukussa Elinan Istanbulin kentällä, josta jatkoimme yhdessä Kaukasian kiertomatkalle. Tsekkaa linkeistä heidän Baku-postauksensa!

Lopuksi

Loppukaneettina voisi sanoa, että Baku on kaupunki, jossa historia, kulttuuri, uskonto ja moderni kaupunkielämä limittyvät hämmästyttäväksi kokonaisuudeksi. Vanhat moskeijat, palatsit ja linnoitukset kertovat menneisyydestä, eurooppalaiset hienostorakennukset 1800- ja 1900-luvulta näyttävät öljykauden vaikutuksen, ja ultramoderni arkkitehtuuri 2000-luvulta kuvastaa kansainvälistä profiilia. Kaiken tämän keskellä pilkottaa yllättävän vehreä urbaani luonto, mitä en osannut odottaa Bakulta.

Lisäksi Baku on ehkä siistein kaupunki, missä olen käynyt: eräänä aamuna nimittäin katsoin ällistyneenä, kuinka katuja pestiin yhdistelmäkoneella, jolla yleensä puhdistetaan isojen kauppojen lattioita! Mutta vaikka tykkäsin Bakusta, ihastuin vielä enemmän maan pohjoisosassa sijaitsevaan Şəkiin, josta lisää seuraavassa postauksessa.

—
Kiinnostaako Baku matkakohteena?