Uncategorized

Kuvahaaste – 10 kuvaa koronavuodelta 2020

Tulen välillä vähän jälkijunassa näiden haasteiden kanssa, ja meinasin alunperin, etten enää katsele viime vuoteen. Tällä hetkellä olen kuitenkin sen verran ärtynyt rokoteaikataulujen jatkuvista viivästymisuutisista johtuen, että tarvitsen jotain positiivista näkökulmaa elämään.

Yllättäen sitä voi löytyä jopa viime vuodesta, vaikka itse asiassa viime vuoden aikana turhautuminen oli useampana päivänä erittäin suurta. Sitä jaksoi kuitenkin suunnata katseen tulevaan – olihan se kuuluisa rokote jo ihan nurkan takana.

Niinhän sitä kuvitteli.

Mutta jottei tästä tulisi hirveää ulinaa, mennään samoin tein viime vuoden kuviin, ja palataan edes mielikuvissa niihin aikoihin, kun toivosta oli edes rippeet jäljellä. Kuvahaasteen meitä viihdyttämään laittoi alunperin liikkeelle Muuttolintu, joten käykäähän kurkkaamassa alkuperäinen postauskin 🙂

1 Vuoden suosikkikuva

Tämä oli vaikea valinta, koska vuoden varrelta löytyi useampikin kiva kuva. Valitsin kuitenkin ylläolevan otoksen, koska tällainen luonnonilmiö oli itselleni ennennäkemätön.

Olimme Madeiran läntisimmässä pisteessä Ponta do Pargossa odottamassa auringonlaskua, ja jännäsimme lopputulosta, sillä aurinko laski kilpaa mereltä vyöryneen saderintaman kanssa. Juuri laskun huippuhetkillä massiivinen sadepilvi peitti auringon, ja syntyi tämä outo oranssi sumuseinämä.

2 Arjen luksusta

Vuoden ensimmäinen lento elokuussa Finnairilla Kööpenhaminaan. Tyhjä penkkirivi on aina yhtä suurta luksusta, mutta tällaisena aikana se tuotti vielä suurempaa riemua. Paluumatkalla kone olikin sitten melkein täynnä.

Köpiksessä riemua toivat myös tyhjät nähtävyydet. Lukuunottamatta ostoskatua ja Nyhavnia, lähes kaikki muut paikat olivat autiona, ja kaduilla sai kuljeskella rauhassa.

3 Kesäkuva

Kesäkuviakin olisi ollut ties kunka monta valittavana, mutta otin tämän nostalgisen tunteen nostattaman kuvan Christianiasta. Tästä tulee jotenkin mieleen kaikki menneiden vuosien huolettomat kesät. Kukat kukkii, aurinko paistaa ja maailmassa on värit tallella.

4 Ihana majapaikka

Olimme Madeiralla kaksi viikkoa ja majoituimme kolmessa eri Airbnb-asunnossa. Kaksi ensimmäistä taloa olivat pohjoisrannikolla, missä oli kylmä ja kostea. Taloissa oli myös mustia tuhatjalkaisia ja muurahaisia.

Viimeiset neljä yötä olimme vuorilla Funchalin koillispuolella São Gonçalossa, josta oli hulppeat näkymät alas pääkaupunkiin. Alue oli ns. hienostoaluetta ja asuntokin oli kaikkein viihtyisin, joskin pienin. Rakastin erityisesti kuivaa huoneilmaa, sitä ettei kämpässä ollut mitään hyönteisiä, siellä oli lämmin ja sängyssä oikeat petivaatteet 😀

Rakastan myös tuota trendikästä vihreää seinää. Haluaisin olohuoneeseen samanvärisen seinän, mutta en ole saanut vastakaikua idealleni..

5 Hauska muisto

No, tämän muiston hauskuudesta nyt voi olla montaa mieltä. Mutta kun katselin kuvia, naurahdin ääneen muistellessani kuljeskeluamme portugalilaisella maatilalla. Paikalla kasvoi viiniköynnöksiä sekä banaanipuita, joita vartioi lehmä. Yritimme käydä havittelemassa banaaneja, mutta kuvaustuokion pilasi sitkeä ampiainen, joka pörräsi ympärilläni.

Pelkään ampiaisia, ja juoksentelin niitä karkuun myös Kööpenhaminassa. Siellä ampiainen lähti seuraamaan minua, ja koetin karistaa sen perästäni juoksemalla tien yli kadun toiselle puolelle. Poukkoilin ympäriinsä ja heitin laukunkin jossain välissä maahan jostain täysin tuntemattomasta syystä 😀 Lopulta ampiainen hävisi johonkin ja jatkoin matkaa muina miehinä. Ihmiset kyllä vähän katsoivat..

6 Herkullinen hetki

Herkkuhetkiäkin mahtui vuoteen paljon: ihan voisin mainita ne kaikkein perinteisimmät grillimakkarat ja luonnossa syödyt eväät tai miehen savustamat lohet ja muikut. Myös Madeiralla sai hyvää ruokaa.

Mutta nostetaan tähän silti Hotelli Punkaharjun illallismenu Saimin järjestämän sieniretken päätteeksi. Menusta vastasi villiyrttiguru Sami Tallberg, ja annokset olivat herkullisuutensa lisäksi myös kauniita. Erikoisin komponentti oli oikeassa yläkulmassa näkyvä savustetun siian kanssa tarjoiltu pikkelöity mänty!

7 Se ei-niin-hohdokas muisto

Tämäkin muisto sijoittuu Madeiralle. Kiertelimme Funchalin kauppahallissa, jota oli suositeltu monessa paikassa. Näin jälkeenpäin katsottuna en voi kuin ihmetellä, miksi kukaan haluaisi tuota huijaripaikkaa suositella. Myös Madeiralla asuvat sukulaisemme teilasivat huijaushallin maanrakoon. Joka kojussa ystävällisen oloiset myyjät tarjoilevat maistiaisia sekä pähkinöistä että kuivatuista ja tuoreista hedelmistä.

Päädyin ostamaan pikkupussukan silkasta solidaarisuudesta yrittäjän ahdinkoa kohtaan, mutta hinta sai minut pöyristyneeksi: pussillinen kuivattuja hedelmänpaloja maksoi yli 20 euroa! En myöskään oppinut virheestäni, vaan seuraavaksi päädyimme hedelmäkauppiaan ansaan. Mies maistatti vaikka millaista hedelmää aina banaanipassionista tomaattipassioniin. Ostimme neljä (4) hedelmää ja ne maksoivat KAKSIKYMMENTÄVIISI (25 !!) euroa.

En siis todellakaan suosittele tuota paikkaa kenellekään. Ainostaan markkinoiden yhteydessä oleva charcuteria on erinomainen lounaspaikka, joten sinne kannattaa poiketa, ja sinne pääseekin onneksi myös kadulta, joten kauppahalliin ei tarvitse astua jalallakaan. Tyrkytys markkinoilla on muutenkin yhtä pahaa, kuin Alanyan basaareissa konsanaan, joten verenpainelääkkeet kannattaa ottaa mukaan.

8 Rakkaassa seurassa

Heinäkuussa vietimme kesäpäivää ja veljenpoikien synttäreitä Kolilla. Päivä oli mukava ja yksi niistä harvoista kerroista, kun edes pääsin viettämään aikaa perheen kanssa. Asumme eri paikkakunnilla, ja myöskään äitin ja siskon sote-työn vuoksi emme ole voineet tavata kovin usein viime aikoina.

9 Suosikkikuva itsestä

Meinasin ensin valita kuvan, jossa poseeraan Madeiran kauneimman vesiputouksen rinnalla, mutta päädyinkin sitten tähän vuodentakaiseen otokseen Föönistä. Kuva on ainutlaatuinen, koska teen siinä jotain itselleni uutta. Laskuvarjohypyn simulointi tuulitunnelissa oli hieno kokemus, vaikka toisaalta järjettömän kova ilmavirta tuntui samalla pahalta.

Toivon, että joskus tulevina vuosina tässä samassa postausaiheessa tämän numeron kohdalla on kuva minusta hyppäämässä oikea laskuvarjohyppy 🙂

10 Unohtumaton maisema

Toukokuussa jouduimme heittämään hyvästit Irlannin roadtripille, mutta emme silloin vielä tienneet, että pääsisimme näkemään samantyylisiä maisemia Madeiran itäkärjessä. Teimme monen tunnin raskaan patikkaretken Ponta de São Lourençon luonnonsuojelualueelle.

Reitti kulki jyrkillä rinteillä mutkitellen, ja paikoin tuntui kuin olisi oikeasti ollut jossain Irlannin rannikolla. Muistaakseni jossain kuvailtiin tätä paikkaa sanoin ”Skotlanti kohtaa Karibianmeren”. Joiltain jyrkänteiltä kun avautui alla turkoosin sininen kirkas meri. Paikoin merestä myös nousi hienoja laavapilareita, ja muutenkin maastossa näkyi saaren tuliperäisyydestä syntyneet värikkäät sedimenttikerrokset.


Millä mielillä katsot tulevaa? Aiotko yrittää suunnitella matkoja jo tälle vuodelle vai odotatko sinnikkäästi rokotetta, vaikka se siirtyisi jopa ensi vuoteen?

20 kommenttia

  • Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Olen kyllä suunnitellut useammankin matkat tälle vuodelle. Olen kuitenkin päättänyt tehdä niin, että mitään ulkomaille suuntautuvaa en vielä varaa, vaan seurailen tilannetta ja jos se näyttää hyvältä, niin sitten varaukset lyhyellä varoitusajalla. Toimi viime kesänäkin hyvin. Muutama matka Lappiin on ihan varattunakin, samoin muutamia piilokojuja.

  • Mari / Kodinvaihtaja

    Ihana kuva Madeiralta!!! Itse menin ostamaan lennot Islantiin syyskuulle – ostin ne silloin, kun rokotukset alkoivat ja kaikki näytti hyvältä… no saa nuo lentopäivät muutettu (Finnairilta ostin suoraan), mutta vituttaa silti. Kesäkuulle on tiedossa viikon vaellus Muotkatunturille ja Saimaan ympäripyöräily. Heinäkuussa toivottavasti miehen kanssa roadtrip Alpeille.. Luultavasti joulunvietto Brasiliassa ei onnistu, ehkä jouluna 2022 tai jotain…

    • Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning

      Kiitos 🙂 Ja voi vitsi! Islantia mäkin oon katellut vähän väliä. Nyt vaan taitaa olla karanteeni siellä odottamassa, vaikka oliskin negatiivinen koronatesti. Toivotaan parasta, että rokotteita nyt jotenkin vielä ilmestyis tässä kevään ja kesän aikana niin, että saatais jo syksyllä tai loppuvuodesta elää vapaammin. Kyllä tässä meinaa välillä usko loppua. Meillä on syys-lokakuun vaihteeseen varattu Kyproksen matka, mutta saa nähdä miten senkin käy. Haluaisin kyllä sitä ennen jo johonkin. Tuntuu, että elämä valuu ihan hukkaan neljän seinän sisällä istuessa..

  • Sonja | FIFTYFIFTY

    Kivoja kuvia ja matkamuistoja! En ole itse vielä saanut tartuttua mihinkään haasteisiin, vaikka blogi kumiseekin välillä tyhjyyttään – ei ole ollut matkoja, joista kirjoittaa. Mitään en ole varannut tälle vuodelle, paitsi juhannusmökin. Jotenkin tämä tilanne on sellainen, etten osaa unelmoida, eikä suoraan sanottuna kiinnosta lähteä ulkomaille sombailemaan maskin ja muiden rajoitusten kanssa. Ehkä kesällä varaan jotain lyhyellä varoitusajalla, jos tilanne näyttää paremmalta. En sano tätä mitenkään ranteet auki -mentaliteetilla, vaan nyt ajattelen muita asioita kuin matkustamista ja tähän olen tottunut. 🙂

  • Maapalloilija

    Tuo arjen luksus eli lentokoneessa omaa tilaa on kyllä aivan parasta!

    Hauskoja muistoja ja kuvia muuten kyllä paitsi tuo kauppahalli ei ollut todellakaan mikään halpahalli 😀

  • riitta reissaa

    Huh mitkä torihinnat! Kiitos varoituksesta! Ja ihana tuo lentokoneen ikkunasta otettu kuva. Kertakaikkisen erikoinen luonnonilmiö, eipä ole tullut vastaan. Kaiken kaikkiaan: aika hyvä setti reissukuvia koronovuodeksi!

  • Ne Tammelat

    Hienoja kuvamuistoja tarinoineen! Kyllä tässä jo vähän ollaan optimistisina suunniteltu seuraavia reissuja. Siirrellään sitten eteenpäin, jos aika ei ole vielä sopiva. Tanskan reissu olisi suunnitteilla huhtikuulle, mutta tällä menolla se siirtyy eteenpäin.

  • Pirkko / Meriharakka

    Nyt on pakko kommentoida muurahaisia 🙂 Ilmeisesti noilla Portugalin saarilla muurahaiset ovat jossain määrin ”se juttu”. Me asuimme Azoreilla pienen hotellin toisessa kerroksessa ja ensimmäisenä tai toisena iltana jäi keksipaketti auki pöydälle ja kun seuraavaksi meinasin siitä napata keksin, niin ihmettelin, että miksi nämä ovat niin pilkullisia – no täynnä muurahaisiahan se paketti oli! Seuraava ostos viikon oleilua varten oli pari tiivistä ”tupperware” -tyyppistä rasiaa, joissa jatkossa säilytimme kaiken ruokaan viittaavan! Hotellin nimi haihtui mielestämme pian (olisi toki jostain muistiinpanoista selvitettävissä), mutta kulkee keskusteluissamme aina nimellä ”muurahaishotelli”.

    • Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning

      Heh, muurahaishotelli 😀 Muistaakseni olen myös lukenut noista muurahaisista muualtakin, joten kai se on sitten ihan yleinen ilmiö! Se vaan kyllä ihmetytti, että miten ne muurahaiset pystyi tulemaan niin pitkän matkan päästä olohuoneen ja keittiön läpi roskiksille/miten ne ties että sisällä on roskis, kun ei niitä muuten siellä aiemmin näkynyt. Niillä meni sellanen polku olohuoneen lattiaa pitkin talon toiselta puolelta asti. Ripottelin ensin suolaa niiden polulle, mutta ei siitä ollut mitään hyötyä. Lopulta tapoin niitä harjalla ja lakaisin raadot pois. Onneks ne hävis kun vietiin roskikset terassille. Muissa kämpissä ei näkynyt onneks. Ällöttävämpiä kyllä oli ne mustat kovapintaiset tuhatjalkaiset ja muutama torakka, mitä nähtiin. YÄK!

  • Johanna M. / Muu maa mandariini

    Apua mitä toimintaa tuolla Madeiran kauppahallissa! 😱 Ei kyllä kuulosta yhtään normaalilta Portugalin meiningiltä. Varmaan ovat hoksanneet että turisteilta saa helposti nyhdettyä järkyttäviä ylihintoja.

    Mäkin kiinnitin huomion tuohon ihanan sävyiseen vihreään seinään, tosi nätti!

    • Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning

      Juu, ei muualla Madeiralla eikä myöskään Lissabonissa ollut mitään ongelmaa myyjien kanssa. No ehkä Porto Monizissa oli astetta aggressiivisempaa krääsän tyrkyttämistä, mutta ei muuten. TripAdvisorissa onkin satoja kommentteja noista kauppahallin hedelmämyyjistä, kuulemma etenkin yläkerran myyjät harrastaa tuota kusetusta.

  • Elina / elinanmatkalaukussa

    Kauniita kuvia, ihana toi auringonlasku sadepilven takana! Voi vitsi, kylläpä hurjat hinnat otti kauppahallissa, hyvä vaan ku sana leviää! Olipa toi vihreä seinä tosi kiva, en ite välttämättä osais harkita tuota ensimmäiseksi, mut tossa se näytti kyllä tosi kivalta 🙂 Mua ahdistaa tämä korona tilanne niin paljon, etten pysty siihen liittyviä uutisia nyt edes lukea. Mut oon käsittänyt, et hirveä säätäminen niiden rokotteiden kanssa nyt. Huoh! En pidä mitään toivoa yllä enkä uskalla varata mitään, jos jotain tapahtuu, niin on sit vaan positiivinen yllätys 😀 Meillä on se ”ongelma”, et vaikka me aikuiset rokotteet saataisiin jossain vaiheessa niin meidän lapsia ei rokoteta ja niihin tuo muunnos tarttuu kuitenkin herkemmin, joten tuntuu siltä, ettei päästä pitkään aikaan mihinkään 🙁 Kesällä viimeistään tehdään joku teltta/asuntoauto reissu kotimaassa omassa rauhassa, jos ei yhtään mitään muuta!

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.