Eurooppa,  Suomi

Itä-Suomen matkailu 2026: Vaihtoehtoja kesälomaan

Maailman epävarma tilanne ja kallistunut lentokerosiinin hinta ovat alkaneet karsia ulkomaille suuntautuvia matkoja, mikä näkyy myös suomalaisten kesälomasuunnitelmissa. Kokosin alle joitain kotimaan matkailun trendejä, jotka ovat nousussa tänä kesänä. Niiden yhteinen teema – luonto, autenttisuus ja rauha – ovat olleet minulle kesälomaan kuuluvia asioita lapsuudesta saakka. Itä-Suomen kasvattina jaan mielelläni vinkkejä erityisesti sydäntä lähellä oleville kotikonnuilleni.

Mökkiloma Höytiäisen rannalla Pohjois-Karjalassa.
EU:n itäisin piste Ilomantsissa.

Kesän 2026 keskeiset trendit kotimaan matkailussa

  • Ensimmäinen selkeä muutos on siirtymä hitaampaan matkailuun. Ihmiset viettävät pidempiä aikoja yhdessä kohteessa ja hakevat syvempää kokemusta sen sijaan, että kiertäisivät monta paikkaa nopeasti. Tämä näkyy kasvavana kiinnostuksena esimerkiksi mökkiseutuja, kansallispuistoja sekä järvialueita kohtaan.
  • Toinen trendi on vahva luonto- ja hyvinvointipainotus. Metsä, järvet, sauna ja hiljaisuus eivät ole enää reissun lisuke, vaan koko matkan ydin. Tähän liittyy myös mikroelämykset, kuten melonta, vaellus, villiruoka ja savusauna.
  • Kolmantena on autenttisuus ja vähemmän tunnetut kohteet. Massaturismia vältetään tietoisesti, ja matkailijat etsivät paikkoja, joita ei ole vielä kulutettu loppuun.
  • Neljäs trendi on aktiivinen luontoliikkuminen, erityisesti pyöräily ja gravel-reitit. Saimaan alueelle kehitetään laajoja reitistöjä, mikä nostaa koko Itä-Suomea kartalle.
  • Viides kulma on yhdistelmälomat: luonto + ruoka + kulttuuri. Nykyään pelkkä yksittäinen vaellus ei enää riitä, vaan samaan reissuun halutaan ympätä esimerkiksi paikallisia ravintoloita tai historiallisia kohteita.
Oskolankosken luontopolku Kiihtelysvaarassa.
Enkelin pesä Mikkelin Hiidenmaalla.

Vähemmän tunnetut mutta nousevat kohteet Itä-Suomessa

Vaikka moni “piilotettu helmi” ei ole enää kovin piilossa, ovat alla olevat kohteet vielä kohtuullisen alihyödynnettyjä suhteessa potentiaaliin.

1. Neitvuori ja Hiidenmaan reitit

Mikkelin Anttolassa sijaitseva Neitvuori tunnetaan Saimaa Geopark -kohteena, jota hallitsevat jylhät kalliorinteet, metsäpolut ja Luonterin järvimaisemat. Ympärillä levittyvä Hiidenmaa tarjoaa rauhallisia harjupolkuja, vanhaa metsää ja luonnonmuovaamia kivimuodostelmia, joiden ympärille paikallinen tarinaperinne kietoutuu. Etenkin Enkelin Pesän erikoinen kalliolippa toimii uniikkina taukopaikkana luonnossa liikkujille.

Neitvuori on Etelä-Savon korkein kohta, 184 mpy.

2. Ilomantsi

Suomen itäisin kunta, mutta matkailullisesti yllättävän vähän hyödynnetty. Tämä lienee muuttumassa, sillä Pohjois-Karjala on kohottanut kasvojaan uudelleenbrändäämällä itsensä suosittujen matkailualueiden joukkoon. Ortodoksinen ja karjalainen kulttuuri, sotahistoria ja erämainen luonto tekevät Ilomantsista teemamatkailuun sopivan kohteen. Tsekkaa myös Suomen ja manner-EU:n itäisin piste, josta näkee uintimatkan päässä olevat Venäjän metsämaat.

Lue lisää: Retkeilyä ja perinnematkailua Pohjois-Karjalassa

Suomen ja Venäjän rajavyöhyke.

3. Linnansaaren kansallispuisto

Vaikka Saimaan alue on tunnettu, jää Linnansaari usein Koloveden kansallispuiston, Järvisydämen ja Savonlinnan varjoon. Erityisesti melontaan ja saaristoluonnosta nauttimiseen tämä on yksi parhaista paikoista, mutta silti suhteellisen rauhallinen vaihtoehto. Venekuljetukset lähtevät kesäisin Oravista, mahdollisuus yöpyä Linnansaaren telttailualueella.

Lue lisää: Kaunis, mutta yllättävän haastava Linnansaaren kansallispuisto

Linnavuori.

4. Punkaharju

Useimmat käyvät vain harjutiellä ja lähtevät pois. Todellinen arvo löytyy kuitenkin pienemmistä poluista, suppamaastoista ja metsäreiteistä. Käy kuljeskelemassa esimerkiksi Likolahden liepeillä tai kulje Topeliuksen polku. Tein itse Punkaharjulla islanninhevosretken.

Punkaharjun Pususilta.

5. Vedenjakajareitistö

Pieksämäellä sijaitseva harju-, suo- ja metsäjärvimaisemissa risteilevä reitistö pitää sisällään 35 km patikointipolkuja sekä 40 km maastopyöräreittejä. Useimpien reittien varrella on taukopaikkoja, joissa voi viivähtää makkaranpaistossa tai vaikkapa yöpyen. Partaharjusta ja Paltaselta löytyvät myös esteettömät luontopolut. Reitistön etäisin piste sijaitsee Sorsakoskella, missä silmien eteen avautuu Etelä-Suomessa harvinainen Kivikuru, joka tunnetaan myös nimellä pirunpelto.

Lue lisää: #Vedenjakajareitistö

Tahinlammen kierros Pieksämäellä.

6. Tiilikkajärven kansallispuisto

Rauhallinen ja vähemmän tunnettu kansallispuisto, jossa yhdistyvät mäntykankaalta levittyvä pitkä hiekkaranta, kirkasvetinen järvi ja laajat suoalueet. Pystytä teltta rauhallisemmalle Pohjoisniemen leiriytymisalueelle ja käy patikoiden iltauinnilla Venäjänhiekalla, jossa suurin osa retkeilijöistä majoittuu.

Lue lisää: Tiilikkajärvi – Suomen kaunein kansallispuisto?

Kesäyö Tiilikkajärvellä.

7. Pielinen ja Höytiäinen

Pohjois-Karjalan järvimaisemat levittyvät laajalle Joensuun seudulla ja mahdollistavat juuri sen mitä nyt haetaan: useamman päivän hitaan matkailun, jonka aikana saa mahdollisuuden tutustua syvemmin alueeseen. Käy kulkemassa myös Oskolan luontopolku Kiihtelysvaarassa – etenkin kesäaikaan sieltä löytyy yksi Suomen kauneimmista lehdoista.

Lue lisää: Kohdevinkkejä Pohjois-Karjalan luonto- ja perinnematkailuun

Yötön yö Höytiäisen rannalla.

8. Petkeljärven kansallispuisto

Patvinsuota reilusti pienempi kohde, joka on samalla Suomen itäisin ja yksi vanhimmista kansallispuistoistamme. Petkeljärvi on tunnettu harjumaisemistaan ja soveltuu paremmin päiväretkille ja lyhyemmille vaelluksille. Kierrä esimerkiksi 6,5 km pituinen Kuikan kierros ja jää telttailemaan leirintäalueelle nauttien kesäillan hiljaisuudesta.

Lue lisää: Retkeilyä ja perinnematkailua Pohjois-Karjalassa

Kuikan kierros.

9. Kyyvesi ja Keronvuoren aarnimetsäalue

Tämä on melko varmasti paikka, jossa suurin osa kotimaan matkailijoista ei ole koskaan käynyt. Haukivuorella sijaitseva pieni ja luonnontilainen suojelualue on saavutettavissa joko autolla tai meloen esimerkiksi Pieksämäeltä lähtevää Naarajoki-Kyyvesi-Puula-reittiä. Paikalta löytyy myös grillikatos. Samalla reissulla kannattaa käydä tsekkaamassa Kapustasalmen kaunis maisema.

Keronvuoren kota.

Plus monen monta muuta kiinnostavaa kohdetta, kuten Astuvansalmen kalliomaalaukset, Hitonhauta, Orinoron rotko, Bomban karjalaiskylä, Kaiskunniemi, Jäppilän Kivinen sekä Kämärin luontopolut ja Ämmänkoski Varkaudessa.


Itä-Suomi hyötyy juuri nyt kolmesta asiasta samanaikaisesti. Se on luonnonläheinen, harvaan asuttu ja vielä osittain “löytämättä”. Nämä vastaavat suoraan vuoden 2026 matkailutrendeihin, joissa korostuvat hitaus, merkityksellisyys ja ruuhkien välttely.

Matkailijan ei kannata etsiä tänä kesänä yhtä tiettyä kohdetta, vaan suunnistaa kokonaisen alueen perässä ja rakentaa siihen useamman päivän matka, joka palvelee omia mielenkiinnon kohteita.

Lisää vinkkejä:

8 kommenttia

  • Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Tässä olikin paljon todella kivoja nostoja. Itä-Suomi on upeaa aluetta. Itse olen kotoisin länsirannikolta ja vasta viimeisten, ehkä 10 vuoden aikana, innotunut itäisemmästä Suomesta. Tällä hetkellä tulee vietettyä töiden vuoksi viikot itäisessä Suomessa, joka on ollut kyllä hienoa.

    • admin

      Kiva kuulla 🙂 Mulla taas Länsi-Suomi on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tänä kesänä on kyllä suunnitelmissa käydä varmaan Kurjenrahkassa ja Saariston rengastiellä.

  • Stacy Sofia Siivonen

    Orinorolla kävin viime kesänä toista kertaa ja tällä kerralla oli paljon vähemmän hyttysiä eli yttösiä kuin viimeksi. Itäpisteen tavoittelu on minulla jo melkein legenda. Kävin jotain 4 km päässä Itäpisteestä joskus 1990-luvun alussa. Rajavyöhyke kulki silloin siinä. Viime vuonna kävin Möhkössä. 1982 kävin Kusurissa, missä tie ylitti rajan Neuvostoliiton puolelle. Aittojärvilläkin kävin joskus 1990-luvulla, kaveri meinasi juosta järven jäällä Moskovan puolelle rajaa. Nyt olisi sitten ihan aidosti se paikka, että käyn Itäpisteellä. Olof Enckell kävi siellä kirjassaan Rajan Vartio. Silloin se ei tietenkään ollut itäpiste.
    Monella muullakin paikalla olen resunnut, kuten esimerkiksi Höytiäisellä ja Pielisellä. Bomballa olen käynyt kerran. Ei ne paikat kulu, vaikka kävisi useammankin kerran.
    Kova sankolistan kohde on Asutusmuseo. Se pitää saada nyt pois tänä vuonna siltä listalta.

  • Anne | Elämää Nomadina

    Mainioita vinkkejä, Itä-Suomessa todella riittäisi luontokohteita kierrettäväksi! Itsellä itäinen Suomi on jäänyt melkoisen tuntemattomaksi, vaikka toki lyhyitä pistäytymisiä on tullut tehtyä eri puolille, lähinnä kaupunkeihin. Viime kesänä ajeltiin Itä-Suomen halki, ja varmaankin tänä kesänä uudestaan kun kotimaahan tullaan, mutta aikaa pitäisi varata melkoisesti että ehtisi tutustumaan paremmin eri kohteisiin, ja pääsisi oikeasti rauhoittumaan poluille ja järville.

  • Sari /matkalla

    Todellakin välillä on kiva pysyä kotimaassa. Oma lomareisdu suuntautuu kesällä Savonlinnan oopperajuhlille ja Punkaharjulle. Pitääkin tutkia alueella olevat luontopolut.

  • Pirkko / Meriharakka

    Saas nähdä innostutaanko vielä tänä vuonna käymään jossain kansallispuistossa… Savonlinnassa pistäytymistä on vähän ajateltu siellä ainakin vielä viime kesänä olleiden taidelinnunpönttöjen tiimoilta, mutta katsotaan nyt miten siinä lopulta käy.

  • Raija / Kohti avaraa maailmaa

    Ihania suomalaisia maisemia. Lapsena kiersin vanhempien kanssa paljon Suomea telttaillen ja vielä omien lapsieni kanssa kuljin jonkin verran eri paikoissa, mutta nyt se on jäänyt kokonaan. Harmi. Hienoja paikkoja olet nostanut esiin, ja enkelin pesä kuulostaa kyllä lutuiselta 💗

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.