Aasia,  Qatar

14 tunnin välilasku Dohassa yllätti positiivisesti

Lensimme Qatar Airwaysilla Kairosta Omanin pääkaupunkiin, Muscatiin, ja otimme tarkoituksella pitkän välilaskun Qatarissa. Lento lähti Kairosta 1:20 ja saapui Dohaan viiden maissa aamulla. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun lensin Qatarilla ja kun lyhyellä lennolla oli käytössä laajarunkokone. Kone oli aivan täynnä.

Meillä oli toiveena saada edes hieman unta lennolla, mutta yöllinen ruokatarjoilu ja ympärillä olleiden ihmisten toiminta vei unet, joten torkahdin ehkä vain kymmeneksi minuutiksi, kun kone ajautui kovaan turbulenssiin ja keinutti minut untenmaille.

Saapuminen Dohaan meni sujuvasti, saimme maahantulotarrat passiin ilman mitään kyselyitä. Päätimme jäädä torkkumaan kentälle hetkeksi, ennen kuin lähtisimme kaupungille. Koiranunessa meni ehkä vajaa tunti, jonka jälkeen suuntasimme ostamaan aamupalaa ja kohti Dohan metroa.

Dohan metro

Dohassa metromatkustaminen on todella edullista. Päivälippu maksaa vain 6 rialia eli 1,50 euroa. Ilman kuljettajia kulkeva metrokalusto on uusi, puhdas ja laadukas. Mikäli haluaa ajella vielä enemmän herroina, voi ostaa lipun kultaluokan vaunuun, jossa voi esimerkiksi istua vaunun keulassa.

Normaali vaunu vasemmalla, kultaluokka oikealla.

Dohan metrossa on kolme linjaa: punainen, vihreä ja kultainen. Punainen linja menee lentokentälle, ja oikeastaan se on muutenkin päiväturistien kannalta oleellisin linja. Asemia on 37, mutta metroa ollaan laajentamassa. Lisäksi metro yhdistyy pohjoisessa raitiovaunuun, ja runkolinjan yhteydessä on ilmainen bussitarjonta.

Metromatka kentältä Msheirebin risteysasemalle keskustaan kestää puoli tuntia. Jäimme siellä pois ja kävelimme soukiin, joka oli ensimmäinen kohteemme.

Kuva: Qatar Rail

Souq Waqif

Souq Waqif oli ihanan rauhallinen Marokon ja Egyptin hälinän jälkeen. Kukaan ei tyrkyttänyt mitään tai huudellut perään eikä yrittänyt hyötyä meistä mitenkään. Tuotteita sai katsella rauhassa ilman pakkomyyntiä. Päädyimmekin ostamaan souqista jalkapalloaiheiset tuliaiset veljen pojalle. Ainakin tässä kojussa maksuvälineenä kävi kortti, emmekä muutenkaan nähneet Qatarin rialeja koko päivänä.

Dohan kaduilla ei pahemmin ruuhkaa ollut.

Souqissa myydään jalkapallo- ja Palestiina-tuotteiden lisäksi kaikenlaisia matkamuistoja, käsitöitä, perinnevaatteita, mausteita sun muuta. Käytävien uumenissa on myös ravintoloita ja shisha-baareja. Yhden nurkan takaa löytyi ulkoilmassa oleva eläinkauppa, jonka ohitimme nopeasti. Netistä löytyvän tiedon mukaan eläinten olot eivät vastaa hyvien elinolosuhteiden standardeja.

Souqin vanhin osa on peräisin 1800-1900-lukujen taitteesta.

Qatarin kansallismuseo

Seuraava kohteemme, Qatarin kansallismuseo, sijaitsee kultaisen linjan varrella Souq Waqifin asemasta yksi pysäkki itään päin, mutta päätimme kävellä sinne. Museo on Dohan vanhassa satamassa, ja sieltä alkaa myös Al Corniche, rantapromenadi. Veli ei jaksanut lähteä museoon, vaan jäi ulos hengailemaan. Suuntasin siis yksin aulaan, josta ostin 50 rialia (vajaa 13 euroa) maksaneen pääsylipun.

Museo on ulkoa arkkitehtonisesti todella erikoinen. Se on saanut inspiraation aavikolta löytyvästä ruusukivestä, jota rakennus kyllä toden totta muistuttaakin. On pakko sanoa, että Qatarin kansallismuseo on näyttelyiltäänkin yksi maailman upeimmista museoista. Interaktiiviset näyttelyt, valtavat seinän kokoiset videoesitykset ja kiinnostava esillepano viihdyttävät takuuvarmasti myös niitä, jotka eivät yleensä viihdy museoissa.

Qatarin kansallismuseo on saanut inspiraation aavikon ruusukivestä.

Minulle tuli yllätyksenä, että Qatarilla ylipäänsä on historia. Olen saanut jostain syystä kuvan, että maassa ei olisi mitään aitoa, vaan koko maa olisi yhtä kuin Dohan komeus ja moderni luksus, joka on rakennettu vasta viime vuosien aikana. Museo osoitti ennakkoluuloni vääriksi. Dohan paikalla on aiemmin ollut pieni helmenkalastuksesta elantonsa saanut kylä, kunnes maa rikastui öljyn ja sittemmin myös maakaasun avulla muutama vuosikymmen sitten.

Kansallismuseo esittelee kiehtovalla tavalla historian eri osa-alueita aina luonnonhistoriasta kulttuurihistoriaan, ja juuri kun luulet, että kierros oli tässä, aukeaa kulman takaa jälleen uusi kokonaisuus. Esillä on kaikkea mahdollista muinaisen aikakauden fossiileista jättimäisiin esihistoriallisiin hyönteisiin, perinteisistä käsityömenetelmistä perinnevaatteisiin, koristeellisesta keramiikasta ikivanhoihin kirjoihin, aseista laivoihin ja arabialaisen kahvin valmistuksesta helmenkalastukseen. Museolla on pinta-alaa huimat 52 000 m².

Qatarin kansallismuseo on yksi hienoimmista koko maailmassa.

Näyttelytiloista löytyy myös Qatarin teollistumista, urbanisaatiota, mediaa ja hallitusta esittelevät osiot. Museossa viettäisi helposti koko päivän jos toisenkin. Sisäpihalta löytyy vielä 1900-luvun alusta peräisin oleva sheikki Abdullah bin Jassimin palatsi, ja kierros päättyy lopulta museokauppaan, josta voi ostaa erilaisia matkamuistoja, kuten taidetta ja käsitöitä.

The Pearl ja Legtaifiya

Museokierroksen jälkeen alkoi olla nälkä, ja hyppäsimme metroon ajaaksemme lähemmäs Dohan luksusosaa, The Pearl of Qataria. Keinotekoiset ympyrän muotoon rakennetut saaret pitävät sisällään korkean tason hotelleja, överirikkaiden firmojen omistamia kiinteistöjä ja luksusputiikkeja.

Metrolinja ei ulotu vielä The Pearliin, joten jäimme pois Legtaifiyan asemalla. Ulkopuolella odotti bussi, jolla olisi päässyt perille, mutta bussi ei jostain syystä näyttänyt lähtevän ihan hetkeen. En tiedä, olisiko meidän pitänyt etsiä raitiovaunua ennemmin, mutta feidasimme The Pearl -suunnitelman ja kävelimme aseman lähellä olevalle street food -alueelle, josta löytyi runsas valikoima etnisiä ravintoloita. Otimme ruuat mukaan ja kävelimme Legtaifiya beachille.

Legtaifiya beach oli autio.

Ranta oli autio, eikä siellä olleissa teltoissakaan näkynyt elämää. Alueella on ilmeisesti ollut jonkin sortin majoitusta tarjolla, sillä teltat näyttivät samalta kuin missä yövyimme Wadi Rumin aavikolla. Istuimme roskaiselle hiekalle ja katselimme edessä siintäviä pilvenpiirtäjiä. Väsymys alkoi painaa todenteolla, ja olisi tehnyt mieli käydä hiekalle nukkumaan.

Vaikka muu Doha olikin putipuhdas, näytti ranta-alue surullisen likaiselta. Hiekkaa täplitti muovipullot, tölkit, käärepaperit ja muu roina. Osa muovista lillui jo meressä. Aloin keräämään roskia isoon paperikassiin, jossa noutoruokamme oli ollut. Kassi täyttyi nopeasti. Vaikka rannalla olisi ollut vielä paljon töitä jäljellä, jatkoimme kuitenkin matkaa.

Katara Cultural Village

Seuraava ja päivän viimeinen kohteemme oli Katara Cultural Village, joka on yksi asema Legtaifiyasta keskustaan päin. Katara on suuri viihdekeskittymä, josta löytyy luksuskauppojen kauppakeskus, pieniä design putiikkeja, museo, amfiteatteri, puistoalue, uimaranta, messukeskus ja moskeija. Alueelle ei ole pääsymaksua.

Katara Cultural Village oli outo kokonaisuus.

Ulkoilmassa levittyvä Katara oli erikoinen yhdistelmä uutta ja vanhaa. Alue vaikutti sekavalta, eikä siitä oikein saanut selvää, mikä sen tarkoitus on. Paljon siellä kuitenkin oli nähtävää, ja kulman takaa löytyi aina jotain kuvauksellista. Mieleen jäivät etenkin ison ruokaputiikin lasimosaiikkikatto, vanhan näköisten rakennusten seiniin maalatut muraalit, jalkapallohurmokseen viittaavat monumentit sekä Kataran moskeija. Ostin jostain kojusta Palestiina-kaulakorun muistoksi.

Qatar on yksi Palestiinan liittolaisista.

Moskeijan prameileva ulkokuori kuvaa hyvin Qatarin loistoa. Niin minareetissa kuin ulkoverhoilun koristelaatoissa on käytetty kauniin sinisen sävyn lisäksi 24 karaatin kultaa. Moskeijaa kuvataankin joko Kataran siniseksi tai kultaiseksi moskeijaksi. Minulla oli pitkähihainen musta mekko ja päässä turbaanihuivi, mutta ne eivät riittäneet moskeijavierailuun, vaan jouduin vetämään tarjolla olleen hupullisen kaavun päälleni.

Kataran moskeija on upea ilmestys.

Olin alunperin halunnut käydä Katarassa sijainneessa Al Jazeera Media Cafessa, mutta kahvila oli lopetettu. Oli siis aika lähteä valumaan takaisin päin. Metromatka Katarasta HIA:lle eli Hamadin lentokentälle kesti 52 minuuttia, ja ehdin sinä aikana vaipua istualtani pari kertaa mikrouneen.

Onko Doha käymisen arvoinen?

Doha oli itselleni todella positiivinen yllätys! Kaupungissa oli helppo liikkua, opasteita oli joka paikassa, hintataso oli kohtuullinen, ympäristö siisti, ihmiset todella ystävällisiä ja tunnelma rauhallinen, en myöskään kokenut naisena minkäänlaista häirintää. Etenkin kansallismuseon vierailun jälkeen Qatarin historia ja kulttuuri aukesivat minulle ihan uudella tavalla.

Islamilaisen kulttuurin keskus on saanut vaikutteita muinaisesta Baabelin tornista.
Dohassa oli mahdoton eksyä. Turistit on otettu huomioon jokaisessa yksityiskohdassa.

Tietenkin takaraivossa jyskytti päivän aikana kysymys siitä, kuinka Doha(kin) on rakennettu. Asiaa konkretisoi erään filippiiniläisen kahvilatyöntekijän kanssa käymäni keskustelu liittyen Dohan ja Dubain kaltaisissa paikoissa elämiseen. Tulen kirjoittamaan myöhemmin erillisen artikkelin koskien Persianlahden maiden ihmisoikeustilannetta, joten en käsittele aihetta tässä postauksessa.

Suosittelenko sitten Dohaa? Todellakin! Kaupunki sopii erinomaisesti muutaman päivän vierailuun, ja jos Aasian matkan aikana aukeaa tilaisuus ottaa Dohaan pidempi välilasku, kannattaa se ehdottomasti käyttää. Haluan itsekin palata Dohaan vielä paremmalla ajalla, sillä esimerkiksi islamilaisen taiteen museo, rantabulevardi, skylinen ihailu ja moni muu nähtävyys jäi kokonaan näkemättä.

Mikäli taas piipahdat vain pikaisesti Dohan lentokentällä ja porttisi on porttien 50-60 lähettyvillä, suuntaa ihmeessä kentältä löytyvään ihanaan sisäpuutarhaan (portin 53 vieressä). Jättimäisten puiden ja pensaiden lomassa on viihtyisiä sopukoita penkkeineen ja puumajoineen, joissa voi levähtää hetken lentojen välissä.

Joka tapauksessa Dohaan kannattaa suunnata ennemmin kuin myöhemmin. Voi olla, että se on kymmenen vuoden päästä samanlainen ruuhkakeskittymä kuin Dubai.


Oletko käynyt Dohassa tai muualla Qatarissa?

28 kommenttia

  • Eveliina / Reissukuume

    Vitsit, miten kauniita kuvia! Ja toi Dohan metro on ihan mieletön!

    Isot plussat myös tosta roskien keräämisestä! Mekin Norjassa jouduttiin ensitöiksemme siivoushommiin, ja kerättiin rannalta muistaakseni pari jätesäkillistä (suomalaisten) roskia. Silloin kyllä hävetti olla suomalainen…

    • admin

      Oli kyllä hienoin metro, millä oon ajellut. Ja kiitos sullekin, kun oot pitänyt huolta luonnon siisteydestä, vaikka eihän sen tietenkään muiden homma pitäis olla.

  • Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Yllättävää, että sinulla ei ollut lentoja Qatarilla takana. Meilla on niitä useita. Tosin, sinun matkustusmielenkiinnonkohteet ovat pääasiassa tainneet olla muualla kuin Aasiassa tai Afrikassa, johon Qatarilla usein tulee lennettyä. En ole käynyt Dohassa tai muualla Qatarissa. Sen verran useasti tuolla tulee välilaskun vuoksi käytyä, niin voisihan sitä joskus piipahtaa parin päivän verran Dohassa.

    • admin

      Niimpä, se johtuu just tuosta, etten oo lennellyt oikein noilla suunnilla. Jordaniaankin lennettiin Italiasta Ryanairilla. Qatarin lento oli ihan ok. Yllätti tosin se, että ekalla legillä vessat oli siivoamatta edellisen lennon jäljiltä eikä palvelun ystävällisyydessä ollut kehumista. Mutta eipä noilla nyt niin suurta merkitystä itselle ole.

  • Sarianne / Matkalla kaikkialle

    Doha on ollut pitkään listalla, mutta usein olen piipahtanut vain nopealla välilaskulla lentokentällä. Joku kerta täytyy varata aikaa kaupungilla käyntiin ja miksei yöksi jäämiseen. Metro vaikuttaa kyllä todella kätevältä tavalta liikkua. Toisaalta herättää aina hieman ristiriitaisia fiiliksiä, miten joissain maissa nähtävyydet ja osa ympäristöstä tuntuu olevan vain turisteille rakennettuja. Toivon, että turismi tuo myös positiivista kehitystä ja fokusta esimerkiksi juuri työntekijöiden oikeuksiin.

    • admin

      Meillä oli kans Lissabonissa samanlainen stopover, jonka takia jäikin kiinnostus palata kaupunkiin joskus paremmalla ajalla. Nämä on hyviä just tällaseen testimatkailuun. Kyllä sen näkee päivän aikana, kiinnostaako joku kohde vai ei. Sitten voi palata uudelleen, jos haluaa nähdä lisää. Dohaan kun tuskin muuten olis koskaan tullut lennettyä varta vasten.

  • Elina / elinanmatkalaukussa

    Olipa ihana lukea Dohasta postaus kun omasta reissusta on vielä niin tuoreet muistot 🙂 Ja kiva oli lukea paikoista, missä me ei itse käyty. Pitää kyllä tuolla kansallismuseossa käydä seuraavalla kerralla. Ja tuo pitää hyvin paikkaansa, että Dohasta jää helposti yllättävän positiivinen mielikuva!

    • admin

      Kiitos kommentista 🙂 Multa jäi näkemättä islamilaisen taiteen museo, että jos joskus tulee vielä mahdollisuus stopoveriin, niin käytän sen kyllä!

  • Johanna Vuori

    Olen käynyt Qatarissa monesti. Viime keväänä olin kolme viikkoa, joista ensimmäisen Dohassa ja lopun ajan Al Wakrassa.
    Dohan West Bay pilvenpiirtäjineen on onneksi vain pieni osa Qataria. Dohassa on myös vanhempaa kaupunginosaa.
    Katarassa on näkemäsi sininen moskeija sekä toinen, ns. kultainen moskeija.
    Islamilaisen taiteen museo on hieno! Olen nähnyt myös koululuokkien vierailevan siellä. Se ei siis ole pelkästään turisteille.
    Vinkit seuraavalle käynnillesi: Qatarin autiomaasta löytyy upeita taide-installaatioita. Myös perinnekylä on käymisen arvoinen.

    • admin

      Taideinstallaatiot kiinnostaa, kiitos vinkistä! Myös tuo islamilaisen taiteen museo oli listalla, mutta se jäi valitettavasti tällä kertaa näkemättä.

  • Ne Tammelat

    Siis tuo Dohan metrohan on ihan luksus 😀 Me teimme risteilyn yhteydessä pysähdyksen tuonne ja järjestimme itse itsellemme aavikkoajeluretken, joka oli kyllä tosi hauska. Ehdimme nopeasti piipahtaa myös Soukissa ja sama fiilis jäi, että Dohassa oli helppoa liikkua, eikä kukaan siellä pahemmin tullut tyrkyttämään tai häiriköimään.

    Mieluummin niin, että matkustetaan näihin maihin ja nostetaan tietoisuutta niin hyvässä kuin pahassa. Jos vaan välttelemme, niin siten ainakaan mikään ei muutu. Doha ja naapurimaat ovat olleet valtavan paineen alla noiden ihmisoikeuskysymysten kanssa ja ilmeisesti siellä on myös tapahtunut kehitystä näiden osalta, joskin parannettavaa varmasti piisaa.

  • Merja / Merjan matkassa

    Meillä oli myös pitkä välilasku Dohassa alkutalven reissulta kotiin palatessa. Me olimme hotellissa yötä ja stopover hinta oli vain 24 € mukavasta neljän tähden hotellista. Emme jaksaneet noin paljon kierrellä kuin te, mutta jäi tunne, että voisi Dohassa pysähtyä toistekin. En ehkä koko lomaa haluaisi siellä viettää, mutta päivä tai pari menisi. Tarkoitus on omia kokemuksia kirjoitella, kun ehtii.

    • admin

      Muutama päivä siellä varmaan menisi, mutta sen jälkeen voisi olla aika nostaa kytkintä. Itseäni jäi kiinnostamaan myös muu Qatar, esim. vanha Al Zubarahin linnoitus, joka on Unescon kohde.

  • Tiina Johanna / Kookospalmun Alla

    Kyllä vaikuttaa mielenkiintoiselta ja varmasti omalla tavallaan käymisen arvoiselta kohteelta, erityisesti tosiaan nyt kun turismi ei ole vielä levinnyt Dubain tavoin käsiin. 🙂 Itsellä omat matkahaaveet suuntaavaat muille maille enemmän, mutta eihän sitä koskaan tiedä vaikka joskus tuolla vielä kävisikin. 🙂

    • admin

      Dohaan tuskin monikaan matkustaa varta vasten, mutta jos tulee tsäänssi stopoveriin, niin suosittelen ehdottomasti!

    • admin

      Minäkään en ole mikään kaupunkien ystävä erityisemmin, mutta maapiste oli haettava Qatarista, kun mahdollisuus sattui eteen.

  • Pirkko / Meriharakka

    Minulle Dohasta on erityisesti jäänyt mieleen Islamilainen museo, haukkasoukki ja -haukkasairaala ja toki Katara ja Pearl, enemmän edellinen kuin jälkimmäinen. Ja se, että tuolla ei todellakaan ole tapana kävellä – välillä tuntui, että helpoin vaihtoehto päästä kadun toiselle puolelle olisi ottaa taksi sitä varten 🙂

    • admin

      Harmittaa, etten ehtinyt käydä islamilaisen taiteen museossa, vaikka oli tarkoitus. Nyt Doha oli todella hiljainen ja tien ylitys onnistui kuin Suomessa konsanaan. Kävelytiet ja oikeastaan lähes kaikkialla oli hyvin tyhjää.

  • Kohteena maailma / Rami

    Mielenkiintoinen postaus ja varsinkin tuo kansallismuseo vaikutti kiinnostavalta toteutukselta. Itselle Doha ei ole tuttu, mutta monesti miettinyt, että olisi erinomainen stopover paikka. Kiinnosta postaus!

  • Aila ja Juha

    Tarkistin muutaman kuvan jälkeen, että kyseessä on Doha eikä Dubai. Kymmenen vuotta sitten kävimme hiihtolomalla Dubaissa ja sen takia(ko) doha vaikutti niin samanlaiselta pilvenpiirtäjineen, metroineen ja moskeijoineen. Ei uudestaan Dubaihin, mutta Dohaan voisi…
    Juha

    • admin

      Olimme tällä samalla reissulla vajaan viikon Arabiemiraateissa, ja niiden kokemusten perusteella Dohasta jäi minulle paljon viihtyisämpi kuva kuin Dubaista. Dubaissakin kyllä kaupungin vanha osa oli paljon miellyttävämpi kuin pilvenpiirtäjien sekamelska. En ole koskaan viihtynyt paikoissa, missä ei näe horisonttia. Dohassa oli jonkin verran alueita, missä ei ollut niin korkeaa rakennuskantaa ja mistä avautui maisemat merelle ja poukaman toisella puolella siintävään pilvenpiirtäjien keskittymään.

  • Virpi / Virpin Maailma

    Mielenkiintoinen postaus. Dohassa en ole käynyt, mutta useasti matkoja selatessa sekin on vilahdellut vaihtoehtojen joukossa. Ehkä jokin pienempi, muutaman yön pyrähdys kaupungissa olisi sellainen jonka ottaisin.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.