Castelmezzanon aktiviteetteja Dolomiti Lucanen vuoristossa

Basilicatan sydämessä kohoava Dolomiti Lucane on Etelä-Italian dramaattisimpia vuoristoalueita. Nimestään huolimatta se ei kuulu pohjoisen Dolomiitteihin, vaan on geologisesti täysin oma vuoristonsa. Maisemaa hallitsevat terävät hiekkakivihuiput, syvät rotkot ja lähes pystysuorat kallioseinämät, jotka ovat syntyneet miljoonien vuosien eroosion seurauksena. Vuoristo näyttää paikoin lähes epätodelliselta, enkä ole vastaavaan tainnut muualla Italiassa törmätä.

Alue kuuluu suojeltuun – sanahirviö – Parco Regionale Gallipoli Cognato Piccole Dolomiti Lucane -luonnonpuistoon, joka perustettiin säilyttämään alueen ainutlaatuinen ekosysteemi ja kulttuuriperintö. Puisto tunnetaan monipuolisesta kasvillisuudesta, harvinaisista petolinnuista sekä rauhallisista vaellusreiteistä, jotka kulkevat oliivilehtojen, vehreiden metsien ja kallioharjanteiden halki.

Extreme-aktiviteettien ystävälle

Puiston tunnetuimmat kylät ovat kallioiden väliin rakentuneet Castelmezzano ja Pietrapertosa, joiden kivitalot näyttävät kasvavan suoraan vuorenrinteestä. Niiden välissä kulkee Volo dell’Angelo eli Enkelin lento -tuplazipline, joka antaa mahdollisuuden nähdä maisemat lintuperspektiivistä. 120 km/h kulkevan ziplinen voi siis kulkea kahteen eri suuntaan.

Alue tarjoilee myös muita villimpiä aktiviteetteja, joihin kuuluvat Castelmezzanon kelkkamäki sekä vuoristossa risteilevät patikkapolut. Polkujen varrella on via ferrata -kalliokiipeilyosuuksia, joita varten Castelmezzanosta voi vuokrata kiipeilyvaljaita. Rauhallisempaa toimintaa kaipaavalle sopiva patikkapolku on esimerkiksi Il percorso delle sette pietre eli Seitsemän kiven noitapolku, jonka varrelta löytyy tarinallistettua ulkoilmataidetta erilaisten kiviveistosten muodossa.

Vietimme Castelmezzanossa pari päivää lokakuussa 2025 äitin, veljen sekä veljen 11- ja 15-vuotiaiden poikien kanssa. Kuljimme osan Seitsemän kiven polusta, ja kävimme veljen kanssa myös kiipeilemässä via ferrata -reitillä. Valitettavasti zipline ja kelkkamäki eivät olleet avoinna loppusyksystä enää kuin viikonloppuisin, joten emme päässeet testaamaan niitä.

Historiallinen Castelmezzanon kylä

Jos pohjoisen Dolomiitit houkuttelevat nykyään jo suuria turistivirtoja, ei Dolomiti Lucane ole massaturismille suunnattu kohde, vaan tarjoaa vähemmän tunnetun luontokohteen vähintään yhtä mykistyttävissä maisemissa. Castelmezzanon kylä on niin ikään säilyttänyt autenttisen tunnelmansa.

Alueella on ollut asutusta jo antiikin aikana, mutta kylän strateginen merkitys löytyi vasta keskiajalla, jolloin siitä tuli linnoitettu turvapaikka. Normannivallan aikana 1000–1100-luvuilla rakennettujen linnoitus- ja puolustusrakenteiden jäänteitä näkyy yhä kallioilla kylän yläpuolella. Myöhempinä vuosisatoina Castelmezzano pysyi pienenä maatalous- ja vuoristoyhteisönä, eristyksissä suurista kauppareiteistä.

Nykyään Castelmezzanoa pidetään yhtenä Italian kauneimmista historiallisista kylistä. Vain noin 700 asukkaan kylän talous perustuu pitkälti matkailuun, erityisesti luontomatkailuun, vaelluksiin ja extreme-aktiviteetteihin (virallinen sivusto). Paikallinen elämä on rauhallista, mutta kesäisin ja viikonloppuisin kylä herää eloon vierailijoiden ansiosta. Loppusyksystä kylässä ei juuri turisteja näkynyt, ja patikkapoluillakin törmäsimme vain yhteen pariskuntaan.

Kylässä on yksi hotelli, mutta jonkin verran kotimajoitusta. Päädyimmekin yöpymään sellaisessa (*Booking affiliatelinkki). Auto piti Italian vanhojen kaupunkien tapaan jättää kylän ulkopuolelle, mutta toisaalta välimatkat eivät kovin pitkiä ole. Uhmasimme pysäköintisääntöjä, ja jätimme auton epäviralliselle parkkipaikalle tien varteen, mutta tällä kertaa tuulilasissa ei odottanut sakkoyllätystä. Koko Italia on tunnettu huonoista parkkimahdollisuuksista ja innokkaasta sakotuksesta.

Jos kylässä ei halua yöpyä, voi Castelmezzanoon poiketa päiväretkelle myös esimerkiksi Materasta, Alberobellosta, Amalfilta, Napolista tai Barista, jotka kaikki ovat noin parin tunnin ajomatkan päässä, Matera lähempänä. Me jatkoimme matkaa Alberobelloon, josta lisää seuraavassa postauksessa.

Bonus-vinkki: Koskematon Pollinon kansallispuisto

Castelmezzanoon taas ajoimme Calabrian ja Sisilian suunnalta, joten reittimme kulki Pollinon kansallispuiston halki. Pollino sijaitsee kahden alueen rajalla, Calabriassa ja Basilicatassa. Se on Italian suurin kansallispuisto ja tunnetaan villistä, koskemattomasta luonnosta, jossa vuoret, kanjonit, metsät ja joet muodostavat yhden maan monimuotoisimmista maisemista.

Puiston selkärankana on Pollinon vuoristo, jonka korkeimmat huiput ovat Serra Dolcedorme ja Monte Pollino. Alueella kasvaa harvinainen bosnianmänty, josta on tullut koko puiston symboli. Eläimistöön kuuluvat muun muassa sudet, villikissat ja kotkat, mikä kertoo alueen erämaaluonteesta.

Pollino on erityisen suosittu vaeltajien, maastopyöräilijöiden ja koskenlaskijoiden keskuudessa. Vaellusreitit vaihtelevat helpoista kyläpoluista vaativiin vuoristovaelluksiin, joilta kirkkaina päivinä avautuvat näkymät sekä Tyrrhenanmerelle että Joonianmerelle. Mikäli siis hakusessa on patikointi syksyisissä ruskan värjäämissä maisemissa, on Pollino erittäin varteenotettava vaihtoehto.

—
Onko Etelä-Italian luonto sinulle tuttu?