Eurooppa,  Slovenia

Eurotrip: Oliko Maribor Slovenian Mikkeli?

Unkari-Slovenia väli piti sisällään tämän reissun viimeisen bussimatkan, sillä loppumatkan kuljenkin sitten junalla. Bussin ikkunasta näkyi kauniita maisemia, kun reitti kulki Balatonjärven vieressä ja Slovenian mäkisen maiseman siimeksessä. Balatonilla oli 20 minuutin pysähdys, ja kävinkin viimeisen bussimatkan kunniaksi ostamassa kahvin ja vadelmaleivoksen.

Slovenia on hyvin pieni maa, joten jo pian rajan ylityksen jälkeen olinkin perillä Mariborissa. Olin ainoa matkustaja täydestä bussilastista, joka jäi pois Mariborissa. Slovenialainen tuttavani oli aiemmin kuvaillut siskolleni Mariborin olevan Slovenian Mikkeli, ja kun astuin ulos harmaaseen säähän, alkoi minustakin tuntua siltä. Näkymä bussiaseman edustalla oli tympeä ja takana paistoi samanlaiset viljasiilot, kuin meillä päin. Suuntasin ensin Maister Rooms -majapaikkaani, missä minulla oli varattuna oma huone.

Laadukasta majoitusta

En tiedä, voiko paikkaa kutsua hostelliksi, sillä se toi mieleeni ensisijaisesti modernin opiskelija-asuntolan, mutta voi olla, että mielikuva aiheutuu lähinnä paikan nimestä. Huoneet olivat kahden hengen huoneita, käytävällä oli yhteiset kylpyhuoneet ja vessat, joiden lisäksi paikasta löytyi erittäin moderni ja parhaiten varusteltu keittiö, mihin olen reissuillani törmännyt. Omistaja kertoi olevansa paikan ainoa työntekijä, joten hän itse vastasi myös paikan siisteydestä. Täytyy sanoa, että Maister Rooms meni kyllä siisteimpien paikkojen joukkoon Kaunasin kattohuoneiston ja Košicen boutique hostellin kanssa.

En enää muista, miksi varasin tämän paikan, syynä saattoi olla puhtaasti se, että halusin oman huoneen. Majoitus maksoi 39 € kahdelta yöltä plus vitosen kaupunkivero. Sijainti oli erinomaisella paikalla, muutaman sadan metrin päässä asemalta. Myös vanha kaupunki oli kävelymatkan päässä, kuten oikeastaan kaikki muukin Mariborissa.

Pintapuolinen raapaisu kaupunkiin

Kun olin kirjautunut sisään, kysyin hostellin omistajalta, missä kannattaisi käydä syömässä, jos haluaa slovenialaista ruokaa. Olin aiemmin pyytänyt ruokasuosituksia tuttavaltani, mutta hostellin tyyppi sanoi, ettei Mariborissa oikein ole mitään slovenialaisia ravintoloita. Päädyin sitten Ancoraan syömään parsa-salami-pizzaa, mutta vaikka paikka olikin hieno ulkoisesti, jätti ruoka minut kylmäksi. Olen syönyt parempaa pizzaa monessa suomalaisessa kebulassa, joten juustossa uinut mauton lätty ei mieltä paljoa lämmittänyt. Maha sentään tuli täyteen, enkä jaksanut edes syödä koko pizzaa. Hinta omenamehun kanssa oli reilu 7 €.

Kuljeskelin hetken tyhjyyttään huutavilla vanhan kaupungin kaduilla. Sää oli Unkarista ja muusta Euroopasta poiketen hyvin ankea, joten ihmisiäkään ei juuri kaupungilla liikkunut. Poikkesin huvin vuoksi CBD Shopiin, missä myydään, no, nimensä mukaisesti CBD-tuotteita. Tarjolla oli kukintoa, öljyä, tikkareita, bongeja sun muuta, mutta päädyin ostamaan vain hampunsiemensuklaata. Juttelin hetken työntekijän kanssa aiheesta, ja nainen kertoi, että Slovenia yrittää kieltää uudelleen CBD-tuotteet.

Kävin rannassa katsomassa Drava-jokea ja siellä uiskentelevia kesyjä joutsenia. Palasin pian takaisin majapaikkaan poiketen ensin Sparissa, joita Sloveniassa vielä on joka nurkalla. Sparien lisäksi olen tehnyt ruokaostoksia täälläpäin Eurooppaa myös Rimissä, ketjussa, joka niin ikään on jo aikaa sitten poistunut Suomesta. Kävin suihkussa ja menin sänkyyn lepäilemään. Minulla on kauhea syysflunssa ja halusinkin vain peiton alle juomaan Panadol Hotia. Olo oli kuumeinen.

Slovenian luonnon kauneus näyttäytyy yläilmoista

Seuraavana aamuna heräsin hyvissä ajoin ja lähdin joskus kymmenen tienoilla suuntaamaan kohti Piramida-kukkulaa, joka sijaitsee Mariborin pohjoislaidalla, suht lähellä majapaikkaani. Kulku ylös vuorelle oli hieman raskasta kipeänä ja jouduin pysähtymään välillä penkille. Sää oli onneksi muuttunut takaisin aurinkoiseksi, joten nautin ihan mielelläni kauniista maisemista reitin varrella. Välillä polku poikkesi metsään, mistä olisi päässyt kiertelemään eripituisia luontopolkuja. Alueella oli opastekylttejä, joissa kerrottiin Slovenian kasvillisuudesta ja faunasta.

Näkymät ylhäällä Piramidalla oli silmiä hivelevät, etenkin Mariborin eteläpuolella sijaitsevalle Pohorje-vuorelle. Pohorje kuuluu Itäisiin Alppeihin ja siellä sijaitsee mm. suuri laskettelukeskus. Ilmeisesti jotain talviurheilukisojakin Pohorjessa järjestetään, mutta niistä en tiedä mitään, koska en ole kiinnostunut mäkihypystä, pujottelusta tai muusta talvikisailusta (tai oikeastaan mistään urheilukisoista jalkapalloa lukuunottamatta). Sen sentään tiesin, että Puolan Zakopanessa on joku vastaava paikka, kun sieltä ajelimme aiemmin.

Piramidan huipulla on 1100-1700-luvulla sijainnut Mariborin linna, joka tuhottiin 1700-luvun lopulla. Paikalle rakennettiin kivinen pyramidi, joka tuhoutui salaman iskussa vuonna 1821. Sen jälkeen paikalle pystytettiin pieni kappeli Neitsyt Marialle, ja se on edelleen pystyssä. Kiviraunioita ympäröivässä aidassa on infotauluja kaivauksista ja maan alta löytyneistä muinaisjäänteistä. Paikka itsessään on aika vaatimaton, mutta maisemien puolesta sinne kyllä kannattaa kiivetä. Näköalatasanteella oli muutama muukin ihmettelemässä vuoristomaisemaa ja poluilla näkyi myös paikallisia lenkkeilemässä.

Uusi mahdollisuus Mariborille

Palasin takaisin viiniviljelmien läpi alas maantasalle ja ihailin matkalla kukkia ja muita kasveja. Vuorella kuljeskeli myös kauniin värinen kissa 🙂 Retken jälkeen kävin vähän aikaa lepäämässä hostellilla. Koetin etsiä kartasta tietoa, mistä löydän lähimmän apteekin. Kerrankin kun en ottanut massiivista matka-apteekkia mukaan, tulin kipeäksi. Aina muulloin, kun olen kantanut mukana jotain maailmanlopun varastoa, olen tottakai pysynyt terveenä.

Kartta näytti, että lähin apteekki olisi Drava-joen toisella puolella, noin 1½ kilometrin päässä, joten lähdin kävelemään sinne päin. Myöhemmin selvisi, että lähempääkin olisi löytynyt, mutta tulipahan käytyä kaupungin kummallakin puolella. Matkan varrella huomasin jonkun muistomerkin, josta otin kuvan. Kuulin jostain huutoa, ja tajusin, että monumentin takana on vankila, josta vangit huutelivat minulle ikkunakaltereiden takaa ja näyttivät peace-merkkiä. Heilautin kättäni ja jatkoin matkaa.

Pääsin lopulta apteekkiin ja ostin parasetamoli/c-vitamiini-jauhetta, joka sekoitetaan kuumaan veteen. Pakkaus maksoi yli 6 €, joten hinnat olivat Suomen luokkaa. Apteekista suuntasin suureen kauppakeskukseen. Kävin parissa vaatekaupassa ja ostin Bershkasta viininpunaisen neuleen. Sen jälkeen etsiskelin ruokapaikkaa ja vastaani tulikin Sparin ”ruokala”. Tarjolla oli herkullisia salaatteja ja erilaisia lämpimiä ruokia, mitä pystyi itse valitsemaan buffet-tyylisesti. Otin tattarisalaattia ja ihanaa tulista kasviskeittoa, joka teki hyvää flunssaiselle ololle. Juomaksi otin mustaherukkamehua. Annos maksoi alle 4 €. Jälkiruuaksi hain vielä tiramisun ja latte macchiatton.

Vanha kaupunki on pieni, mutta idyllinen

Maha täynnä jatkoin matkaa ja suuntasin siltojen yli vanhaan kaupunkiin. Ihailin ensin sillalla Drava-joen pielusta ja taustalla siintäviä metsäpeittoisia vuoria. Huokaisin syvään ja kipeästä olosta huolimatta nautin tuosta hetkestä. Mietin jälleen kerran, kuinka onnellinen saan olla, että minulla on mahdollisuus matkustaa vapaasti ja päästä näkemään mitä upeimpia maisemia maailmassa.

Kuljeskelin vielä sinne tänne vanhassa kaupungissa. Näin mm. ruttopylvään, joka oli pystytetty vuonna 1681 sen kunniaksi, että rutto oli taltutettu Mariborista. Patsaat olivat alunperin puisia, mutta sittemmin ne korvattiin kestävämmällä materiaalilla.

Vierailin myös Mariborin tuomiokirkossa, mikä oli jälleen yksi mestariteos koristeellisuutensa puolesta. Sytytin tuikun ja hiljennyin hetkeksi kynttiläalttarille.

1200-kuvulla perustettu Mariborin vanha kaupunki on hyvin pieni verrattuna aiempiin kaupunkeihin, joissa olin vieraillut matkani varrella. Mutta kaupunki oli kuitenkin sympaattinen ja eläväinen. Ihmisiä istuskeli lukuisissa kahviloissa rupattelemassa, nauttimassa kahvia tai lukemassa päivän lehteä. Tunnelma oli hyvin leppoisa ja kiireetön. Mukavaa vaihtelua suurkaupunkien vilskeelle.

Uudella yrityksellä Maribor ei enää muistuttanut Mikkeliä eikä kyllä muutakaan Suomen pikkukaupunkia, vaan se oli oikein viihtyisä ja kaunis, kun osasi katsoa oikeasta kulmasta. Mielestäni kaupunki on myös kauniimman näköinen, kun sitä käy katsomassa Drava-joen toiselta puolelta.

Kipeänä seuraavaan päivään

Aloin tuntea oloni sen verran voimattomaksi ja kuumeiseksi, että katsoin parhaaksi palata takaisin majapaikkaan ja mennä sänkyyn huilaamaan. Matkalla bongasin pieniä mukavia yksityiskohtia kadulta.

Poikkesin apteekkireissun jälkeen pienessä hedelmäpuodissa ja ostin sitruunan sekä palan inkivääriä. Hostellilla keitin vettä, puristin sitruunamehun ja hienonsin inkiväärin. Heitin kaikki ainesosat termariin hautumaan. Vielä myöhään illalla sain juoda kuumaa flunssajuomaa, sillä en viitsinyt juoda useampaa kuppia parasetamolijauhettakaan. Tulipahan samalla testattua juomapullon kuumuutta pitävä ominaisuus.

Aamulla olo oli yhtä kipeä, mutta ei auttanut muu kuin alkaa pakkaamaan kamoja jälleen kerran kasaan. Söin pari maustamatonta jugurttia, minkä sekaan heitin banaanin, mutta kahvista otin vain pari huikkaa, sillä kipeänä ollessa minulle ei koskaan maistu kahvi.

Avasin sähköpostin ja latasin pdf-lipun tulevalle junamatkalle. Lipussa kuitenkin luki, että se on tulostettava A4-muotoon, eikä pdf-lippu käy muualla kuin Itävallassa. Kysyin hostellin omistajalta, onko hänellä tulostinta. Ei ollut, mutta hän neuvoi minua menemään johonkin toimistoon, missä voi käyttää tietokonetta ja printata omia papereita.

Löysinkin paikan muutaman nurkan takaa ja menin koneelle. Juttelin virkailijan kanssa niitä näitä ja maksoin 50 senttiä kahdesta paperista. Oikea hinta olisi ollut 1,80 €, mutta mies antoi minulle matkailijan alennusta. Hän ihmetteli, miksi olen Sloveniassa tähän aikaan vuodesta, kun on kylmä (aamulla oli noin +10, iltapäivällä tuplasti), mutta sanoin olevani Suomesta ja tottunut kylmyyteen. Mies alkoi nauraa ja totesi minulla olevan varmaan kuuma täälläpäin maailmaa.

Maailman kaunein junareitti

Junan piti lähteä 10:19, mutta se saapui puoli tuntia myöhässä. Minulla olikin hyvin aikaa mennä asemakuppilaan uudelle aamukahville ja valikoimaan eilisiä valokuvia. Kahvittelun jälkeen siirryin ulos ja juna saapuikin kohta. Istun tällä hetkellä IC:n hytissä ja ihailen käsittämättömän upeita Alppimaisemia. Tämä on ehdottomasti kaunein reitti, mitä pitkin olen koskaan junalla kulkenut. Vuoret on niin jylhiä ja mahtavia, ettei niitä saa vangittua mitenkään valokuviin. Olen koettanut ikuistaa maisemia mieleni sopukoihin, aivan kuten tein myös Mongolian, Meksikon ja Guatemalan vuorilla.

Rakastan luonnossa eniten sekä aavaa merta että loputtomia vuoria. Molemmat tuovat lohtua ja iloa, sillä niistä huokuu niin paljon erilaisia tunteita. Meri vaikuttaa tyhjältä, mutta silti ikiaikaisen loputtomalta, pysyvältä. Vaikka aallot heittelevät vesimassoja edestakaisin, meri on ja pysyy. Pisarat uivat meressä, kohoavat usvana pilviin ja satavat jälleen takaisin. Luonnon kiertokulku pitää kaikesta huolen.

Vuoret taas on turvallinen näkymä muuttuvassa maailmassa. Syvälle maaperään juurtuneet kivimuodostelmat kohoavat kaiken yläpuolelle ja jättävät ihmisen murheet varjoonsa. Tuntuu niin pieneltä olla vuoren juurella tai merenrannalla. Samalla tuntuu hyvältä, sillä tajuaa, miten suuri tämä maailma on ja miten paljon pieni ihminen pystyy elämänsä aikana kokemaan ja näkemään.

Eurotrip 2019: Tallinna, Viro | Riika, Latvia | Kaunas, Liettua | Varsova, Puola | Auschwitz, Puola | Krakova, Puola | Kosice, Slovakia | Budapest, Unkari | Maribor, Slovenia | Wien, Itävalta | Praha, Tsekki | Berliini, Saksa

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.